Wild hearts don't die, we just multiply.

Long time no see, homies. Mä en nyt jaksa selitellä missä oon ollut ja mitä oon tehnyt tai en oo tehnyt. Kerron sitten joskus, kun aika on. Tärkeintä on, että mä kirjoitan NYT.

(Instagramissa olen aktiivisena, tulkee sinne ja seurakkee!)

LAUANTAI 12.2.2022

Tänään olen pitkästä aikaa YKSIN kotona kokonaisen lauantaipäivän. Yritin suunnitella edellisenä päivänä, että miten käytän tämän kaiken ajan, mutta mulla löi tyhjää. Aamulla hommat selkeni, mutta kuinkas mun kävikään?

Mitä mun piti tehdä tänään?
• Pestä pyykkiä ja laittaa kuivumaan AJOISSA.
• Huolehtia tiskikoneesta puhtaat astiat, jotka mies laittoi aamulla sinne peseytymään.
• Käydä kaupassa ostamassa ruokaa.

Mitä sen sijaan tein?
• Vaatehuoneeseen kertynyt epämääräinen Ikea-kassien reunoilta ylitsetursuava kirppiskasa on kuumotellut jo sen verran pitkään, että tänään oli pakko pistää hihat heilumaan. Järjestelin kamppeet sen mukaan mihin ajattelin kunkin laittaa myyntiin/lahjoitukseen (Bueno, Junkrella ja Zadaa sekä UFF/Hope/Nextiili).
• Kuvasin muutaman vaatteen Zadaaseen myyntiin parvekkeella pakkasessa. Kädet jääty.
• Ompelin nappeja vaatteisiin. Mun erittäin pienestä nappivalikoimasta onneksi löytyi ihan välttävät napit tilalle.
• Opettelin solmimaan solmion (kuvassa). Oikeesti toi on pitkulainen huivi, joka kuuluu tohon kauluspaitaan, mutta halusin solmia sen coolisti solmioksi. Näyttää aika hyvältä, eiks?
• Ehti tulla kaikessa tohinassa niin nälkä että näköö haittas, joten valtuutin ruoanlaiton Nile Kebabille Woltin kautta. Viimeksi olin syönyt edellispäivänä ostettuja irtokarkkeja ja sitä ennen aamupalaa. Vai voiko sitä sanoa aamupalaksi, kun sen on syönyt 11 jälkeen? #elämänhallinta101
• Kuuntelin koko päivän musiikkia. Syödessä kattelin vähä Frasieria, mutta muuten on kyllä musiikit pauhannu koko päivän (anteekspyyntö naapureille, tosin onneks mulla on ihan naapuriystävällinen musamaku, mitä nyt vähän saattaa olla syviä bassoja, jotka varmana kumisee pitkin pattereita ja seinän eristeitä ja putkistoja). Last.fm:stä katoin kuulkaa oikein viimeisimpiä kuunneltuja albumeita ja heitin ne siinä järjestyksessä jonoon Spotifyyn. Aa että.
• Hilppasin saunaan hoitamaan kasvojani, kun en eilen sitä muistanut tehdä. Keskityn aina hiuksiini perjantain saunavuorolla. Ja kyllä, meillä on nyt talvella kaksi saunavuoroa. Löylyyn en mennyt ollenkaan, koska en halunnut vastapestyjen hiusteni rasvoittuvan hiestä. Mulla oli minikajari mukana, jottei tarvinnut musakin kuunteluita keskeytellä. Reenasin myös biisejä (sori naapurit part 2), koska the acoustics were a-ma-ziiiing. (nyt en muuten yhtään tiiä tavutinko oikein)
• Rentouttavan saunan jälkeen muistin hoitaa tiskit. Ja hoidin myös ne pyykitkin enkä ees unohtanut niitä vuorokaudeksi koneeseen!

Tässä sneak peekkinä Zadaassa myynnissä olevien aivan ihanien samettileggareiden kuosia.

Ja nyt koen tarvetta kertoa kuulumisiani edes lyhyesti. Tää tuli aika puskista mulle itellekin, mutta oon aloittanut bänditouhuja veljeni ja muutaman muun kanssa. Biisileirillekin menin ilmoittautumaan ja yhdet sessiot on jo pidetty. Oon reenannut laulamistani ja näköjään vähän oon ruosteessa, mutta kuulemma parannusta on tullut lyhyessä ajassa (t. aviomies). Olen myös kirjoitellut sanoituksia vähän enemmän tai lähinnä harjoitellut kirjoittamalla pieniä pätkiä sinne ja tänne.

Luin myös ekan kokonaisen kirjan sitten lukion (josta tulee tänä vuonna 9 vuotta #hyijaapua). Kirja oli Eeva Kolun Korkeintaan vähän väsynyt ja ehdottomasti haluaisin sen omakseni, jotta voin tehdä sinne omia merkintöjä ja palata tiettyihin kohtiin aina uudestaan ja uudestaan.

Pakko sanoo, että näin jälkikäteen kyllä syö naista, kun en viitsinyt 10-vuotisjuhlavuonna mitään juhlapostauksia väsätä enkä ees vuosikoostetta koonnut. Mut viime vuosi oli kyllä jotenkin niin meh ja möh ja hnnngh, etten millään pystynyt pusertamaan vähäisistä luovuuteni rippeistä enkä mieleni sopukoista. Pelkkää kumisevaa tyhjyyttä ja ahdistusta. Tämä kuitenkin syntyi nyt niin täysin fiilispohjalta, että yritän opetella tunnistamaan nämä hetket ja heittää postaukseen kuvan tai kaksi ja kirjoittaa kuvien ympärille mitä vaan mieleen juolahtaa. En jaksais oikein enää niitä kilometripostauksia.

Ihanata auringon ja kevään tuloa vaan itse kullekin säädylle! (oikeesti tää talvi on taas kestänyt 84 vuotta #changemymind)

Sun-dried in the sunlight.

Hola amigos y amigas! Tässäpä keväinen check list á la moi. Ja hei, huomenna on kesäkuu! KESÄ!

Hanami - check!

Nämä kaunottaret bongasin ihan tästä kotimme läheltä. Ei tarvinnut mennä sinne Frenckellin aukion ryysikseen. Mä en oikeesti tiedä oliko siellä väkeä ees kauheesti, mutta olettaisin näin, koska on kuitenkin meleko keskeisellä paikalla ja kirsikankukathan on KOETTAVA ja laitettava someen, että "kyllä, minäkin olen nähnyt vuoden 2021 sakurat, check!". Pata kattilaa soimaa, vai miten se meni?

Silti, on näissä lyhyen aikaa kukkivissa kukkasissa jotain taianomaista.

Suoristettu tukka pitkästä aikaa - check!

Viimeksi kun suoristin tukkani CG-metodin aikana en oikein välittänyt siitä lookista ja palasin kiharoiden hoitamiseen ja korostamiseen. Viimeisintä hiustenvärjäystä varten pesin tukkani ja föönasin suoraksi, jotta äidin oli helpompi levittää väri mun tyveen. Jostain syystä tykästyin suoraan lookkiin taas ja siihen kuinka sulavasti pystyin sukimaan sormillani mun pehmeitä hiuksia ilman takkuja ja muotoilutuotejumituksia.

Ilman damagee tästä keissistä ei tietenkään selvitty, sillä mun kihara tuntui kovin pörröiseltä ja kuivalta, kun palasin normaaliin päiväjärjestykseen. Toki hiusvärillä oli varmasti osuutta asiaan koska sodium laureth sulfate (olen huono curly girl #sorrynotsorry), mutta kaikki se suoristaminen ja harjaaminen tuskin auttoivat nekään. Olen jatkanut kiharahommeleita taas, mutta ehkä taas joku kerta kokeilen suoristamista. Se on ihanaa vaihtelua!

Leskenlehdet - check!

Kai ootte nähnyt sen meemin, jossa kasvit saattavat kotioloissa suutahtaa vääränlaisesta lannoitteesta tms. kuin kissat konsanaan ja päättää sitten kuolla kupsahtaa pelkkää pikkumaisuuttaan, kun taas samaan aikaan söpösiä pikkukukkasia puskee milloin mistäkin asfaltinkolosesta läpi? Tässä näette neljä sinnikästä tussilago farfaraa änkeemässä asfaltin, kivien ja betonin läpi.

Kyllä toi luomakuntakin osaa olla joskus yks satunnaisgeneraattorin ilmentymä.

Kevään ekat Foffeli-vohvelit - check!

Cafe Foffelin tarjonta on parasta ikinä. Ette varmaan oo tiennyt tätä, kun en todellakaan oo viime kesästä asti tätä teille toitottanut someja ja blogia myöten. Se rapeus, ne maut (varsinkin suolaisissa), just sopivat annoskoot eikä ole vohvelin, jäätelön ja kermavaahdon kombon voittanutta.

Kevään eka auringonlaskuotos - check!

Jälleen yhden epäonnistuneen kapinallishyökkäyksen jälkeen ikkunasta kajasti pehmeän vaaleanpunainen valo. Kurkkasin ulos ja taivaallahan oli mitä kaunein auringonlasku. Ampaisin ylimmän kerroksen tuuletusparvekkeelle kuvaamaan ja juttelemaan syntyjä syviä veljen kanssa. Näitä kuvia on taas luvassa pitkin loppukevättä, kesää ja syksyä lyriikoiden ja ajatusten kera.

TOUKOKUUN SUOSITUS

Pakollinen saliselfie. #salilekasalilvika #jamuutkliseet

Mä vihdoin tein sen! Mä liityin salille! Voitteko uskoa, MINÄ? Ihminen, joka aina on toitottanut, että tanssi on ainoa mulle sopiva liikuntalaji?! Ja että mä vielä NAUTIN siitä?!? Kyllä olis Emilia 5-10 vuotta sitten ollut ihmeissään, että ei oo ennen moista kuullut.

Tosissaan siis Fitness24Sevenillä oli niin kiva tarjous, etten voinut jättää sitä väliin. Olin muutenkin sinne liittymistä harkinnut jo aika kauan, koska siellä on muutenkin oikein kelpo kuukausihinta, mutta nyt kun iskettiin vielä puoleen hintaan niin en voinut enää vastustaa. Meiän lähisali on tosi lähellä, että se on melkein naapurissa ja siellä on naisten oma sali, jossa olen saanut välillä viettää tehokkaita kuntoiluhetkiä ihan yksikseni. Oikea introvertin unelma!

Pro tip kaltaisilleni kuntosalinoviiseille ja introverteille: parhaita reeniaikoja nyt koronan aikaan ovat päivällä ennen kuin enemmistö pääsee koulusta/töistä ja illalla klo 22 jälkeen. En ole aamua vielä testannut enkä varmaan tuu testaamaankaan, koska aamulla pitää keskittyä ekstrasti enemmän siihen itse heräämiseen ja ittensä keräämiseen ja kasaamiseen yön jäljiltä.

PS. Vaihdoin banneria, mutta koska Blogger on ********** niin se on nyt yhtä iso ku banaanikärpäsen kakka. Laitoin jo palautetta Bloggerille, joten toivottavasti korjaavat sen pian tai muuten ei hyvä heilu, terveisin kärsimätön ja äkänen visionisti. Mä oon muuten oikeesti tosi kärsivällinen, joustava ja ymmärtäväinen ihminen, mutta tekniikan kanssa jos tulee PIENINTÄKÄÄN häikkää niin sit lähtee välittömästi nollasta sataan.

PPS. 10 PÄIVÄN PÄÄSTÄ ALKAA LOKI-SARJA. AAAAAAAAAA.

And yet another new name for my blog.

Joitakin vuoden 2021 tilastotietoja minun elämästä:

4 runebergintorttua.

6 kirppisreissua.

7 laskiaispullaa.

13 Star Wars -tarraa Nono-putiikista.

20 kirppislöytöä.

79 Clone Wars -jaksoa.

158 eri biisiä kuunneltu.

318 valokuvaa.

Lukematon määrä Pepsi Max -tölkkejä.

1 blogin nimen ja osoitteen muutos.

Taas on blogi vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun... no ei oikeesti. Nimi ja URL vain kaipasivat yhtenäisyyttä ja muutosta. Eikä siinä mennyt kuin vain vajaa 10 vuotta, kun vihdoin keksin simppelin ja itseä miellyttävän nimen sekä blogille että URL-osoitteelle.

Ja vaikka elämäni olisi vinksin vonksin niin blogini ei ole. Siitä olen pitänyt ja pidän edelleen huolen. Blogien kulta-aika saattaa olla ohi, mutta minä vielä täällä porskutan. Ei minusta oikein ole vloggaajaksi, someinfluensseriksi tai tiktokkaajaksi. Saatan pitää epäsäännöllisen säännöllisiä kirjoitustaukoja erinäisistä syistä, mutta ainakin se on varmaa, että blogini on ja pysyy.

Fun fact: pienenä Peppi Pitkätossu oli mun roolimalli. Minäkin kaavin sormella suoraan kakusta kuorrutusta, kunnes äiti ennätti kieltämään. On Peppi paljon muutakin: voimakas, itsenäinen, luova, eläinrakas, hauskaa seuraa sekä ehdottoman lojaali ystävä. Oikein kelpo roolimalli mun mielestä!

Kolme asiaa.

Tervepä terve. Tällä kertaa vuorossa on 4 vuoden takaisesta postauksesta kopioitu haaste. Käykääpä huviksenne tsekkaamassa sekin, koska sieltä on ilokseni toteutunut yllättävän moni asia, joita olen kommentoinut sinne nyt jälkikäteen.

3 asiaa, joista pidän

Psykologia. Se oli mun lemppariaine lukiossa ja kirjoitinkin siitä M:än. Tutkin edelleen kaikkea psykologian teorioista neuropsykiatrisiin häiriöihin. Persoonallisuushäiriöt (varsinkin narsistinen) on aihe, joka kiehtoo lähinnä sen takia, että miten sellainen kehittyy kullekin yksilölle ja kuinka löyhin perustein ihmiset nimittävät ikäviä ihmisiä narsisteiksi. Psykologia on aihe, josta voisin jonkun yhtä kiinnostuneen kanssa jauhaa loputtomiin. MBTI on myös yksi ikuisuusaihe, joka mua kiinnostaa, vaikka onkin julistettu pseudotieteeksi. Yritän aina saada ihmiset tekemään sen testin ja saada tietää mikä heidän tyyppinsä on, jotta voin sitten tehdä omat tuom- kröhöh siis päätelmät ko. ihmisestä.
Kermavaahto. Pitää on liian laimea ilmaisu, mä rakastan kermavaahtoa. Jos sitä on leivoksessa, jälkkärissä tai mansikoiden kanssa, ei voi mennä vikaan. Kerran kun oltiin Rauhalahden kylpylässä ja siellä oli jälkkärinä marjakiisseliä ja kermavaahtoa, mulla se annos oli ennemminkin kermavaahtoa marjakiisselin kanssa. Ja mun mielestä laskiaispullia pitäis saada ympäri vuoden ja niitä pitäisi alkaa kutsua vaan kermapulliksi niin ettei tartte enää mitään laskiaisia miettiä.
Uskomattomat tarinat oikeista ihmisistä. Humans of New York ja Upworthy on mun lemppareita Instagramissa tällä hetkellä.

3 asiaa, joista en pidä

Suolakinuski. Sitä alettiin tunkea joka kakkuun, jäätelöön ja leivokseen joskus 5 vuotta sitten eikä loppua tunnu näkyvän. Mä en muutenkaan tykkää makean ja suolaisen sekoituksista ollenkaan.
Kilpailuhenkisyys. Terve kilpailuhenki on jopa ihan hyvästä, mutta tuntuu että nykymaailmassa ihmisiä ajetaan jopa loppuunpalamisen partaalle työelämässä kilpailuhengen kovetessa. Jos et pysy kilpailussa mukana, tiput armottomasti kyydistä.
Ihmiset, jotka puuttuvat toisten asioihin. Niin kuin vanha sanonta sanoo: "Ottakaa tavoitteeksenne viettää hiljaista elämää ja pitää huolta omista asioistanne ja tehdä työtä käsillänne."

3 asiaa, joita tein viime viikonloppuna

Pelattiin porukalla Star Wars -lautapeliä. Hävittiin ankarasti ja mulla meni vähän fiilis kun haavoituin ajassa 3 min 45 sek, mutta Darth Vaderin ilmaantuminen tehtävässä on aina yhtä jännää!
Poikettiin Tammelantorilla trehvaamassa perhettä. Sukua oli paikalla kolmessa polvessa (kuitenkin just sen 10 ja turvavälit oli kunnossa), sää oli ihana (joskin hieman tuulinen) ja Ullan Grilliltä ostettiin hyvät makkaraperunat!
Käytiin kuvaamassa kirsikankukkia kaverin kanssa. Olipas siinä k-kirjaimella alkavia sanoja. Ystäväiseni Noora kysäisi perjantaina, että pääsisinkö heti seuraavana tai sitä seuraavana päivänä kuvaamaan Frenckellin kirsikkapuita ja olemaan mallina. Pitkään aikaan en oo niin nopeella varoitusajalla suostunut, mutta mitä tahansa sen eteen, että pääsee valokuvaamaan ja ettei missata kirsikankukkia! Oli niin chilliä sekä kuvaannollisesti että kirjaimellisesti; siellä tuuli aika paljon, joten kuvista tuli hauskan lennokkaita. TBD...

Full disclosure: nää on nyt tässä kohtaa jo toissaviikonlopun tapahtumia. Viime viikonloppu oli aika perus, joten en jaksa muistella mitä sillon tapahtui. Pääsin kyl pitkästä aikaa saunaan ja se oli tosi ihanaa.

Tässä melkein kaikki huovuttamani jutut. Lemppareitani on
punainen kukka (mun ihan eka huovutus!) ja alin vihreä lehti.

3 asiaa, jotka osaan

Huovuttaminen. Ystävä opetti huovuttamaan viime syksynä ja se on hauskin käsityön muoto mitä tiedän. Kuten ystäväni NN totesi: "Eikö olekin terapeuttista tökkiä villaa neulalla?" Voi kyllä! Jälki ei ole mulla kovin ihmeellistä, mutta se ei haittaa, kun itse tekeminen on hauskaa.
"Sä osaat kirjoittaa hauskasti", sanoi Keijo. Lisäsi myös perään, että "saat quotata mua, ettei sun tarvi itestäs noin sanoo".
Hyvän makaronilaatikon tekeminen. Keijo sanoi tämän myös. Mä en siis tiedä ite mitä osaan, niin pitää kysyä joltain ulkopuoliselta.

3 asiaa, joita en osaa

Instagramin algoritmin ymmärtäminen. Tämä olis hyödyllistä mulle työjutuissa, mutta mun aivokapasiteetti ja kiinnostus eivät yksinkertaisesti riitä käsittämään koko konseptia. Mä oon päättänyt, että taaplaan omalla tyylilläni somen ihmeellisessä maailmassa enkä jaksa vaivata päätäni alati muuttuvalla systeemillä, jota joku kolho koodaajanplanttu mielivaltaisesti siellä jossain säätelee ihan miten sattuu.
Erikoiset lettikampaukset. Ainoa minkä osaan on ne ihan perusletit. En osaa tehdä ranskanlettejä enkä hollantilaisia enkä mitään kalanruotoja. En oo muutenkaan kätevä näpertäjä, mutta tää harmittaa kyllä aika paljon.
Iskeä silmää yhdellä silmällä. Jos haluan vähä lirttailla omalle miehelle, niin mää käännän päätäni sillain, ettei Keijo nää mun toista silmää ja räpäytän niitä. Sit Keijo nauraa mulle.

3 asiaa, jotka haluaisin osata

Biisin sanojen tai runojen kirjoittaminen. Joskus tökkii vaan niin pahasti tän blogin kanssa eikä mulla oo mitään asiaa, mutta kuvia olis vaikka muille jakaa. Kuinka helppoa olis antaa vaan runosuonen virrata ja kirjoittaa biisejä tai runoja tänne blogiin? Onneksi on lahjakas veli, jolle nakittaa näitä hommia nykyään!
Täytekakun leipominen. Mun äiti tekee niin huippua täytekakkua, että haluaisin opetella itsekin sen reseptin.
Auton tai kaksipyöräisen ajaminen. Polkupyörää osaan toki ajaa, mutta oon haaveillut skootterista ainakin vuoden. Mulla ei oo ollut erityistä intoa hankkia ajokorttia, edes silloin kun asuttiin tuolla kauempana kaupungista. Nyt kuitenkin olis tosi hauska osata ajaa vaikka skootterilla ja käydä helposti asioilla itekseni eikä tarttis olla pummaamassa kyytiä koko ajan. Sähkömopo olis myös ihan paras, ja mä rakastan sähköpotkulautoja.

Vallilan Hämeensilta on ♥

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä

Työhommiin panostaminen. Olen ajatellut palata freelancer-hommien pariin, mutta se on nyt jäänyt täysin puheen tasolle. Joka kerta, kun tulee puheeksi työasiat, selitän tästä asiasta, mutta samaan aikaan mua alkaa hävettää, koska tiedän tasan tarkkaan, etten ole saanut mitään aikaiseksi enkä tiedä saanko edes.
Aloittamieni kirjojen jatkaminen. Aloitin kipeänä ollessani Suljetun Maan ja ostin Mike Smallcomben Making Michael -kirjan e-kirjana ja molemmat ovat totaalisen kesken. Ai niin ja ostin kirppikseltä eurolla The Hate U Given ja sitä oon lukenut jopa pari sivua. HNNNNNGH miksi olen huono.
Kodin viimeistely. Meillä on kämppä aikalailla hyvässä kuosissa, mutta vielä on kasseja ja nyssyköitä liikaa vaatehuoneessa, mun vaatekaappi kasaamatta sekä siellä täällä yksittäisiä kasoja tavaroita, jotka hakevat vielä paikkaansa.

3 asiaa, joista stressaan

Työhommat. Kuten edellä sanoin, en ole saanut oikein aikaiseksi mitään. Vähän oli maaliskuussa työhommia, mutta nyt ei oo ollut hetkeen mitään. Toisaalta haluan yrittää ottaa tämän korona-ajan levon kannalta, mutta lepo ei maksa laskuja ja sekös ressaa ja rassaa aikasta huolella.
Koronan aiheuttamat säädöt ja haasteet. Kuinka pitkälle tää koronatilanne pitkittyy? Voinko varmana asioida turvallisesti kaikkialla? Koska voin palata töihin?
Pahimmillaan kaikki. Mä oon ihminen, joka kyllä keksii ressinaiheita eikä tarvii edes paljoa yrittää. Mulle on sanottu, että vaadin iteltäni hirveästi. Se on kyllä totta, mutta miten mä saan mitään tehtyä, jos en vaadi iteltäni mitään? Kuka sitten multa vaatisi mitään, jos en minä itte?

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan

Hieronta. Varsinkin päänseudun- ja jalkojen hieronta. Parasta bestii.
Blogin kirjoittaminen. Joskus on kyllä melko ei-rentouttavaa, kun haluaisin kirjoittaa, mutta ei vaan suju. Mutta ne kerrat, kun sormet tanssivat näppäimistöllä sujuvasti ilman taukoja ja teksti on sisällöltäänkin edes etäisesti järkevää, tuntuvat erityisen rentouttavilta.
Eteerinen musiikki. Kun musiikki kolahtaa, tunnen leijuvani pilvissä.

Koko asu tietysti second handia.

3 asiaa, joista puhun useasti

Määhän puhun vaikka mistä ja paljon, mutta...

Syvällisiä analyysejä ja hypoteeseja itsestä, muista ihmisistä ja tapahtumista. Mää en koe olevani mikään ennustaja enkä edes usko sellaiseen, mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä ja ihmismieltä jokseenkin ymmärtävänä olen osannut ennustaa melko tarkasti joitain tapahtumia päiviä tai kuukausia tai jopa vuosia ennen kuin ne ovat tapahtuneet. Mä teen sen ihan vain päättelemällä ja seuraamalla ihmisten käyttäytymistä ja aiempia syy-seuraus-suhteita. Joskus mun arviot ovat menneet todella metsään, sen voin avoimesti myöntää. Mutta silloin kun ne ovat tapahtuneet ja kyseessä on ollut ikävä juttu, se on tuntunut musta kurjalta, koska ajattelen, että olisin voinut estää sen. Mutta toisaalta taas miten mä olisin voinut mitään estää kuulostamatta ihan kajahtaneelta?
Asiat, joita aion tehdä myöhemmin tai sanoa jollekin. Kertaan monta kertaa ääneen Keijolle tai kuka nyt sattuu olemaan vieressä siinä, että mitä, miten ja missä järjestyksessä teen jonkin asian tai sanon jollekin jotain. Tämä on mun tapa valmistautua kaikkeen mahdolliseen, ettei tule yllätyksiä ja mua ei jännitä sitten liikaa etukäteen.
Asiat, joista tulee hyvä fiilis. Uusi musiikki, jota oon bongannut Spotifystä tai jonkun aiemman lempparin biisit. Auringonpaiste ja lämmin keli. Kirppislöydöt. Tanssi. Hauskat sattumukset. Hyvät leffat ja sarjat. Haluan varsinkin nyt keskittyä kaikkeen hyvään mitä on, koska kaikki muu ympärillä tuntuu olevan yhtä kaaosta, vaikkakin on hieman tasaantumaan päin.

3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle

Kauluspaita. Oon jotenkin aivan fiiliksissä kaikista vaatteista, joissa on kaulus ja nappeja. Oli se mekko, paita tai toppi. Ne on niin monikäyttöisiä ja saan halutessasi monta eri lookkia samalla vaatteella.
Väljä mekko. Monki on väljien mekkojen taivas ja haluaisin aina ostaa sieltä kaikki ihanat löllöt paitamekot. Väljissä mekoissa en myöskään ole liian itsetietoinen omasta kropasta. Ei sillä, että sillä olisi väliä, mutta on jotenkin paljon rennompaa ja helpompaa olla väljässä mekossa. Parasta on bongata kirppiksiltä täysin uniikkeja yksilöitä.
Korkeavyötäröiset housut. Housun mallilla ei ole väliä, kunhan se on korkeavyötäröinen. Tykkään pilleistä, mutsifarkuista ja culotteseista.

3 asiaa, joita en pue päälleni

Napapaidat. En halua, että mulla näkyy vahingossakaan paljasta ihoa selän tai vatsan seudulta ylä- ja alaosan väliseltä alueelta.
Legginssit ilman pitkää yläosaa. En tykkää pitää tiukkoja housuja ilman berberin peittäviä vaatteita. Tulee liian paljastettu olo muuten.
Pitkähihaisen vaatteen päälle lyhyempää hihaa. Esimerkiksi henkselimekko ja sen alla pitkähihainen paita. Tulee jotenkin pikkutyttömäinen fiilis enkä koe sellaista tyyliä omakseni.

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia

Uusi läppäri. Tää nykyinen alkaa vedellä viimeisiään paitsi tilan myös nopeuden suhteen ja päivityksiä tähän ei kai edes enää saa. Tähän Ralph Wiggumin "I'm in danger." -giffi.
Järjestelmäkamera. Ikuinen, saavuttamaton haave. Haluaisin mahdollisuuksien mukaan osallistua valokuvauskurssille, jossa kaiketi saa olla mukana myös puhelimen kameralla. Kaverini Noora varoitti kyllä, että tuolla sitten kyä jää koukkuun järkkärin käyttämiseen.
Vaatehöyrystin. Mulla on yllättävän paljon silittämistä vaativia vaatteita (mm. viskoosista tehtyjä), mutta silittäminen on niin ärsyttävää ja meillä on ihan ikivanha kiikkerä silityslauta. Käytin vaatehöyrystintä aiemmassa työpaikassa ja se oli niin kätevä!

3 asiaa, joista unelmoin

Iso lasitettu parveke. Sellainen, josta saisi sisustettua olohuoneen tapaisen hengailutilan. Meiän parveke on aika karu ja pieni, sen kaide on ruosteessa eikä siinä ole edes ikkunalasia.
Classic Nougat -jäätelö. En ole saanut kyseistä jätskiä yli 15 vuoteen. En tykkää Classicin triplasuklaasta enkä kermatoffeesta yhtään ja ne vaan pysyy jätskialtaissa vuodesta toiseen ja mukaan tulee uusia outoja makuyhdistelmiä ja koko sen kuin pienenee ja kuorrute ohenee. Haluan takaisin sen leveän ohutkuorisen tai ohuen paksukuorisen Classicin vanhalla reseptillä, KIITOS. #katkera
Oma kirpputori. Tää on semmonen ikuisuushaave, mutta olis ihanaa omistaa oma kirppis, second hand -kauppa tai muu pieni liike. En usko, että sellaiseen kannattaa ryhtyä pitkiin aikoihin, mutta aina saa unelmoida.

3 asiaa, joita pelkään

Suuria hyönteisiä ja ötököitä. Varsinkin karvaiset ja uhkaavasti pörisevät ja surisevat yksilöt ovat ahdistavia ja painajaisteni pääosahahmoja.
Yllättäviin sosiaalisiin tilanteisiin joutuminen ilman sosiaalista miestäni. Se riippuu ihan päivästä, että miten se tilanne sitten menee. Kaikki vaikuttaa: verensokeri, vireystila, vuorokaudenaika, stressi, kiire. Enkä mä pelkää sitä itse kohtaamista jonkun tutun kanssa vaan sitä, että osaako mun aivot ja suu olla yhteistoiminnassa keskenään. Mä olen paljon asioita, mutta sanavalmis ei ole yksi niistä.
Oma mieli. Aina on jotain, joka ressaa, rassaa ja ahdistaa. Epäilyttää omat kyvyt, omat taidot, oma osaaminen. Mä oikeasti pelkään, että tää pakollinen tauko työskentelystä kodin ulkopuolella tekee pahasti hallaa mun työkyvylle. Niin on käynyt aiemminkin. Ikinä en oo tyytyväinen itteeni ja omaan tekemiseen. Aina on parannettavaa ja vaikka olisinkin suoriutunut loistavasti, mieli on jo seuraavassa tehtävässä ja unohdan edelliset saavutukset ja pidän niitä hetken päästä merkityksettöminä. Mä voin paremmin, kun voin olla hyödyksi ja tehdä mahdollisimman paljon yhteisen hyvän eteen, mutta sitten kun kroppa ja mieli kaipaisi lepoa, poden syyllisyyttä siitä. Miks mä en vaan osaa ottaa rauhallisesti ja chillata?

3 asiaa, jotka toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa

Saisin myytyä tai annettua pois kaikki ylimääräiset vaatteet ja tavarat. Oon nyt koronan aikana myynyt aikas urakalla Marketplacessa ja Zadaassa vaatetta ja tavaraa. 3.6. mulla alkaa arvonnasta voitettu myyntijakso Hervannan Swapissa, jee!
Pääsisin käymään kahviloissa ja katselemaan Tampereen lempparipaikkoja. Haluaisin poiketa äidin kanssa Keskustorilla uudessa kahvilassa, Valkoisessa Puussa. Haluaisin mennä Keijon tai kavereiden kanssa kuvaamaan eri paikkoja Tampereella. Täällä on oikeesti niin paljon nähtävää ja nättejä paikkoja, jotka ovat päässeet unohtumaan vuosien varrella. Onneksi ei ole vieläkään tullut ulkoilukieltoa, joten mikään ei estä mua!
Koronavirus nitistettäisiin ja elämä jatkuisi taas edes hetken siedettävänä ennen seuraavaa kunnon mäjäystä. Koska sellainen tulee, uskokaa pois.

10 hassua faktaa minusta.

Shirt dress 3,50€ - Bikbok / Kirpputori Tilkkutäkki
Hat - H&M / Zadaa | Earrings by me

1. Minua on luultu monta kertaa kiinalaiseksi/japanilaiseksi/aasialaiseksi. Minulta on kysytty, että puhunko suomea. Kerran jopa mun kiinalaisen kaverin veli luuli mua kiinalaiseksi.
2. Minulla on ollut sama hiustyyli kymmenisen vuotta ja saman verran aikaa on siitä, kun olen viimeksi käynyt kampaajalla. Sekin tapahtui ollessani parturi-kampaajalinjalla TAO:ssa, joten kampaajani oli joko joku ylemmän luokan opiskelija tai mun luokkakaveri. Leikkaan itse hiukseni ja äitini värjää tyven. Olen päättänyt nyt yli kymmenen vuoden jälkeen kasvattaa otsatukkani pois, mutta jos haluankin sen takaisin, se tuskin on ongelma. Vaikka ensimmäinen ammatinvalintani olikin väärä en koe, että olisin hukannut aikaa väärässä opiskelupaikassa. Sain hyviä perustaitoja ja ansiostani isäni ja veljeni ovat säästäneet paljon rahaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muiden hiuksia en kauheasti leikkaile, koska en koe sitä mukavaksi, varsinkin jos on jotain erityistoiveita. En kuitenkaan ole ammattilainen ja pelkään, että pilaan toisten hiukset.

Shirt - Monki | Earrings - Ninja

3. Joskus juttuni ja ajatukseni lähtevät todella laukalle. Ja kun sanon joskus, meinaan usein. Ja kun sanon usein, meinaan aina.
4. En osaa päättää kirjoittaisinko tänne blogiin kirjakielellä vai osittain kirjakielellä ja osittain puhekielellä vai täysin sillä tyylillä miten puhuisin ihmisille normaalisti. Joskus teenkin sellaisia täysin tajunnanvirtaisia postauksia, joissa kirjoitan kuten puhuisinkin. Haluan kuitenkin (yrittää) AINA pitää huolta kieliopista!

5. Kun olin pieni, äiti ja iskä nauhoittivat mulle videokasetille Pekka Töpöhännän telkkarista. Jostain syystä sen perässä oli nauhoitettuna Young Frankenstein - Mel Brooksin ohjaama, mustavalkofilmillä kuvattu parodia Frankensteinin hirviöstä. Joskus sitten varmaan olin katsonut videota yksin ja huomannut perässä tuon elokuvan. Koska olin pieni, luulin että se oli kauhuelokuva ja minua hieman aina jänskättikin jotkin kohtaukset (esim. ekassa kohtauksessa arkku ponnahtaa auki yhtäkkiä ja sisällä on mätänevä ruumis). Tykästyin leffaan, koska vaikka luulin sen olevan kauhua, se oli mun mielestä tosi hupsu ja viihdyttävä. Vuosia katsoin molemmat elokuvat aina peräkanaa ja aina alkoi viimeisten Pekka-kohtausten aikana jännittää mitä tuleman piti. Kasetti tuhoutui myöhemmin epäonnisissa olosuhteissa. Vuosia myöhemmin työssäkäyvänä lukiolaisena bongasin kaverini dvd-kokoelmissa Pekka Töpöhännän. Määhän tilasin sen oitis itelleni ja istahdin odottamaan oven eteen (okei en nyt sentäs). Kun se tipahti postilaatikosta, katsoin sen heti siltä istumalta. Leffan jälkeen tunsin jännää tyhjyyttä. Jotain puuttuu kyllä nyt. Kun tajusin mistä se johtui, tilasin myös Young Frankensteinin. Katsoin ne taas monen vuoden jälkeen peräkkäin ja jälleen tuntui, että on balanssi Voimassa.

Dress 6€ - Marimekko / 2nd hand
Earrings 4€ - Kirpputori Tarina

6. Mä oon tosi huono ylläpitämään päivittäisiä rutiineja. Harvoin teen mitään samassa järjestyksessä (tietysti lukuunottamatta mm. ihon- ja hiustenhoitoa sekä meikkaamista). Toisaalta taas tykkään tehdä asioita samalla tavalla kerta toisensa jälkeen, esim. tilaan aina saman ruoan tutuissa ravintoloissa tai katson tietyt jaksot tai biisit tai jopa elokuvat peräkkäin (kts. edellinen kohta) tai kun löydän juuri oikean kosmetiikkatuotteen itselleni, haluan ostaa aina sitä yhtä ja samaa enkä jaksa eksperimentata monilla tuotteilla muuten vaan. Välillä mulle syntyy jonkinlaisia rutiineja, mutta ne eivät kestä mulla kuukautta pidempään. Mä vaan jotenkin kyllästyn jos huomaan, että mun elämässä on paljon toistoa.

Dress - Monki | Earrings - Siru Collection

7. Mainostan aikalailla kaikkia julkaisemiani tekstejäni Instagramissa, mutta joskus teen pieniä postauksia, joista en kerro erikseen. Ne ovat vähän niinku piilossa mutta näkyvillä. Hidden in plain sight. Toki mun postaukset menevät automaattisesti Blogloviniin ja Twitteriin, mutta Instagram vaatii vähän enemmän enkä aina sinne halua kaikkea tuutata. Niin että jos kiinnostaa nähdä ja lukea kaikki mitä mä tänne tarinoin ja turinoin niin ei muuta ku etsimään!
8. Olen vasta tänä vuonna opetellut tekemään silmiin siipirajaukset. Se johtuu siitä, etten ole osannut tehdä rajauksia niillä ohkosilla siveltimillä tärisevine käsineni. Kynät ja tussit ovat mun juttu kaikessa meikissä.

Shirt dress - Monki | Earrings - Pieces

9. Kun olin 2,5-vuotias, osasin nimetä kaikkien maiden liput. Mulla meni kieli solmuun monien maiden kohdalla, kuten Trinidad & Tobago ja Brittiläiset Neitsytsaaret, mutta selviydyin kunnialla. Älkää kuitenkaan pyytäkö mua luettelemaan niitä nyt ulkoa, en todellakaan enää muista niitä!
10. Vielä 5 vuotta sitten inhosin punaista väriä ja huulipunaa, kun taas rakastin violettia väriä. Nykyään en voi elää ilman huulipunaa ja punainen väri on syrjäyttänyt violetin, kiitos kauppiksen kavereiden ja meidän huulipunapäivän.

#12. Count your blessings.

parasta just nyt

Kun aurinko pilkistää verhojen ja pilvipeitteen takaa, oli miten kylmä ilma muuten.

Vanhat VHS-kasetit täynnä nostalgiaviboja.

Kirjeiden kirjoittaminen.

Hajuvedet. Oriflame-konsulttiuteni on mahdollistanut helpon tutustumisen uusiin tuoksuihin. Onneks niiden kanssa saa lutata kotona vaikka millä mitalla! (Also oon jälleen äitini tytär.)

Uusi (vanha) hattu.

Kun kiharat pompahtaa hieman tiukemmalle, kun teen omenaviinietikkakäsittelyn aka clarifyingin ja leikkaan vähän latvoista kuivia pois.

Appelsiinien tuoksu.

Mustikka-raparperi-kardemumma-kaneli-granola banaanijogurtilla ja banaaninpaloilla. Siinä on varmaan miljoona hiilaria, mutta on kyllä parasta aamupalaa ikinä.

Kun Ratinan K-kaupasta saa Sahlmanin piparitoffeeta.

Musiikki, uusi sekä vanha.

Konseptialbumit, jotka täytyy kuunnella kokonaan alusta loppuun biisien väleissä olevien siirtymien takia.

Legend Glover biisissä 47.48.

Innostus lukea taas kirjoja.

Innostus ottaa asukuvia.

Innostus kirjoittaa taas blogia.

Keittiön ikkunasta näkyvä säännöllisen epäsäännöllinen koiralive.

Kohta 6-vuotias serkkupoika, joka rakastaa Michael Jacksonia aivan kuten serkkutyttönsä. Eikä tarvinnut ees yhtään aivopestä sitä!

Mies, joka löytää matkalla töistä kotiin rappioromanttisen postapokalyptisia purkukohteita ja joutomaita täynnä graffiteja ja raa'an minimalistisia tiiliseiniä. Sama mies myös yllättää tämän naisen ihan totaalisesti hankkimalla itselleen elämänsä ensimmäiset Converset ja sitä seuraavana päivänä tuo mut löytämäänsä paikkaan valokuvaamaan. He sure knows how to make a girl say "heck yeah!".

PS. May The Fourth be with you!

Ilon aiheita.

onnea on

upeat ystävät. palju. ystävän kasvattamat ananaskirsikat. nutella-banaani-letut ystävän kanojen munista. spiderman: into the spiderverse. korujen tekeminen. huovuttaminen. kun löydät kirppikseltä omassa koossa täydelliset paperipussiculottesit. hiusdonitsit. keltainen väri vaatteissa. kirppikset. taskulliset housut ja hameet. pellavansiemengeeli. ruskan monenkirjavat sävyt. kanafetasalaatti valkosipulipatongin kanssa. valo pimeyden keskellä. valokuvaaminen.

Neljä asiaa.

Meidän Helvetinjärven reissusta on nyt kyllä niin paljon liikaa aikaa, että en enää saa itestäni mitään tarinoita irti vaikka kuinka yritän. Näin siinä käy, kun vitkuttelee ja viivyttelee. Mutta MUTTA.

Löysin Sopusointuja -blogista Neljä asiaa-haasteen, jonka ajattelin viljellä Helvetinjärvellä napsittujen kuvien väliin. Kuvia kuiteskin on sen verta liikaa ja haasteen kohtia liian vähän, niin aattelin, että lisäilen vähän omia kohtia.

Jos haluat tehdä samanmoisen haasteen blogiisi, saat aivan vapaasti kopsata kaikki kyssärit jos haluat!

Saatan kirjottaa erillisiä ajatuksia ja havaintoja ja pohdintoja kuvien kuvateksteihin. Katotaan.

Siä oli RUTSEJA! Very much cute.

#spottaamuovikassi

Neljä paikkaa, joissa olen asunut

1. Vantaa. Mää en muista Vantaan ajoista mitään. Mää ja mun veli ollaan molemmat käyty tyyliin syntymässä siellä. Äiti ja isä muutti Vantaalle alunperin äidin opiskelujen perässä. Muutettiin jossain vaiheessa Matiaksen syntymän jälkeen Tampereelle. Oon nähnyt kyllä paljon kuvia ja videolta silloista kotiseutua ja meidän asunto(j)a (asuttiin kahdessa eri osoitteessa), ja joskus Helsingin reissun yhteydessä ollaan poikettu Vantaan kautta katsomassa vanhoja kotipihoja.

2. Hervanta, Tampere. Muutettiin Hervantaan Vantaalta ja asuttiin siellä parisen vuotta. Sitten muutettiin sieltä Annalaan, jossa asuttiin 11 vuotta. Sieltä sitten ollessani vielä lukiossa muutettiin takaisin Hervantaan, jossa mää asuin vielä 5 vuotta, ja siitä muutinkin seuraavaksi tänne nykyiseen kotiini, kun menin naimisiin. 1994-1997 ja 2008-2011 asuttiin eteläisessä Herwoodissa ja sitten muutettiin pohjoispuolelle. Koulumatka lyheni lähes mitättömäksi, mutta somehow olin aina enemmän myöhässä tai viimetipemmassa, vaikka asuttiin lähempänä.

3. Annala, Tampere. Annala on se paikka. Paikka, jossa koin kaikki merkittävimmät lapsuuteni muistot. Paikka, jossa oon asunut pisimpään kaikista paikoista, joissa olen asunut. Ja mitä muistoja tulviikaan mieleeni: serkut asui ihanan lähellä, Otto tuli meille, ylä- ja alapiha, leikkimökki, bussi 22, Annantorin muutaman pennin karkit, kamelipuisto ja sen läheiset metsät ja purot, uutuuttaan kiiltävä Siwa, monenmonet pyörälenkit, vastapäiset seudut oli pelkkää peltoa, jossa lennätettiin leijaa kaverin veljen ja isän kanssa ja myöhemmin pelto täyttyi kerrostaloista (tuli siihen sentäs vaijeripuisto), Oton lenkkireitit, Kaukajärven rantaretket, lyhyt koulumatka, parkkiksen penkki, photoshootit digikameroilla E:n kanssa, pinkki huone, pesutupa, pihabileet, hyvät pulkkamäet, luistelun jälkeinen kuuma kaakao. Listaa vois jatkaa loputtomiin.

4. Nykyinen asuinkunta Tampereen vieressä. Jooh. Mää en oo halunnut julkisesti kertoa missä asun oikeasti, koska kyseinen paikkakunta on melko pieni ja haluan pitää huolta meidän yksityisyydestä. Kai mää kerron sitten, jos jossain kohtaa vihdoin päästäis muuttamaan takaisin Tampereelle, jos silloinkaan... Mutta tosiaan, täällä asuessani on tapahtunut mun aikuisiän parhaimmat muistot ja suurimmat elämänmuutokset. Kun muutin tänne, muutin samalla kotoa vanhempien luota ja menin naimisiin. Täällä asuessani opiskelin kauppiksessa ja valmistuin sieltä, löysin työpaikan ja vaikka mitä kaikkee.

Neljä työpaikkaa, joissa olen työskennellyt

1. Intersport. Vuosina 2009-2011 olin lähinnä satunnaisesti keikkatyöläisenä, kunnes elokuusta 2011 aloin työskennellä lukion ohella perjantai-iltoja ja viikonloppuja sekä kesätyöhommia. Syksystä 2013 taas oon käynyt Interissä aina satunnaisesti kiireapulaisena. Aina kun oon palannut sinne, kaikki kassahommat alkaa rullata sekunneissa lihasmuistini turvin.

2. Koskilinnan Kahvikauppa. Lukuvuosi 2008-09 meni kymppiluokalla numeroita korotellen, ja vuoteen kuului myös pari tet-harjoittelupaikkaa. Syksyllä 2008 olin parisen kuukautta Tiimarissa 3 päivänä viikossa, jonka jälkeen vaihdoin puoleksi vuodeksi Koskilinnan kahvikauppaan, jossa tein töitä 2 päivää viikossa. Kahvikauppias Seijan opissa sain opetella ensimmäistä kertaa kassankäyttöä ja kokeilla siipiäni asiakaspalvelussa. Voin sanoa, että kahvikauppa on paras harjoittelupaikka, jossa olen koskaan ollut! Tästä 7 vuotta myöhemmin kaverini suositteli minua sesonkiapulaiseksi kahvikauppaan ja lyhyestä virsi kaunis: eilen päättyi järjestyksessään kolmas kerta sesonkiapulaisena ja oli taas mahtavinta työskennellä Seijan ja tuttujen tyttöjen kanssa. Nyt voinkin sanoa, että Koskilinnan kahvikauppa on paras työpaikka, jossa olen koskaan ollut. Kahvi- ja teevalikoima on pelkkää priimaa ja joka kerta yhtä ihana tunnelma, kun astuu ovesta sisään. Tulee taas ikävä sitä, kun vaatteet tuoksuu kahvilta.

3. Löytötex. Löyttärissä vietin kauppiksen ekan harjoittelun. Tykkäsin kovasti työn monipuolisuudesta: sain olla töissä lähes kaikilla osastoilla paitsi sisustus- ja lastenpuolella. Pääsin heti ekana päivänä kassalle ja tekemään myyntityötä.

4. Noorit. Työpaikka, joka muutti elämäni suuntaa. Ilman Nooritia en olisi koskaan löytänyt intohimoani ja osaamistani visuaalisella puolella. Edelleenkin haluaisin toteuttaa itseäni visualistina, mutta tällä hetkellä koen olevani hukassa. En oikein tiedä miten ja mihin etenisin seuraavaksi. Opin Nooritissa ollessani myös vielä paremmin asukokonaisuuksista ja väreistä, jotka sopii toisiinsa.

Neljä ohjelmaa, joita olen seurannut TV:stä (ei saa olla suoratoistopalvelu)

1. Pako. Oh how I loved Michael Scofield. Okay everybody who watched the show loved him, but still... Eka kausi oli varmaan paras kaikista ja jännittävin, toka kausi oli meleko järkkyä ja siitä eteenpäin niin... Ei nyt oikee vieläkään inspaa. Katoin Keijon kans Paon uudestaan täs parikolme vuotta sitten ja vika kausi oli edelleenkin ihan yhtä huono.

2. Doctor Who. Kauan sitten ystäväni Saara vinkkasi, että Doctor Who kausi 4 näkyis Ylellä. Missasin Voyage of the Damnedin, mutta seuraavana päivänä olin hereillä oikeaan aikaan ja katsoin Partners In Crimen. Oli oudointa ja parasta ikinä, ja siitä se sitten lähti. Tässä kohtaa mentiin kyllä uusintakierrosta tietysti, mutta uusintakierros johti ikimuistoiseen 50-vuotisjaksoon, joten jeejee. Edelliset kaudet katsoin Saaralta lainaamistani dvd-bokseista. Myös uudet kaudet ollaan katsottu joko suorana tai tallenteista.

3. Sherlock. Sherlockia aloin seurata 3. kaudesta eteenpäin telkkarista. Edelliset kaudet bingewatchattiin Netflixistä ja dvd:ltä, jonka Keijo osti mulle kuukausipäivälahjaksi seurusteluaikoina. Taatusti yksi kaikkien aikojen parhaimmista sarjoista, joita ikinä olen katsonut.
4. Suits eli Pukumiehet. Ekat kaudet katottiin Netflixistä ja jatkossa tallennettiin uudet jaksot digiboksille. Parsainta lakidraamaa.

Tein tosiaan siis itselleni myös lisäsäännön: ei saa olla uusintakierros. Se teki tästä entistä vaikeampaa, koska esim. mää aloin seurata Frendejä kunnolla vasta 9. kaudella, kun se tuli ekaa kertaa telkkarista 2003-04. Olin sillon tyyliin vasta 11-12-vuotias. Hyvänen aika. Niin tosiaan sitä en ihan kehdannut tähän listaan sisällyttää.

Ja siis nykyään juttuhan on se, että mää en katso juuri ollenkaan telkkaritelkkaria. Siks mun on vaikea muistaa, että mitäs sitä on joskus aikoinaan tullut töllötettyä telkkarista. Katson tätä nykyä pelkästään suoratoistopalveluita ja Youtubea. Musta on tullut ihminen, joka ei tykkää siitä, että jonkun ulkoisen instanssin määrittämä aikataulu määrää koska mun täytyy olla telkkarin edessä istua pönöttämässä. Nuh-uh, no way. Minä päätän itse milloin katson telkkaria, jos edes katson. Netflinkseissä ja muissa on myös se ihana, että jos cliffhanger jää kauheasti vaivaamaan, voi vaan painaa menemään seuraavaa jaksoa. Tai voi laittaa sovelluksen puhelimesta päälle ja tuttu jakso Frendejä pyörimään taustalle ja johan sujuu hienosti kotiaskareet.

Nykyteknologia on parasta bestii.

Neljä paikkaa, joissa olen käynyt

1. Vanha Tukholma. Siellä on tullut käytyä vuodesta 2010 aika monta kertaa. Nopeesti laskettuna 7. En koskaan kyllästy Vanhaan Tukholmaan. Saan sieltä loputtomasti inspiraatiota joka käynnillä ja alan haaveilla siellä asumisesta.

2. Vanha Tallinna. Oon vasta kerran kävässyt siellä, mutta koska meillä ei ollut paljoa aikaa olla siellä (perus Tallinna-risteily), niin olisi ihana päästä sinne vähän pidemmäksi aikaa.

3. Vanha Porvoo. Paras paikka Suomessa. Kuten Tukholmassakin, niin täälläkin mun luovuutta rakastava vanha sieluni inspiroitui ja mieli lepäsi.

4. Vanha Rauma. Inspiroiduttuani Porvoosta ilmaisin Keijolle halustani käydä myös tässä toisessa yhtä ihnussa vanhassa kaupungissa. Keksittiin sitten, että mehän yhdistetään meidän Pori Jazz-reissuun pieni detour Rauman kautta. Paras idea ikinä.

Eli jos et vielä tästä osannut päätellä, niin rakastan vanhoja kaupunkeja. Tästä pääset lukemaan kaikki vanhoihin kaupunkeihin keskittyvät postaukseni.

Neljä ruokaa, joista pidän

1. Keijon tekemä mikä tahansa ruoka. Oli se sitten kanakookoskeitto, pekonisienipastakastike (also known as Keijo-kastike, courtesy of brother and sister NN x 2), nakkikeitto, kana ja riisi jnejne... Se on aina parasta.

2. Äidin täytetyt lätyt. Nykyään harvinaisuus, mutta kun sitä saa, niin aiiiii että. Vielä jäätelölätyt täytettyjen jälkeen jälkkäriksi niin avot!

3. Isän tai mun oma tekemä makaronilaatikko. Iskä on The Original MVP mitä tulee makaronilaatikon väsäämiseen, mutta mää oon mielestäni aika hyvä taitaja myöskin tämän mahtavan arkiruoan tekemisessä.

4. Siivet ja kierreranskikset aiolidipin kanssa, by Siipiweikot, Sticky Wingers, Hook & Pizzalaguuni. I don't even care where I eat wings. They're all good.

Neljä juomaa, joista pidän

1. Pepsi Max. Forever and ever, babe.

2. Bacardi Breezer Orange. Tiedän, tää on niin basic pissisten limuviina, mutta kun se on niin hyvääääää. Parasta juotuna pakkasmukista saunassa.

3. Freeway Elderflower Soda Pop. Seljankukkalimsa on jotain parasta mitä tiedän. Jos joskus päätän lopettaa Pepsi Maxin juonnin (and that's a BIG IF), vaihtaisin ilomielin Elderfloweriin.

4. Punaviini. I know, tosi epämääräinen vastaus, mutta en osaa sanoa suoraan mitään lemppareinta lempparia. Black Tower on varmaan paras tähän astisista tai J.P. Chenet'n viinit (mm. Cabernet Syrah ja Grenache Noir), mutkun oon maistanut muitakin hyviä. Ei oo tiettekö mitään parempaa kuin tilkka punaviiniä silloin tällöin. Se ei oo mulle mikään tärkeä asia, mutta silloin kun sitä on ja voi ottaa pienen tilkan pieneen viinilasiin joskus, niin oi kyllä. Vielä parempaa punkku on juuston kanssa. Me likey so much.

Neljä peliä, joita olen pelannut (konsoli tai PC)

1. Guitar Hero. GH on ehkä paras peli ikinä. Haluaisin pelata vieläkin, mutta ne uudet kitarat on kuulemma tosi vaikeita käsitellä. Jos saisin tähän nyt PS2-3:n ja Guitar Hero: Metallican medium-moodilla, vetäisin ne varmaan suoraan lihasmuistista.

2. Super Mario 1-3 sekä 64. Oi mitä lapsuusmuistoja. Pelasin niitä itsekin, mutta useimmiten vain katsoin kun veljeni pelasi. Se oli hauskempaa mun mielestä.

3. Eri Pokemon-pelejä Nintendo 64:llä. Meillä oli Pokemonit Stadium, Snap ja Puzzle League. Stadiumista tykkäsin kun siinä pääsi oikeasti bättläämään ja strategisoimaan iskuja, mutta Puzzle Leaguessa oli kivemmat äänet Pokemoneilla (tyyliin samat mitkä piirretyssäkin oli) ja siinä taas oli enempi kiinni kuinka nopea ja kekseliäs olit. Matiaksella taitaa olla noi kaikki pelit ja konsoli. On pitänyt monesti pelata niitä nostalgian vuoksi, mutta aikuisuus on tullut kaiken kivan tielle. Onneksi nykyään on Pokemon Go.

4. Fifa. FIFA16:tta tykitin menemään mieheni kanssa ja keräsin koko silloisen Real Madridin, josta olin todella fiiliksissä. Kunnes tuli uuden Fifan aika ja olisi pitänyt aloittaa alusta, jolloin kyllästyin. Oon pelannut nyt todella satunnaisesti Fifaa ja osallistuinpa viimeisimpään Fifa-turnaukseenkin.

Neljä vaatemerkkiä, joita löytyy kaapistani

1. H&M. H&M:ää löytyy ehkä jopa hieman liikaa. Viime vuonna H&M:ssäkin myytävä pikamuoti julistettiin vuoden turhakkeeksi, ja ikävä joutua myöntämään tämä, mutta olen samaa mieltä. Pikamuoti on lähtenyt ihan käsistä. Ennen mallistoja oli sen nelisen kappaletta (vuodenajat), mutta nyt mallistot vaihtuu kuukausittain, joissain paikoissa jopa viikoittain. Se kuluttaa ja kuormittaa luontoa ja luonnonvaroja. Multa löytyy todella paljon halpisrättejä, mutta kun muuhun ei oikein ole varaa. Paitsi tyyliin kirppistelyyn. Kirppistely on kyllä todella kivaa ja inspiroivaa, ja haluaisin enempi panostaa siihen. Tietysti, jos satun tarvitsemaan jotain tiettyä, niin täytyy ehkä turvautua uutena ostettuun. Ja kunhan vain saan aikaiseksi, haluaisin myydä käyttämättömiä ja pieneksi jääneitä vaatteitani. Jos teitä siä kiinnostelis kurkata mun vaatevarastoon ja kokosi on XS-XL tai 34-44, niin ottakee yhteyttä!

2. Monki. Just kun pääsin sanomasta, että haluaisin vähentää pikamuotia, olen mennyt rakastumaan Monkin vaatteisiin. Ne on niiiiiin ihania. En olis ikinä uskonut tykkääväni Monkin tyylistä, mutta oi kyllä. Toimii!

3. Noorit. Tottahan toki löytyy vanhan työpaikan vaatetta. Ovat kuulkaa harvinaisuus nykyään! R.I.P. 2014-2018.

4. Seppälä. Siis todella paljon Seppälää. R.I.P. 1930-2017. Olit monta vuotta mun ykköslempparimerkki.

Neljä vaatemerkkiä, joita haluaisin omistaa

1. Uhana Design. Okei mulla on heidän korviksia ehkä viidet ja yksi ystävämyynneistä löytynyt musta mekko, mutta kun haluaisin kovasti aina mitä milloinkin sieltä. Miten onkin, että Uhanan tekijöiden maku vastaa täysin omaani? Ainoo mikä ei kohtaa on heiän hinnat ja mun budjetti... Nah well.

2. Pene Collection. He alkoivat seurata mua Instassa joku aika sitten ja minähän seurata pläjäytin takaisin heti kun näin mistä on kyse. Heillä on ihania minimalistisia vaatteita, joita mielelläni omistaisin.

3. Puuvillatehdas. Jälleen yksi suomalainen merkki, joka kiinnostaa kovasti eikä ole kovin hintavaakaan. Musta Tilda-mekko on aivan ihana.

4. Narrow Road Closet. Kyseistä kauppaa ei ole enää olemassa ja jäi kyllä muutenkin hyvin lyhytaikaiseksi. Tanisha ja Marlena perustivat ihanan nettiputiikkinsa vuoden 2015 alussa ja sulkivat toistaiseksi lokakuussa 2017. Toivottavasti tekevät comebackin joskus.

Neljä puhelinta, jotka minulla on ollut

1. Nokia 3330. Se oli mun eka puhelin. Oikeastaan se oli mun ja mun veljen yhteinen puhelin. Siinä oli värikkäät Superman-kuoret ja akku loppu ihan hetkessä. Vähän niinkuin mun iPhone 6 tällä hetkellä...

2. Nokia 7390. Oli ihan mun lempparipuhelin. Se oli mun eka kamerapuhelin ja myös eka (ja ainut) simpukkapuhelin. Siinä oli kannessa sellanen söpö pikkunäyttö, johon sai kans taustakuvan ja siitä näkyi heti kuka soittaa ja akun tila jne. Parsain puhelin.

3. Nokia Lumia 710. Ensimmäinen älypuhelimeni. Valitsin Nokian, koska koin sen olevan tuttu ja turvallinen ja vihasin kaikkia muita merkkejä, koska kärsin ennakkoluuloisuudesta. Jos olisin tiennyt, kuinka hyviä Applen puhelimet on oikeesti, olisin ottanut jo tuolloin semmosen. Noh, pitihän se tääkin kokea. Lumiaan ei saanut mitään kivoja äppejä eikä kai saa vieläkään ja akku meni hyvin nopeasti huonoon kuntoon.

4. iPhone 4. Eka iPhone, joka mulla on ollut ja sekin tuli mulle vähä niinkun vahingossa. Olin vannonut, etten koskaan hanki mitään "syöpäistä Applen puhelinta", mutta olin väärässä. Voi että kun olin väärässä. iPhone on paras enkä vaihda koskaan toiseen merkkiin vaikka mikä olis!

Neljä lempparipaikkaa

1. Koti. Mun turvasatama, latauspiste ja pakopaikka.

2. Vanhempien koti. Siis aivan ihana ja viihtyisä. Vuokranantaja on tehnyt hyvää työtä rempan kanssa. Rakastan porukoiden keittiötä ja makkaria. Sanoin niille, kun ne muutti tohon, että jos kyllästyvät siihen, niin me muutetaan siihen mielellämme.

3. Veljen koti. Empan sanoin se on Instagram-kämppä. Veljeni tosin ei ole Instassa, joten ei tiedä arvostaa kotiaan tältä kantilta, mutta se on totta. 30-luvun kerrostalo tarjoaa siihen kyllä puitteet. 

4. Veden äärellä. Ihan sama missä. Parhaita paikkoja on kesämökit ja meren ranta, kun siellä ei ole paljoa ihmisiä.

Neljä suosikkiväriä

1. Black is the new black. Se on niin helppo ja siihen voi yhdistää helposti minkä tahansa värin. Musta on mun luottoväri.

2. Red is the new purple. Punainen on syrjäyttänyt aikaisemman lempivärini violetin. En olis kyllä ikinä uskonut, että näin käy, koska oon ennen vihannut punaista väriä itselläni. En oikein osaa sanoa, miten onnistuin tekemään tällaisen täyskäännöksen, mutta kauppiksen huulipunapäivällä oli osuutta asiaan.

3. Vihreä. Kiinnostava väri, jota haluaisin lisää kaappiini.

4. Valkoinen. Mustan paras kaveri.

Neljä elokuvaa, jotka ovat vaikuttaneet suuresti minuun

1. Aladdin. Joskus kouluikäisenä ihmettelin Aladdinia katsoessani, että miten mun vanhemmat osaa tän koko leffan ulkoa. He totesivat nauraen (ja ehkä pieni silmien pyörittely päällä), että mää halusin katsoa pienenä Aladdinia jokaikinen päivä, ja joskus kai jopa kahdesti päivässä. Jjjjjep. Mulla on myös Aladdin ja Jasmine-barbit sekä oli juliste seinällä, kun olin jotain 3-4 vee. Ilmensin näköjään jo niin nuorena kunnon fanitytön elkeitä. Kuten joskus luin jostain, niin me INFJ:t ei vain tykätä, me obsessoidaan. Anyways, Aladdin on vieläkin mun suosikki kaikista Disney-leffoista. Se on aivan taatusti muovannut mun huumorintajun sellaiseksi millainen se on nykyään. Nokkelaa, randomia ja puujalkoja. Vaikka kaikki muut lähinnä tuntuu rageevan jo valmiiksi tulevasta live actionista, mää oon lähinnä innoissani siitä!

2. The Curious Case of Benjamin Button. Siis. Aivan ihana elokuva. Mun tulee vaan harvoin katsottua sitä, koska se aiheuttaa mussa tunteita, joita en halua kohdata, ja se on myös todella pitkä (lähes 3 tuntia). Se on todella kaunis tarina ainutlaatuisesta ihmisestä, joka syntyy vuonna 1918 vanhana miehenä ja nuorenee vuosi vuodelta. Hän kohtaa elämänsä aikana kaikenlaisia ihmisiä ja mm. tekee töitä hinaajalla, osallistuu sotaan ja lähtee kotikaupungistaan pitkälle työtehtävälle. Hän myös ystävystyy lapsena suloisen tanssijatyttö Daisyn kanssa, jonka kanssa he lopulta rakastuvat. Benjaminin ja Daisyn (Brad Pitt & Cate Blanchett) kemia on todella ihanaa katseltavaa, ja leffassa on myös sivurooleissa Benjaminin adoptiovanhempina aivan upeat Taraji P. Henson ja Mahershala Ali. Suosittelen lämpimästi tätä elokuvaa!
3. The Avengers. Samoihin aikoihin aloin katsoa myös Doctor Who:ta ja vielä tästä myöhemmin Sherlockia. Mikään ei ole ollut näiden katsomisen jälkeen kuin ennen. Muutuin ikuisiksi ajoiksi.
4. Avengers: Infinity War. Se iloinen ja innostunut fanityttö, joka 6 vuotta sitten heräsi eloon, kuoli tämän elokuvan myötä. En osaa sanoa muuta kuin "Everything is garbage. When you start to care about something, it gets taken away from you. Never love anything." Endgame varmaan on oikein hieno piste i:n päälle.

Tää oli oikeesti vaikein osuus näistä kaikista. Mulla junnasi tämän postauksen julkaisu vain tämän osuuden takia, kaikki muut ovat olleet pitkään valmiita. En oo viime aikoina kattonut kauheesti muita kuin scifi- ja fantasialeffoja ja haluaisin nähdä vaikka mitä, mutta en taas vaihteeksi saa aikaiseksi.

Neljä ominaisuutta, joista pidän itsessäni

1. Empaattisuus. Välillä mietin, että olenko empaattinen ensinkään. Osaan olla välillä aika kylmän rationaalinen ja objektiivinen. Mutta mä myös otan ihmisten ongelmat omikseni. En välttämättä tuo sitä esille, mutta jos olen jutellut jostain ystäväni ongelmasta edellisenä päivänä, saatan miettiä sitä pitkään ja yritän keksiä parhaan mahdollisen ratkaisun tai neuvon asiaan. Olen heikkojen puolella ja haluaisin olla avuksi parhaan kykyni mukaan.

2. Mielikuvitus. Se pitää mun mielen virkeänä, kun ei ole muutakaan keinoa.

3. Luovuus. En ole pitänyt itseäni luovana, koska jostain syystä olen ajatellut aina, että luovuus = taito. En ole kokenut olevani taitava oikein missään, mutta se johtuu taas siitä, että olen aina verrannut itseäni muihin. Luovuus on kuitenkin todella laaja käsite. Keksin luovia ratkaisuja, käyn todella monimutkaisia ajatteluketjuja mielessäni, kirjoitan ja sovellan. Ja yksikään asukokonaisuuteni ei ole täysin sama.

4. Sinnikkyys. En oo aina pitänyt itseäni sinnikkäänä, koska en ole osannut. Olen pitänyt itseäni epäonnistuneena, laiskana ja kärsimättömänä luovuttajana, mutta joskus Keijo sanoi, että hän arvostaa tosi paljon mun sinnikkyyttä. Tällä hetkellä oloni ei ole kovin sinnikäs, koska on liikaa kaikkee, mutta sinnittelin ennen tätä kaikkea todella pitkään. Kaikilla on rajansa. Mutta silloin kun asiat ovat olleet vähemmän vaikeita, olen kestänyt todella koviakin koetuksia ja noussut ylös kaaduttuani monia kertoja.

Neljä asiaa, joista pidän kodissani

1. Puusauna. Parhaat löylyt ja ihana tunnelma, jonka luo mieheni asentama "tähtitaivas" katossa.

2. Terassi. Kesällä paras paikka olla. Paitsi että ampparit tykkää myös vähän liikaa hengailla siellä.

3. Vaatehuone. Nuff said.

4. Keittiö. En oo kova kokkaamaan, mutta leipomaan kylläkin ja on ihanan paljon tilaa touhuta.

Neljä parasta biisiä just nyt

1. Jesse Markin - Jericho. Kauneinta suomi-indietä ikinä.
2. Disclosure feat. Jordan Rakei - Masterpiece. Disclosure on entuudestaan tuttu hyvistä biiteistä ja Jordan Rakei on yhdeksi lemppariksi muodostunut sitten viime Pori Jazzien. Tässä on ihana soundi ja vieläkin ihanammat sanoitukset. Biisissä kehotetaan lakkaamaan esittäminen ja olemaan oma itsensä ja antamaan kaikkensa.
3. Jordan Rakei - Talk To Me. Mää en varmaan koskaan kyllästy tähän biisiin. Aivan täydellinen soundi.
4. Billie Eilish - you should see me in a crown. Female empowerment with dark unapologetic tones.

Kuten Helvetinjärvenkin kyltti sanoopi: TERVETULOA TAKAISIN!