Tomorrow premieres not one but TWO highly anticipated movies. Kong: Skull Island starring Tom Hiddleston and Samuel L. Jackson and a Finnish film called Saattokeikka starring Noah Kin. Fangirl mode ENGAGED.
Also this happened yesterday COMPLETELY OUT OF NOWHERE:
AAAAAA. Oh my goodness. Rough sounds, chaotic feels and ethereal atmosphere. All my favourite things wrapped into one. Nostalgia is probably the best of Noah Kin in a while. Okay he produces awesomeness only, so yeah. Too bad I've gotten used to listening to prog metal songs that last usually 5-25 minutes and because of that I'd love to listen to this song more than 3 minutes. Luckily the repeat button has been invented.
Can't wait for tomorrow!
I don't even know why I wrote in English. NAH WELL.
Mun piti tulla kirjottelemaan teille jo alkuillasta, mutta klo on nyt 23.12 ja mun pitäis mennä kohdakkoin tutimaan, koska aikainen herätys. Meen Keijon kyydillä ensin äitiä moikkaamaan heti aamusta, koska en jaksa kävellä hervottoman reenikassin kanssa 2,5 km bussiasemalle. Miksi reenikassin kanssa, kysytte varmaan nyt iteltänne ja melkein skrollaatte kommenttiboksiin kysyäksenne? No koska MÄÄ MEEN TAAS DINKUN GHETTO STYLE-TUNNILLE! (tähän monta eriväristä sydänemojia) Siellä on joku tarjousviikko meneillään Hip Hop Housella ja pakkohan mun on mennä, koska Dinsku ja sen tunnit ja myös Karkki ja Zane-serkkukin tulee danssailemaan mun kanssa!
Ennen reenejä kuitenkin poikkean asioilla ostamassa mm. lisää parantavaa tököttiä mun aknenaamaan, ja sitten meen Matiakselle hengailemaan katteleen Paavo Pesusientä ja Dream Theater-juttuja. Sitten kohtaamme jossain päin keskustaa Zanen kanssa ja siitä sitten painaan täysillä Hip Hop Housen street-saliin. Aiiivan bueno.
Mun piti tulla kertoon teille kaikkee, mutta musta tuntuu, että unohdin puolet. Mua meinaan väsyttää niin paljon, että mun pää on aivan sumussa. Mää en oo nukkunut hyvin pitkään aikaan ja syytä en osaa edes sanoa. Normaalisti osaisin, mut nyt en tiiä. Mua ei mun mielestä ressaa normaalia enempää, mulla ei oo mitään kipuja olkapäissä, korvatulpat estää Keijon sahakuorsauksia pääsemästä poraamaan reikää mun tärykalvoihin. Vaikka mää saisin nukkua pitkään, niin en nuku. Jos nukahdan esim. klo 2, niin herään silti klo 9-10 ja vaikka heräisin todella väsyneenä, en saa enää unta ja myöhemmin nukuttaa niin paljon, että otan päikkärit.
Öäh. Enough of my fatigue and sleeping problems. Mulla oli tänään aikasta kiva päivä kenttäillessä E:n kanssa. Herätin mun uinuvia suunnitelmia kierrellä Suomea tänä kesänä. Fiilistelin mun uusia Uhana-hankintoja eli mustia Timantteja. Juttelin ja autoin kaveria poikaongelmissa. Tein uudestaan erilaisen version 16 personalities-testistä ja sain tuloksen INFJ, joka oli eri kuin viimeksi (ISFJ), ja tämä tulos ja kuvaus oli jopa osuvampi kuin edellinen. Päätin, että jossain vaiheessa kevättä heti kun on mahdollista, tilaan parista meidän hääkuvasta canvas-taulut Ifolorilta. Se on pitänyt tehdä jo heti häiden jälkeen, mutta jooh. Oon huono ihminen.
Kesän suunnitelmista hieman. Mitään ihmeempää plääniä mulla ei oo päässä muuta kuin että haluaisin mm. Mikkeliin, Seinäjoelle (sinne ollaankin menossa kuukauden päästä moikkaan Islandersseja), Porvooseen, Hankoon, Vaasaan, Poriin ja ihan pohjoiseenkin ja niin edelleen. Vois tehdä jossain vaiheessa kevättä check-listan vaikka välilehtenä tähän blogiin ja sit toki postauksien rakennetta suunnitella. Mulle on nyt tullut joku seikkailun ja muutoksien kaipuu. Ulkomaille pääseminen on kyllä niin kaukainen haave ku olla ja voi, ja sitä ennen olisi oikein muksua matkustaa täällä koto-Suomessa, koska täälläkin on ihania paikkoja. Mun käynnit eri kaupungeissa ovat olleet aikalailla ohikulkumatkoja ja Mäkkäri-pysähdyksiä matkalla mökille tai kylpylään johonkin eri kaupunkiin porukoiden kanssa vuosina 2000 - 2011.
INFJ-tuloksesta myös hieman. En jaksa tehdä uutta postausta enää aiheesta, mutta haluan nostaa tuloksesta muutaman osuneen ja uponneen pointin esille vapaasti käännettynä (tulos oli englanniksi):
- yleisesti tekijöitä sekä uneksijoita samaan aikaan, harvinainen yhdistelmä visiota ja käytännöllisyyttä
- hyvin huolissaan suhteista yksilöihin sekä ihmiskuntaan kokonaisuutena
- voidaan sekoittaa ekstrovertteihin, koska vaikuttavat ulospäinsuuntautuneilta ja ovat aidon kiinnostuneita ihmisistä - johtuu Tuntevasta piirteestä (Feeling), jota ovat valmiita näyttämään muulle maailmalle; päinvastoin, ovat todellisia introvertteja, jotka ovat emotionaalisesti intiimejä ja tyydytettyjä harvojen ja valittujen kanssa, joihin kuuluvat pitkäaikaisia ystäviä, perhe sekä kumppanit
- voivat yhtäkkiä vastuunsa täytettyään vetäytyä seurustelemaan omien ajatustensa kanssa, joskus jopa sulkien pois elämänsä tärkeimmät ihmiset; tämä ilmeinen paradoksi on välttämätön pakotie heille, joka antaa sekä aikaa rakentaa uudelleen heidän vähentyneet voimavaransa että filtterin estää tunnepuolen ylikuormitusta, johon he ovat alttiita heille ominaisen kaikkensa antamisen takia
- edellä mainittu piirre on ehkä kaikkein hämmentävin ulkopuolisille, joilla ei ole kokemusta kyseisen harvinaisen ihmistyypin kanssa, ja tämä voi aiheuttaa sen, että INFJ on väärinymmärretty
- INFJ:llä on selvimmät näkemykset kaikista persoonallisyystyypeistä ja heidän motivaatioistaan, sekä hyvistä että pahoista
- "köydenveto" visuaalisuuden ja idealismin (NF) sekä käytännöllisyyden (J) välillä, ja introvertin ja käytännöllisyyden yhdistelmä voi vahvistaa itsetietoisuutta, joka vaikeuttaa syvimpien ja monimutkaisimpien tunteiden ilmaisua
- itseilmaisu hoituu parhaiten kirjoittamisen avulla, jossa INFJ:t ovat taitavia
- sopivimpia inspiroiviin ammatteihin (opettaja) tai psykologian parissa tai ohjaukseen (mää oon aina halunnut olla nuoriso-ohjaaja tai psykologi, ja opettajan työ olisi palkitsevaa, mutku öäh, nykypäivänä niin ei... maybe in a perfect world)
- fantasioi kostosta heille, jotka tekevät puolustuskyvyttömistä uhreja; "poetic justice" kuulostaa hyvältä
Kyllä, kyllä ja vielä kerran KYLLÄ. Ei lisättävää. Oli tossa tuloksessa paljon muutakin, mutta mä en jaksa enää purkaa tota tekstiä ja kääntää suomeksi. Väsyttää liikaa ja keskittymiskyky on pyöreä nolla.
Muutoksen kaipuusta sen verran, että vihdoinkin saatiin maalattua pahasti rapistunut suihkun patteri sekä tehtyä pelihuone tyhjäksi jääneen huoneen tilalle. Kauaa siitäkään varmaan saada nauttia, koska... noh, enpäs kerro vielä. Sanon taas, että tietäjät tietää.
Tällä viikolla lähtee vihdoin käyntiin leffavuosi 2017! Se on Saattokeikka perjantaina ja myöhemmin samana päivänä Kong: Skull Island. On se melekosta, kun näen kaks ihnua miekkosta samana päivänä, Noah Kinin ja Tom Hiddlestonin.
Mitäs teidän rauhaan kuuluu? Mp mun tän päivän nassu ja muuttuvat hiustyylit?
Kun selailen tässä helmikuussa otettuja kuviani, se on rehellisesti varmaan 80% töissä otettuja kuvia somistuksista ja Facebook-sivujemme mainoksia varten. Tein mää muutakin kuin olin töissä somistamassa ja kuvailemassa.
Minun helmikuuni oli...
... työntäyteinen. Olin meiän molemmissa liikkeissä ja tein sitä mitä rakastan eli somistin ja kuvasin mainoskuvia Facebookiin. Ei pitäis nyt loppua kuvat kesken, vaikkei työvuoroa tuliskaan hetkeen taas! (PS. KATTOKAA NOITA KISUPUSSUKOITA.)
... kovin kissaisa. Munhan oli siis pakko ostaa yks tollanen supersöpsö kisupussukka, vaikka oonkin enempi koiraihmisiä. Ei ollut corgee eikä dogee (eli shiba inua) vaihtoehdoissa, niin tää kissa sai kelvata. Se on niin kätevä, jos lompsa ei mahdu laukkuun mukaan tai kun tykkään nykyään kuljettaa bussikorttia pussukassa, koska täältä korvesta matkustettaessa täytyy olla mukana 1€ pikavuorolisä, niin kulkee kätevästi sekä kortti että kolikko tossa pussukassa.
... yllätyksellisen ruokaisa. Keijo osasi yllättää mut moneen moneen otteeseen. Se osasi ostaa kaupasta sellasia juttuja, mitä salaa toivoin pääni sisällä, mutta en viitsinyt tai kehdannut pyytää, yleensä herkkuja. Myös eräänä päivänä kaipasin jotain todella hyvää ruokaa ja Keijo pisti tuoden siipiä dippeineen sanomatta mitään. On se meleko mösö.
Paljastan kuitenkin tässä välissä jo, että olen tekemässä hyvin pienoista ruokaremonttia. Huomasin, että oon syönyt ihan mitä sattuu, enimmäkseen roskaruokaa viime aikoina ja olen 90% varma, että se on vaikuttanut mun naaman ihoon todella huonolla tavalla. Mun naamalla on joku nonstop punakapina meneillään, suupielet, poskien iho, otsa, huulten ympärystö ja leuan iho menee rikki milli kerrallaan ja arpia tulee ja oon yks kraaterinaama. Just call me Daphne Moonface (#frasierinsidevitsi). Not pretty at all. Mää yritän nyt viikon kaks kerrallaan syödä hieman terveellisemmin sen puitteissa miten diabeetikolle sopii. Laihduttamaan mää en ala, koska en koe tarvitsevani kilojen pudotusta. Kyllähän niitä kiloja saa lähteä, en mä sitä sano, mutta se ei ole tän paremmin syömisen tarkoitus. Tästä lisää myöhemmin ja taatusti kerron, jos alan huomata jotain eroa.
... hedelmäinen. Siis nää Lidlin hedelmäpalat on jotain parasta. Oon tosi laiska pilkkomaan kauheeta määrää hedelmiä ja tää parin euron hedelmäsalaatti on parasta apua makeanhimoon! Näitä varmana menee nyt tän mun ruokaremontin aikana ja ostan ihan niitä tuoreita hedelmiäkin. Tuore ananas, Golden Delicious-omenat, hunajamelonit, veriappelsiinit ja ihan perusappelsiinitkin ja banaanit. Luonnon omaa karkkia.
... arjen avaamista ihmisille Facebookissa. Äiti haastoi mut tekemään 7 päivän arkihaasteen ja minähän tein. Siihen sisältyi hyvää ruokaa Ikeassa (positiivinen yllätys!) ja Pizzeria Biancossa, relaksoitumista kotosalla Reinikaisen kera (6/5, suosittelen niin maan perusteellisen lämpimästi), kokoukseen valmistautumista, pitkästä aikaa sählyn kattelua, Hart of Dixie 4. kauden korkkaamista sekä Rappakaljaa omilla nappuloilla O'Connelsissa lukioplikkojen kanssa.
... haikea.Pikkuinen pikkuveljeni muutti omilleen reilu viikko sitten, ja vaikka alku on ollut rankka ja ressaava niin nyt alkaisi näyttää valoisalta. Kämppä on aivan ihana, hyvänkokoinen ja kyseinen talo muutenkin todella kaunis. Sisko on kyllä vähän kateellinen ja oma muuttokuume nousee aikalailla. Muutenkin ihmiset ympärillä muuttaa milloin minnekin ja saa elämäänsä kivoja muutoksia. MÄÄKIN HALUAN. Sain kunnian olla veljeni yövieraana viime maanantaina ja tiistaina, kun jäimme yöksi maanantaisen keikan vuoksi.
... EEPPINEN. OIKEESTI. PARAS KEIKKA MISSÄ OON IKINÄ OLLUT. Aiiiiivan mahtava! UU-DES-TAAN ja kaikki sen johdannaiset oikeesti! Keikasta tulee oma postauksensa myöhemmin. Just you wait.
... kauniita maisemia matkalla töistä kotiin. Mun oli ihan pakko pysähtyä ihailemaan kaunista sinipinkkiä auringonlaskua, joka täytti taivaan eräänä päivänä päästyäni töistä kotiin. Yleensä kuljen aikalailla pää painuksissa enkä kato ympärilleni väsyneenä, mutta nyt oli pakko. Onkse vaan minä vai ajatteleeko muutkin, että viime aikoina on ollut paljon todella kauniita auringonlaskuja? Vai olenko mää vaan alkanut kiinnittää huomiota vasta nyt?
Kärsin myös tuttuun tapaan muutamista yöhypoista kuin myös päivällä sattuneista verensokerin romahduksista. Harvemmin mää kuitenkaan saan ikuistettua eväitäni sen aikana, ja nyt halusin jakaa ne teille. Oikeestihan riittäisi jos söisin tuon yhden banaanin, mutta se olo on jotain niin pakottavaa ja harkitsematonta, etten ikinä syö niin kuin pitäisi. Sen nälän vaan haluaa äkkiä pois. Mut aina mää syön liikaa ja hetken päästä verensokeri on taivaissa. En varmastikaan ole ainut.
14.2. sattui kyllä niin hauskoja sattumia numeroiden kanssa. Parkkilippu ja Matiaksen verensokerit mätsäs päivämäärään aika mainiosti. Oma verensokeri ei sentäs ollut sama, se olis ollut jo pelottavaa.
Vilkuttavan Skäpörrin myötä sanon heipat! Kiitos kun olet mukana arjen seikkailuissani ja toivottavasti näemme jatkossakin täällä blogini parissa!
PS. Tämä leffa onpi teattereissa aivan kohta!
Näen Noah Kinin keikkalavan sijaan valkokankaalla ja se on aivan todella upeaa!
