sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

5 years.

You guys wanna see something awkward and funny?


Siinä on minä 5 vuotta sitten ja minä nykyään. Tyyli on tyylikkäämpi, otsiksen pituus parempi, meikkaus on taidokkaampaa ja poseeraus on avoimempaa. Ei voi sanoa, etteikö edistystä olis tapahtunut viidessä vuodessa!

Mä jaksan aina hokea, kuinka aika menee nopeasti. 3 vuotta lukiota ja se meni nopeasti. 2 vuotta kauppista ja sekin kului ihan hujauksessa. Kohta kaksi vuotta Keijon kanssa naimisissa ja se vasta on mennytkin äkkiä!

Sitä mä en vaan vieläkään meinaa tajuta, että mun blogin perustamisesta on jo 5 VUOTTA!


Kyllä, mun blogi täyttää tällä kellonlyömällä 5 vuotta! Hyvää vuosipäivää blogi, vuoden päästä sää meet eskariin!

Näiden 5 vuoden aikana on tapahtunut paljon ja enemmänkin. Aloitin taas tanssimisen tauon jälkeen. Aloitin Saaran innoittamana myös radioharrastuksen ja innostuin hetkeksi toimittajantyöstä. Löysin paljon uusia artisteja ja bändejä kuunneltavakseni sekä fiilistelin vanhoja suosikkeja. Musta tuli pesunkestävä fani monelle toistaan mahtavammille tv-sarjoille ja leffoille. Kävin kaikenmoisissa musiikkitapahtumissa. Rakastin ja inhosin lukiota ja pääsin ylioppilaaksi. Olin töissä milloin missäkin ja löysin intohimoni vaatekaupan puolelta. Olin ensin viikon, sitten lähes kaksi viikkoa Ruotsissa. Suoritin liiketalouden perustutkinnon ja valmistuin ylioppilasmerkonomiksi. Olen tavannut aivan mahtavia ihmisiä, mm. nykyisen aviomieheni. Aloin seurustella, menin kihlojen kautta naimisiin ja muutin kotoa kerrostalosta omakotitaloon.


Niin paljon voi yhden ihmisen viiden vuoden aikahaarukkaan mahtua. Ja olen erittäin onnellinen, että kaikki tuo 5 vuotta lähinnä positiivisine puolineen on taltioituna tänne, mun rakkaaseen blogiin.


Mää mietin jo vuosi, ehkä kaksikin sitten, että 5-vuotispäivänä on aivan pakko tehdä jättimäinen pläjäyspostaus tästä blogista. Paljon kuvia, paljon tekstiä, paljon muistelemista viimeisen 5 vuoden parhaimmista hetkistä. Sitten tulin toisiin aatoksiin.

Rehellisesti sanottuna, mä en jaksa tehdä sellaista. Jos haluatte tietää, millaista mun kirjoittaminen oli 5 vuotta sitten tai vaikka vuosi sitten, senkun klikkailette menemään tuosta sivugadgetista. Kirjoitin alkuaikoina paljon musiikista. Yksityiskohtaisia, överipitkiä pohdintoja. Edes mä en halua niitä enää lukea, mutta en halua poistaakaan, koska olen nostalgikko ja jos poistaisin, niin heittäisin samalla yhdellä klikkauksella roskiin kaiken sen ajan, jonka käytin postausten väsäämiseen. Ja mä käytin sitä paljon, jopa liikaa.

Vanhoja postauksiani lukemalla voi huomata muutoksia. Ulkonäön lisäksi mun omassa tyylissä, hiuksissa, kirjoitustyylissä, kaikessa. Vielä 3 vuotta sitten kirjoitin kuin teini ja fanitin innolla kaikkea ja halusin tuoda sen esille. Fanitan edelleenkin, mutta paljon hillitymmin, ainakin to the public eye.

Nykyään mä vaalin estetiikkaa. En osaa itse sanoa, mutta nykyinen blogin ulkoasu on jotenkin paljon keveämpi ja easy on the eye. Vaikka mä rakastin violettia, rakastin sitä ehkä liikaa. Kattokaa vaikka ite.


Jooooo mulla ei oo nyt tän parempaa kuvaa vanhasta lookista, mutta tässä näätte muutenkin mun entistä tyyliä. Violettia, höppeitä, kaunista kaunoa ja kukkasia. Ehkä vähän liikaakin. There will be no more!

Kliseisesti sanottuna nyt puhaltaa uudet tuulet. Uudistuneen ulkoasun ja värimaailman myötä aloin vakavasti harkita uudistumista ihan kokonaan. Nimi muuttuu ja sitä myöten myös osoite. Joten toivottakaa tervetulleeksi:


Goodbye, My state of mind's all purple., HELLO How beautiful love can be!

Uusi url-osoite on http://elengiyavie.blogspot.fi

Uusi blogin nimi on tyylilleni uskollisesti biisistä, musiikki kun on se yks monista tärkeistä asioista mun elämässä. Kyseessä on Commonin Love Is... ja ihastuin tähän biisiin jo vuonna 2008, kun täytin musakirjastoni mahtavilla albumeilla ja uusilla artistituttavuuksilla. Biisin kertosäkeen kysymys jäi ikuisesti mun mieleen. Kuinka kaunista rakkaus voikaan olla. Se voi olla ja onkin erittäin kaunista. Ei ole elämää ilman rakkautta.

Osoitteen nimi taas on Graciaksen Levelsistä. Elengi tarkoittaa mukavaa, kaunista, kivaa, herkullista, ihanaa. Eli vapaasti käännettynä elengi ya vie on ihanaa on elämä.

Mites tästä eteenpäin, you might ask? Blogin nimi ja url muuttuu, ulkoasu muuttui jo. Muuttuuko blogin aihe myös? Ei. Mää en ala puhua rakkaudesta sen enempää kuin mitä jo oon puhunutkin. En lakkaa pitämästä violetista vaikka siitä ei olekaan enää jälkeäkään blogin nimeä myöten. Homma pysyy samana kuin ennenkin, tosin entistä aktiivisemmin! 

Vielä yks pieni juttu: mää vihdoin piiiiitkän pohdinnan jälkeen aion ottaa Facebookin haltuun ja perustaa blogille Facebook-sivut! Jos et vielä ole etkä haluakaan seurata blogiani Bloggerin kautta, niin liity ihmeessä blogin seuraajaksi Facebookissa! Linkin laitan seuraavaan postaukseen ja tietysti tuohon sivulle. Ja onhan olemassa myös Bloglovin, jonka ääreen palasin parin vuoden jälkeen.

Viikonlopun huipputärkeiden menojen ja kiireiden vuoksi muutokset astuvat voimaan jossain kohtaa huomista, eli maanantaina 27.6. Ja koska Blogger ei oikein oo vieläkään kovin hyvä blogin osoitteiden ja muiden päivityksien kanssa, niin laitan vielä erillisen muistutuspostauksen huomenna, että ainakin näkyy tarvittavat tiedot hallintapaneelissa.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin! Cheers to new beginnings!

3 kommenttia:

  1. Mä oon ihan fiiliksissä tästä sun blogin muutoksesta, vaikka fanitin vanhaakin. Kunhan tänää julkaisen tällä erää vikan jenkkeihin liittyvän postauksen, niin alan heti työstämään uutta ulkoasua ja se nimikin pitäis vielä keksiä..

    VastaaPoista
  2. Hihi mahtavaa! Niin oon minäkin! :) Ja nyt mää ootan innolla sun blogin muutoksia! Ja tietty viimeistä jenkkipostausta ;)

    VastaaPoista
  3. Ihan mahtava tämä uusi ulkoasu ja nimi ja postausaktiivisuus ja kaikki! :))

    VastaaPoista