Hanami.

Tervetuloa pääni monisyvyisiin ulottuvuuksiin. Pidä tiukasti kiinni.

Tiedätkö sen tunteen, kun et halua nähdä ketään vaan haluat olla ihan omissa oloissa, mutta sitten sä näät somesta kavereita yhdessä ja niillä on ollut hauskaa ja on vieläpä ollut niin hieno ilmakin ja sitten kierit kaikissa mahdollisissa huonoissa fiiliksissä ja yksinäisyydentunteissa, kunnes tajuat, että et oikeesti olisi edes jaksanut nähdä ketään?

Koska mä tiedän.

Ovatko sunkin aivot kuin televisio, jossa on monta kanavaa päällä samaan aikaan? Tässä livekuvaa viime sunnuntailta: Hei tässä sulle muistojesi syövereistä ikivanha Tumblr-meemi vuodelta 2013. Hei mitäs jos Emilia hankkisit vihdoin vaikkapa töitä? Ai niin, et sä voi kun olet riskiryhmää, sori kun muistutin. Huomenna kasataan Keijon kanssa vaatekaappi. VIHDOIN. Eihän siihenkään mennyt kuin 3 kuukautta. Vai onko se 2? Ihan sama, hidasta silti. Sulla on Ems muuten myös hiustenpesurytmi ihan pielessä. You’re watching Parks & Rec alone, sweet thang. Se on muuten hyvä sarja ja kaikkien pitäis katsoa sitä (tosin kaikki ei tykkää nopeatempoisuudesta ja kömpelöstä huumorista). April ja Ron on inspiroivia hahmoja, mutta niin on myös Leslie ja Ben. Mites työnhaku— eikun ai niin. Miten mä voin olla samaan aikaan niin chilli ja ihan superstressaantunut? How is that even possible? Heheh suomenkielinen autocorrect korjasi ton ”possulle”. Luin juuri jostain Tumblr-postauksesta ehdotuksen tuhota kaikki kellot ja ylipäätään aika konseptina. Eletään vain auringonvalon ja sisäisten kellojen mukaan. Aivan loistava idea.

Koska minun aivoni ovat.

Oletko kohdannut jotain niin kaunista, niin hienoa, niin mahtavaa, ettet vain saa sanoja ulos suustasi? Niin minullekin kävi kun näin nämä kirsikankukat. Ja niin minulle käy joka kerta, kun katson auringonlaskua, joka on jälleen hieman erilaisella väripaletilla maalattu kuin viime kerralla. Minulle käy näin myös aina, kun kuuntelen ihailemieni artistien musiikkia tai näen lahjakkaiden ystävieni luomaa taidetta.

Ei sanoja, vain syvää kunnioitusta, ihailua ja rakkautta.

Tiedätkö sen tunteen, kun joskus mietit, että miltä sun elämä näyttäisi, jos olisit tehnyt jotain toisin? Sanonut jollekin jotain mitä olisi pitänyt sanoa? Tehnyt jotain mitä olisi pitänyt tehdä? Jättänyt tekemättä jotain mikä olisi pitänyt jättää tekemättä? Mutta samalla tiedät, että jos olisit sanonut, tehnyt tai jättänyt tekemättä, asiat voisivat olla aivan toisin nyt ja sinulta olisi jäänyt kokematta monta hienoa asiaa, hetkeä ja tapahtumaa ja tutustumatta moniin upeisiin ihmisiin?

Koska mä tiedän.

Jos mä olisin 6,5 vuotta sitten päättänyt jättää menemättä sählyhöntsäilyyn raskaan työpäivän jälkeen, olisi minulta mahdollisesti jäänyt kokematta tämä ihana kuvaushetki upean ystävän kanssa, jota en olisi ehkä koskaan tavannut ja olisi jäänyt näkemättä nämä mielettömän kauniit kirsikankukat.

Tietysti olisin voinut tutustua häneen muuta kautta, mutta epäilen sitä vahvasti. Ilman yltiösosiaalista miestäni en olisi ikinä tavannut näin montaa mahtavaa ihmistä, joita elämässäni nyt on.

Ilmeeni kun kuvaaja ottaa jo kuvaa enkä mää ole täysin valmiina.

Kuvat: Noora Helminen (Nikon D3500)

Editointi: minä itte (iPhone 8)

The Thrift Tag // Kirppishaaste.

Jos haluat tehdä tämän kyseisen haasteen vaikkapa IG-stoorissa, suuntaa profiiliin @qierto ja etsi haaste kohokohdista. Muussa tapauksessa kopsaa kysymykset tästä ja vastaa haluamallasi alustalla.

1. Mikä on kallein vaate tai asuste, jonka olet ostanut käytettynä?
Mietin tätä ihan liian pitkään, mutta sehän on mun häämekko! Se löytyi Facebookista yhdestä kirppisryhmästä. Mekko oli ihan täydellinen ja sille jäi hintaa 240 € postituksineen ja pesulakäynteineen. Lisää kuvia näet mm. tästä.

2. Mikä on sun vakiovaate, joka on ostettu kirpparilta?
Mustat pliseeratut housut, jonka lappu oli leikattu irti, joten merkki ei ole tiedossa. Arvioisin näiden olevan jostain perusketjuliikkeestä kirppishintansa perusteella. Mää oon btw ihan hullaantunut tähän kankaaseen ja oon ostanut tätä tyyliä myös pitkän paidan, pari juhlamekkoa sekä toiset housut. Oon käyttänyt näitä housuja sekä kotona että ulkona ja nää on ihan supermukavat!

3. Mikä on mauttomin kirppislöytösi, jota rakastat?
Mä ostan aika vähän mielestäni mauttomia juttuja, mutta bongasin Tarinasta jonkun henkkamaukan paidan, jossa lukee "Born In The 90s". Jotenkin niin basic printtipaita, mut se on paitsi hyvä kesäpaita myös kertoo faktan kantajastaan. Maksoi vaan 0,50–1 €.

4. Mikä on viimeisin kirppislöytösi?
Ostin Zadaasta mustan pliseeratun ja hieman kiiltäväpintaisen Vilan mekon vitosella. Fun fact: ostin sen suomalaiselta artistilta nimeltään Vahtera.

5. Mikä on lempikirpparilöytösi tällä hetkellä?
Hollisterin mustavalkoisilla pystyraidoilla varustettu farkkutakki. Se on cropattu lyhyenmalliseksi ja se on tosi joustavaa materiaalia. Ihan lemppari! En oo saanut aikaiseksi ottaa sen kanssa vielä kuvaa, mutta varmana joku päivä vielä.

6. Missä käyt eniten kirppareilla?
Aika tasaisesti kaikilla Tampereen ja lähiseudun kirppiksillä, paitsi Kodin Kakkosessa en oo käynyt vielä kertaakaan. Kuulin että siellä myydään paljon sisustusjuttuja ja huonekaluja, niin haluaisin päästä kattomaan mitä kaikkea siellä olis. Lempparikirppiksiä on mm. Swap, Pirkan kirppis ja Tarina.

7. Mikä on halvin ja paras löytösi kirpparilta?
Vaivaisella eurolla bongasin yllä näkyvän supersöpön Myyrä-paidan! Toinen kiva löytö oli 30 senttiä maksanut vaaleansininen raitapaita. Se oli hauskaa materiaalia ja sopivan epätyypillinen väri mulle. Kuva alla.

8. Mikä on lempiasusteesi, joka on hankittu kirpparilta?
Mansikkakorvikset on lempparit. AI NIIN JA HATTU. Miten saatoinkaan unohtaa hatun! Siitä tulkoon mun uus tavaramerkki. Kuva molemmista alla olevan kuvan alla.

9. Mikä on lempiosastosi kirpparilla?
Vaatteet. Ei varmaan ole mikään yllätys. Lautapelit on kans yks lemppari!

10. Minkä yhden neuvon antaisit ensikertalaiselle kirpparilla?
Älä oleta, että kirppikseltä löytyy pelkästään S–M-kokoja. Ja vaikket bongaisi heti ensimmäisellä kirppiskierroksella omaa kokoasi, älä menetä toivoa. Kirppiksillä täytyy käydä usein löytääkseen hyviä juttuja, koska se riippuu täysin pöytävuokraajista.

11. Milloin aloit käymään kirppareilla?
En muista milloin tarkalleen, mutta äiti alkoi käydä pian mun syntymän jälkeen kirppiksiltä etsimässä vaatetta ja leluja jne. Mä liityin aika pienenä mukaan bongailemaan kivoja leluja ja vaatteita itelleni. Välillä oli pitk(i)ä tauko(ja), etten käynyt kirppiksillä juuri ollenkaan, mutta nyt olen alkanut suosia lähes täysin kirppiksiä ja käytettynä ostamista.

12. Mikä on lempibrändisi, jota ostat käytettynä?
Monki ja Marimekko ainakin. Ei mulla sinänsä ole mitään lempibrändiä, kunhan mulla on varaa bongaamaani asiaan ja sen kunto ja laatu on tarpeeksi hyvä.

13. Mitä tällä hetkellä etsit kirppareilta?
Haluaisin paremmin istuvan kynämallisen hameen. Olemassa olevat on melko piukeita kokonsa puolesta, vaikkakin kyllä pystyn niitä pitämään, mutta ei-niin-tiukat ovat tätä nykyä enemmän mieleeni.

14. Mitä et voi vastustaa kirppareilla?
Todella edullisia Marimekko-juttuja ja muita lempparibrändejä. Tähän mennessä oon löytänyt Marimekolta raitapaidan 4 eurolla, Pisaroi-mekon 6 eurolla (yllä), Jokapojan 10 eurolla ja Uniqlon collab-tossut 20 eurolla. Muilta merkeiltä oon löytänyt mm. Nike Airit kybällä ja Converset parhaimmillaan vitosella. Muutenkin mää aina sekoan, jos löydän superhalvalla omankokoisia vaatteita, koska isommat koot on välillä melko harvassa kirppiksillä ja sen kerran kun niitä on haluaisin ostaa kaiken vaikken tarvisikaan.

15. Mikä on vanhin kirpparilöytösi?
Mun olemassa olevista löydöistä veikkaisin, että mun Michael Jackson -nukke. Sen vaatteet on ihan risat eikä sen musiikkiominaisuus oo toiminut vuosikausiin, mutta se on rakas muistoesine.

Vanha kuva, koska MJ majailee tällä hetkellä
muiden nukketovereidensa kanssa varastossa.

Kolme asiaa.

Tervepä terve. Tällä kertaa vuorossa on 4 vuoden takaisesta postauksesta kopioitu haaste. Käykääpä huviksenne tsekkaamassa sekin, koska sieltä on ilokseni toteutunut yllättävän moni asia, joita olen kommentoinut sinne nyt jälkikäteen.

3 asiaa, joista pidän

Psykologia. Se oli mun lemppariaine lukiossa ja kirjoitinkin siitä M:än. Tutkin edelleen kaikkea psykologian teorioista neuropsykiatrisiin häiriöihin. Persoonallisuushäiriöt (varsinkin narsistinen) on aihe, joka kiehtoo lähinnä sen takia, että miten sellainen kehittyy kullekin yksilölle ja kuinka löyhin perustein ihmiset nimittävät ikäviä ihmisiä narsisteiksi. Psykologia on aihe, josta voisin jonkun yhtä kiinnostuneen kanssa jauhaa loputtomiin. MBTI on myös yksi ikuisuusaihe, joka mua kiinnostaa, vaikka onkin julistettu pseudotieteeksi. Yritän aina saada ihmiset tekemään sen testin ja saada tietää mikä heidän tyyppinsä on, jotta voin sitten tehdä omat tuom- kröhöh siis päätelmät ko. ihmisestä.
Kermavaahto. Pitää on liian laimea ilmaisu, mä rakastan kermavaahtoa. Jos sitä on leivoksessa, jälkkärissä tai mansikoiden kanssa, ei voi mennä vikaan. Kerran kun oltiin Rauhalahden kylpylässä ja siellä oli jälkkärinä marjakiisseliä ja kermavaahtoa, mulla se annos oli ennemminkin kermavaahtoa marjakiisselin kanssa. Ja mun mielestä laskiaispullia pitäis saada ympäri vuoden ja niitä pitäisi alkaa kutsua vaan kermapulliksi niin ettei tartte enää mitään laskiaisia miettiä.
Uskomattomat tarinat oikeista ihmisistä. Humans of New York ja Upworthy on mun lemppareita Instagramissa tällä hetkellä.

3 asiaa, joista en pidä

Suolakinuski. Sitä alettiin tunkea joka kakkuun, jäätelöön ja leivokseen joskus 5 vuotta sitten eikä loppua tunnu näkyvän. Mä en muutenkaan tykkää makean ja suolaisen sekoituksista ollenkaan.
Kilpailuhenkisyys. Terve kilpailuhenki on jopa ihan hyvästä, mutta tuntuu että nykymaailmassa ihmisiä ajetaan jopa loppuunpalamisen partaalle työelämässä kilpailuhengen kovetessa. Jos et pysy kilpailussa mukana, tiput armottomasti kyydistä.
Ihmiset, jotka puuttuvat toisten asioihin. Niin kuin vanha sanonta sanoo: "Ottakaa tavoitteeksenne viettää hiljaista elämää ja pitää huolta omista asioistanne ja tehdä työtä käsillänne."

3 asiaa, joita tein viime viikonloppuna

Pelattiin porukalla Star Wars -lautapeliä. Hävittiin ankarasti ja mulla meni vähän fiilis kun haavoituin ajassa 3 min 45 sek, mutta Darth Vaderin ilmaantuminen tehtävässä on aina yhtä jännää!
Poikettiin Tammelantorilla trehvaamassa perhettä. Sukua oli paikalla kolmessa polvessa (kuitenkin just sen 10 ja turvavälit oli kunnossa), sää oli ihana (joskin hieman tuulinen) ja Ullan Grilliltä ostettiin hyvät makkaraperunat!
Käytiin kuvaamassa kirsikankukkia kaverin kanssa. Olipas siinä k-kirjaimella alkavia sanoja. Ystäväiseni Noora kysäisi perjantaina, että pääsisinkö heti seuraavana tai sitä seuraavana päivänä kuvaamaan Frenckellin kirsikkapuita ja olemaan mallina. Pitkään aikaan en oo niin nopeella varoitusajalla suostunut, mutta mitä tahansa sen eteen, että pääsee valokuvaamaan ja ettei missata kirsikankukkia! Oli niin chilliä sekä kuvaannollisesti että kirjaimellisesti; siellä tuuli aika paljon, joten kuvista tuli hauskan lennokkaita. TBD...

Full disclosure: nää on nyt tässä kohtaa jo toissaviikonlopun tapahtumia. Viime viikonloppu oli aika perus, joten en jaksa muistella mitä sillon tapahtui. Pääsin kyl pitkästä aikaa saunaan ja se oli tosi ihanaa.

Tässä melkein kaikki huovuttamani jutut. Lemppareitani on
punainen kukka (mun ihan eka huovutus!) ja alin vihreä lehti.

3 asiaa, jotka osaan

Huovuttaminen. Ystävä opetti huovuttamaan viime syksynä ja se on hauskin käsityön muoto mitä tiedän. Kuten ystäväni NN totesi: "Eikö olekin terapeuttista tökkiä villaa neulalla?" Voi kyllä! Jälki ei ole mulla kovin ihmeellistä, mutta se ei haittaa, kun itse tekeminen on hauskaa.
"Sä osaat kirjoittaa hauskasti", sanoi Keijo. Lisäsi myös perään, että "saat quotata mua, ettei sun tarvi itestäs noin sanoo".
Hyvän makaronilaatikon tekeminen. Keijo sanoi tämän myös. Mä en siis tiedä ite mitä osaan, niin pitää kysyä joltain ulkopuoliselta.

3 asiaa, joita en osaa

Instagramin algoritmin ymmärtäminen. Tämä olis hyödyllistä mulle työjutuissa, mutta mun aivokapasiteetti ja kiinnostus eivät yksinkertaisesti riitä käsittämään koko konseptia. Mä oon päättänyt, että taaplaan omalla tyylilläni somen ihmeellisessä maailmassa enkä jaksa vaivata päätäni alati muuttuvalla systeemillä, jota joku kolho koodaajanplanttu mielivaltaisesti siellä jossain säätelee ihan miten sattuu.
Erikoiset lettikampaukset. Ainoa minkä osaan on ne ihan perusletit. En osaa tehdä ranskanlettejä enkä hollantilaisia enkä mitään kalanruotoja. En oo muutenkaan kätevä näpertäjä, mutta tää harmittaa kyllä aika paljon.
Iskeä silmää yhdellä silmällä. Jos haluan vähä lirttailla omalle miehelle, niin mää käännän päätäni sillain, ettei Keijo nää mun toista silmää ja räpäytän niitä. Sit Keijo nauraa mulle.

3 asiaa, jotka haluaisin osata

Biisin sanojen tai runojen kirjoittaminen. Joskus tökkii vaan niin pahasti tän blogin kanssa eikä mulla oo mitään asiaa, mutta kuvia olis vaikka muille jakaa. Kuinka helppoa olis antaa vaan runosuonen virrata ja kirjoittaa biisejä tai runoja tänne blogiin? Onneksi on lahjakas veli, jolle nakittaa näitä hommia nykyään!
Täytekakun leipominen. Mun äiti tekee niin huippua täytekakkua, että haluaisin opetella itsekin sen reseptin.
Auton tai kaksipyöräisen ajaminen. Polkupyörää osaan toki ajaa, mutta oon haaveillut skootterista ainakin vuoden. Mulla ei oo ollut erityistä intoa hankkia ajokorttia, edes silloin kun asuttiin tuolla kauempana kaupungista. Nyt kuitenkin olis tosi hauska osata ajaa vaikka skootterilla ja käydä helposti asioilla itekseni eikä tarttis olla pummaamassa kyytiä koko ajan. Sähkömopo olis myös ihan paras, ja mä rakastan sähköpotkulautoja.

Vallilan Hämeensilta on ♥

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä

Työhommiin panostaminen. Olen ajatellut palata freelancer-hommien pariin, mutta se on nyt jäänyt täysin puheen tasolle. Joka kerta, kun tulee puheeksi työasiat, selitän tästä asiasta, mutta samaan aikaan mua alkaa hävettää, koska tiedän tasan tarkkaan, etten ole saanut mitään aikaiseksi enkä tiedä saanko edes.
Aloittamieni kirjojen jatkaminen. Aloitin kipeänä ollessani Suljetun Maan ja ostin Mike Smallcomben Making Michael -kirjan e-kirjana ja molemmat ovat totaalisen kesken. Ai niin ja ostin kirppikseltä eurolla The Hate U Given ja sitä oon lukenut jopa pari sivua. HNNNNNGH miksi olen huono.
Kodin viimeistely. Meillä on kämppä aikalailla hyvässä kuosissa, mutta vielä on kasseja ja nyssyköitä liikaa vaatehuoneessa, mun vaatekaappi kasaamatta sekä siellä täällä yksittäisiä kasoja tavaroita, jotka hakevat vielä paikkaansa.

3 asiaa, joista stressaan

Työhommat. Kuten edellä sanoin, en ole saanut oikein aikaiseksi mitään. Vähän oli maaliskuussa työhommia, mutta nyt ei oo ollut hetkeen mitään. Toisaalta haluan yrittää ottaa tämän korona-ajan levon kannalta, mutta lepo ei maksa laskuja ja sekös ressaa ja rassaa aikasta huolella.
Koronan aiheuttamat säädöt ja haasteet. Kuinka pitkälle tää koronatilanne pitkittyy? Voinko varmana asioida turvallisesti kaikkialla? Koska voin palata töihin?
Pahimmillaan kaikki. Mä oon ihminen, joka kyllä keksii ressinaiheita eikä tarvii edes paljoa yrittää. Mulle on sanottu, että vaadin iteltäni hirveästi. Se on kyllä totta, mutta miten mä saan mitään tehtyä, jos en vaadi iteltäni mitään? Kuka sitten multa vaatisi mitään, jos en minä itte?

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan

Hieronta. Varsinkin päänseudun- ja jalkojen hieronta. Parasta bestii.
Blogin kirjoittaminen. Joskus on kyllä melko ei-rentouttavaa, kun haluaisin kirjoittaa, mutta ei vaan suju. Mutta ne kerrat, kun sormet tanssivat näppäimistöllä sujuvasti ilman taukoja ja teksti on sisällöltäänkin edes etäisesti järkevää, tuntuvat erityisen rentouttavilta.
Eteerinen musiikki. Kun musiikki kolahtaa, tunnen leijuvani pilvissä.

Koko asu tietysti second handia.

3 asiaa, joista puhun useasti

Määhän puhun vaikka mistä ja paljon, mutta...

Syvällisiä analyysejä ja hypoteeseja itsestä, muista ihmisistä ja tapahtumista. Mää en koe olevani mikään ennustaja enkä edes usko sellaiseen, mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä ja ihmismieltä jokseenkin ymmärtävänä olen osannut ennustaa melko tarkasti joitain tapahtumia päiviä tai kuukausia tai jopa vuosia ennen kuin ne ovat tapahtuneet. Mä teen sen ihan vain päättelemällä ja seuraamalla ihmisten käyttäytymistä ja aiempia syy-seuraus-suhteita. Joskus mun arviot ovat menneet todella metsään, sen voin avoimesti myöntää. Mutta silloin kun ne ovat tapahtuneet ja kyseessä on ollut ikävä juttu, se on tuntunut musta kurjalta, koska ajattelen, että olisin voinut estää sen. Mutta toisaalta taas miten mä olisin voinut mitään estää kuulostamatta ihan kajahtaneelta?
Asiat, joita aion tehdä myöhemmin tai sanoa jollekin. Kertaan monta kertaa ääneen Keijolle tai kuka nyt sattuu olemaan vieressä siinä, että mitä, miten ja missä järjestyksessä teen jonkin asian tai sanon jollekin jotain. Tämä on mun tapa valmistautua kaikkeen mahdolliseen, ettei tule yllätyksiä ja mua ei jännitä sitten liikaa etukäteen.
Asiat, joista tulee hyvä fiilis. Uusi musiikki, jota oon bongannut Spotifystä tai jonkun aiemman lempparin biisit. Auringonpaiste ja lämmin keli. Kirppislöydöt. Tanssi. Hauskat sattumukset. Hyvät leffat ja sarjat. Haluan varsinkin nyt keskittyä kaikkeen hyvään mitä on, koska kaikki muu ympärillä tuntuu olevan yhtä kaaosta, vaikkakin on hieman tasaantumaan päin.

3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle

Kauluspaita. Oon jotenkin aivan fiiliksissä kaikista vaatteista, joissa on kaulus ja nappeja. Oli se mekko, paita tai toppi. Ne on niin monikäyttöisiä ja saan halutessasi monta eri lookkia samalla vaatteella.
Väljä mekko. Monki on väljien mekkojen taivas ja haluaisin aina ostaa sieltä kaikki ihanat löllöt paitamekot. Väljissä mekoissa en myöskään ole liian itsetietoinen omasta kropasta. Ei sillä, että sillä olisi väliä, mutta on jotenkin paljon rennompaa ja helpompaa olla väljässä mekossa. Parasta on bongata kirppiksiltä täysin uniikkeja yksilöitä.
Korkeavyötäröiset housut. Housun mallilla ei ole väliä, kunhan se on korkeavyötäröinen. Tykkään pilleistä, mutsifarkuista ja culotteseista.

3 asiaa, joita en pue päälleni

Napapaidat. En halua, että mulla näkyy vahingossakaan paljasta ihoa selän tai vatsan seudulta ylä- ja alaosan väliseltä alueelta.
Legginssit ilman pitkää yläosaa. En tykkää pitää tiukkoja housuja ilman berberin peittäviä vaatteita. Tulee liian paljastettu olo muuten.
Pitkähihaisen vaatteen päälle lyhyempää hihaa. Esimerkiksi henkselimekko ja sen alla pitkähihainen paita. Tulee jotenkin pikkutyttömäinen fiilis enkä koe sellaista tyyliä omakseni.

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia

Uusi läppäri. Tää nykyinen alkaa vedellä viimeisiään paitsi tilan myös nopeuden suhteen ja päivityksiä tähän ei kai edes enää saa. Tähän Ralph Wiggumin "I'm in danger." -giffi.
Järjestelmäkamera. Ikuinen, saavuttamaton haave. Haluaisin mahdollisuuksien mukaan osallistua valokuvauskurssille, jossa kaiketi saa olla mukana myös puhelimen kameralla. Kaverini Noora varoitti kyllä, että tuolla sitten kyä jää koukkuun järkkärin käyttämiseen.
Vaatehöyrystin. Mulla on yllättävän paljon silittämistä vaativia vaatteita (mm. viskoosista tehtyjä), mutta silittäminen on niin ärsyttävää ja meillä on ihan ikivanha kiikkerä silityslauta. Käytin vaatehöyrystintä aiemmassa työpaikassa ja se oli niin kätevä!

3 asiaa, joista unelmoin

Iso lasitettu parveke. Sellainen, josta saisi sisustettua olohuoneen tapaisen hengailutilan. Meiän parveke on aika karu ja pieni, sen kaide on ruosteessa eikä siinä ole edes ikkunalasia.
Classic Nougat -jäätelö. En ole saanut kyseistä jätskiä yli 15 vuoteen. En tykkää Classicin triplasuklaasta enkä kermatoffeesta yhtään ja ne vaan pysyy jätskialtaissa vuodesta toiseen ja mukaan tulee uusia outoja makuyhdistelmiä ja koko sen kuin pienenee ja kuorrute ohenee. Haluan takaisin sen leveän ohutkuorisen tai ohuen paksukuorisen Classicin vanhalla reseptillä, KIITOS. #katkera
Oma kirpputori. Tää on semmonen ikuisuushaave, mutta olis ihanaa omistaa oma kirppis, second hand -kauppa tai muu pieni liike. En usko, että sellaiseen kannattaa ryhtyä pitkiin aikoihin, mutta aina saa unelmoida.

3 asiaa, joita pelkään

Suuria hyönteisiä ja ötököitä. Varsinkin karvaiset ja uhkaavasti pörisevät ja surisevat yksilöt ovat ahdistavia ja painajaisteni pääosahahmoja.
Yllättäviin sosiaalisiin tilanteisiin joutuminen ilman sosiaalista miestäni. Se riippuu ihan päivästä, että miten se tilanne sitten menee. Kaikki vaikuttaa: verensokeri, vireystila, vuorokaudenaika, stressi, kiire. Enkä mä pelkää sitä itse kohtaamista jonkun tutun kanssa vaan sitä, että osaako mun aivot ja suu olla yhteistoiminnassa keskenään. Mä olen paljon asioita, mutta sanavalmis ei ole yksi niistä.
Oma mieli. Aina on jotain, joka ressaa, rassaa ja ahdistaa. Epäilyttää omat kyvyt, omat taidot, oma osaaminen. Mä oikeasti pelkään, että tää pakollinen tauko työskentelystä kodin ulkopuolella tekee pahasti hallaa mun työkyvylle. Niin on käynyt aiemminkin. Ikinä en oo tyytyväinen itteeni ja omaan tekemiseen. Aina on parannettavaa ja vaikka olisinkin suoriutunut loistavasti, mieli on jo seuraavassa tehtävässä ja unohdan edelliset saavutukset ja pidän niitä hetken päästä merkityksettöminä. Mä voin paremmin, kun voin olla hyödyksi ja tehdä mahdollisimman paljon yhteisen hyvän eteen, mutta sitten kun kroppa ja mieli kaipaisi lepoa, poden syyllisyyttä siitä. Miks mä en vaan osaa ottaa rauhallisesti ja chillata?

3 asiaa, jotka toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa

Saisin myytyä tai annettua pois kaikki ylimääräiset vaatteet ja tavarat. Oon nyt koronan aikana myynyt aikas urakalla Marketplacessa ja Zadaassa vaatetta ja tavaraa. 3.6. mulla alkaa arvonnasta voitettu myyntijakso Hervannan Swapissa, jee!
Pääsisin käymään kahviloissa ja katselemaan Tampereen lempparipaikkoja. Haluaisin poiketa äidin kanssa Keskustorilla uudessa kahvilassa, Valkoisessa Puussa. Haluaisin mennä Keijon tai kavereiden kanssa kuvaamaan eri paikkoja Tampereella. Täällä on oikeesti niin paljon nähtävää ja nättejä paikkoja, jotka ovat päässeet unohtumaan vuosien varrella. Onneksi ei ole vieläkään tullut ulkoilukieltoa, joten mikään ei estä mua!
Koronavirus nitistettäisiin ja elämä jatkuisi taas edes hetken siedettävänä ennen seuraavaa kunnon mäjäystä. Koska sellainen tulee, uskokaa pois.

Narkissos.

6. toukokuuta oli kansainvälinen Älä Laihduta -päivä. En ollut ajoissa hereillä tehdäkseni silloin mitään postausta mihinkään, mutta haluan sanoa muutaman sanasen aiheesta. Postauksen kuvituksena erään hyvä naama -päivän selfiet, joiden kuvateksteinä iPhonen omat filtterit. Otsikko ei liity tekstiin.

kirkas

Mä olen lihonut viimeisen 4 vuoden aikana yli 20 kiloa. Kyllä. Kaksikymmentä. Se tuntuu suurelta määrältä jopa itselle, mutta tätä nykyä se ei enää tunnu siltä.

kirkas lämmin

Mä olen aina ollut hoikka, ekat 20 vuotta ja rapiat elämästäni. Murrosiässä kurvit vähän pompsahtivat esiin, mutta pysyin silti perusolemukseltani tosi hoikkana. Jos katsot vuoden 2016 ja sitä vanhempia postauksiani (varsinkin 2012, jolloin painoin vielä aiemmasta 10 kiloa vähemmän), niin solis- ja kylkiluut erottuvat varsin hyvin ja oon tosi kapoinen varsinkin käsivarsien, kasvojen ja vyötäröni seudulta.

Uskokaa tai älkää, mutta ajattelin olevani silloin - ja nyt siteeraan - "ihan hirveä läski".

kirkas viileä

Niinkin pienenä kuin 6-vuotiaana ajattelin, että mulla on liian isot reidet. Kai vertasin itseäni naapuruston tyttöihin tai luokkakavereihini - en enää edes muista, mutta sen ajatuksen muistan. Ei mulla varmaan oikeasti edes ollut isot reidet, mutta ne olivat isommat kuin tytöillä, joihin itseäni vertasin. Mitä en osannut tietenkään lapsena ottaa huomioon silloin oli, että kyseiset tytöt olivat myös muullakin tavalla mua pienempiä. Lyhyempiä, hentorakenteisempia ja kapeampia. Heillä oli yksinkertaisesti erilainen ruumiinrakenne.

Voit olla mitä mieltä tahansa lihavuudesta, mutta se on ongelma, kun hädin tuskin ekaluokkalainen tyttö ajattelee itsestään, että hän on liian iso ja sitä myöten ruma.

voimakas

Kaiken lukemani ja tutkimani jälkeen näen tämän asian näin: kaikki ihmiset ovat yksilöitä aivan kaikessa mahdollisessa. Ja samalla tavalla kuin ihmiset ovat yksilöitä, kaikilla on yksilöllinen paino, johon keho hakeutuu väkisin tai vaihtoehtoisesti jossa keho pysyy. Meillä kaikilla on kehoissamme mittoja, joita on mahdotonta muuttaa kasvuiän päätyttyä, kuten pituus ja kengänkoko. Miksi siis painokin ei voisi olla sellainen?

Ennen kuin repeät pelihousuistasi: mä en nyt sano, että painoa ei saisi pudottaa. Mä sanon, että se on täysin jokaisen oma asia. Jos haluat itse omasta tahdostasi pudottaa painoa ja pystyt siihen, se on tosi hyvä sulle. Mutta pyydän, älä tuomitse ihmisiä, jotka eivät sitä tee, koska edelleen, se on jokaisen oma asia.

voimakas lämmin

Viimeksi luin jostain, että jonkin teorian tai ties minkä mukaan naisen pitäisi painaa alle 60 kiloa. Kun painoin vuonna 2012 noin 65 kiloa eli periaatteessa "enemmän kuin saisi", näytin jo silloin tosi pieneltä (ja kyllä, en kokenut olevani hoikka vaan päinvastoin). Havainnollisin kuva hoikkuudestani näkyy näissä Wanhojen kuvissa. Ei ihme, että on nuoret sekaisin, kun sanotaan, että tuon näköinen tyttö painaa "enemmän kuin saisi". Ei ihme, että minäkin olin tuolloin sekaisin.

Onneksi ne ajat ovat takana. Ne kauhunhetket, kun vaatekokoni kasvoi M-L:ään. Kehonkuvan vääristymät. Itseinho ja epävarmuus omasta itsestä.

voimakas viileä

Hauskinta tässä on se, että vaikka olen isompaa kokoa mitä olen koskaan ollut, en ole koskaan ollut tyytyväisempi itseeni. Tykkään edelleen mun silmistä ja kuinka fierceltä äskettäin oppimani kissarajaukset näyttävät niissä. Poskipäät, vyötärö, hartialinja - kaikki osia itsessäni, joista pidän. Rakastan myös mun nykyään niin ihanaa kiharapehkoa! Siitä lisää muuten myöhemmin; mulle tulee meinaan kuun lopussa yksi vuosi CG-metodin aloittamisesta!

Toki on hetkiä, kun en meinaa tottua kaksoisleukaani kuvissa, en kestä käsivarsiani enkä pidä peilikuvastani, mutta en ole koskaan aiemmin kokenut samanlaista varmuutta itsestäni kuin mitä nyt. Tunnen olevani vahvempi, itsevarmempi ja yhä enemmän oma itseni kuin mitä olen vuosiin ollut.

Ehkäpä se on henkisen kasvamisen ja kypsymisen ansiota. Ja tietysti kehopositiivisen sisällön suurkulutuksen! Kiitos kuuluu mm. Tinnalle, Veeralle, Jessille ja monille, monille muille kuin myös ihanalle ja upealle äidilleni ja muille elämäni ihmisille, jotka hyväksyvät minut ja muut sen kokoisina kuin he ovat. ♥

Tätä tekstiä kirjoittaessa soi:

View - Intro/Late / Avalon / Ebb n Flow / Otl / Spill / Coldest Season / Deeper

2.22 am.

Koska en keksi näköjään mitään originaalia, mutta kirjoitushalut ovat kovat, niin kopsaan vanhoja kyselyitä omasta blogista. Niin epätoivoinen mä oon. Tämä on kopsattu vajaan 5 vuoden takaisesta postauksesta. Jos sulla on tylsää niin voit toki käydä tsekkaamassa paljonko on asiat muuttuneet tässä ajassa.

1. Kumpaan käytät enemmän aikaa, hiuksiin vai meikkiin?
Hiuksiin menee nykyään ihan sikana aikaa ainakin pesupäivänä. Suihkun jälkeen ploppaan tukkaa Keijon vanhalla t-paidalla puoli tuntia, jonka jälkeen kuivatan diffuusorilla myös sen puolisen tuntia. Pidän tukkaa castissa muutaman tunnin tai yön yli, riippuen mihin aikaan päivästä oon suorittanut hiustenpesun. Castin puristelemiseen menee hetki pieni ja silloin tukka on aikalailla valmis. Pesupäivien välissä tukan laittamiseen taas ei mene kauaa: avaan nutturan aamulla yön jälkeen ja katson miten kiharat asettuvat. Jos ne on ok, ei tarvi tehdä mitään. Jos taas tukka on yhtä takkupesää, vangitsen kikkurat nutturan sisään kivalla hiusdonitsilla ja asettelen pikasesti pinneillä kasaan. Jos hiuspohjassa on havaittavissa pientä rasvaisuutta, tupruttelen tyveen kuivashampoota. Meikkaamiseen taas menee meikin vahvuudesta riippuen vartista puoleen tuntiin.

2. Pureskeletko kynsiäsi?
Joskus joo, jos ne on lohkeamassa tai mua hermostuttaa. Mulla on tosi hauraat kynnet ja ne ei kovin pitkäksi ehdi ikinä kasvaa, koska ne joko lohkee kun vähän yritän avata jotain purkin kantta tai sit liuskottuu omia aikojaan.

3. Juotko energiajuomia?
Välillä joo. Niissä tahtoo olla vaan niin paljon sokeria, etten jaksais olla insuliinin kans hääräämässä (ellen oo ostanut sokeritonta Red Bullia) niin pyrin pitämään energiajuomat minimissä. Batteryn mansikka-lime on kyä ihan mun yks lempparijuoma!

4. Mitä ilman et voi poistua talosta?
Puhelinta, avaimia ja lääkkeitä lukuunottamatta en halua poistua kotoo ilman meikkiä. Toki mä voisin, mutta en halua.

5. Mikä on lempikukkasi?
Pionit ja ruusut.

6. Korot vai matalapohjaiset kengät?
Matalat. Viis vuotta sitten näköjään sanoin, että kolmekymppisenä en enää käytä korkoja, mutta se aika taitaa olla jo nyt. Varsinkin nyt korona-aikana ei oo mitään syytä käyttää korkkareita, mut ehkäpä pääsen palaamaan niiden pariin pian. En kuitenkaan haluais kokonaan tottua pois niistä, onhan fancyjen kenkien pitäminen välillä aikas kivaa.

7. Syötkö ranskalaisia haarukalla?
Riippuu minkälaisessa ravintolassa oon ruokailemassa. Jos paikka ei ole kovin hieno, saatan kysäistä muulta seurueelta, että sopiikohan näitä napsia sormin ja jos kukaan ei vihjaakaan siihen suuntaan, että ei voi niin heivaan haarukan sivuun ja syön ranskalaiseni miten lystään.

8. Suututko helposti?
Mielestäni en. Mulla on aika pitkä pinna. Mä turhaudun, ärsyynnyn tai harmistun, mutta mä en suutu helpolla.

9. Mitä pelkäät?
Tästäkin taisin puhua ihan hetki sitten täällä, mutta paljastanpa tähän väliin mun yhden irrationaalisen pelon: joskus kun täällä Treellä on pidetty Pirkkahallissa jotain niitä ällötysnäyttelyitä, joissa on esillä eksoottisia hämähäkkejä, joita ei näillä leveysasteilla paljo näjy (Luojan kiitos). Mulla on joskus tullut mieleen, että mitä jos ne kaikki pääsee sieltä häkeistään ja terraarioistaan vapaaksi ja lähtee valloittamaan Tamperetta ja päätyy sitten tänne meiän kotiin? Tiedän, siinä on joku 0,00000000000000001 % mahdollisuus, mutta silti hyi saasta.

10. Mikä on suurin ärsykkeesi?
Väsymys ja nälkä. Väsyneenä mieliala heittelee laidasta laitaan ja kaikki itkettää ja naurattaa, kun taas nälkäisenä kärsivällisyys ja keskittymiskyky on pyöreä nolla.

11. Mikä on lempiruokasi?
Tätä kysyttiin justiinsa aiemmassa kyselyssä, niin vastaan tällä kertaa, että pekoni ja munakokkeli. Ylipäätään kaikki aamiaisruoka on hyvää. Kyä Ron Swanson tietää!

12. Nappikorvikset vai roikkuvat?
Molemmat. Jotenkin nyt oon tykännyt käyttää roikkuvia, kun niin harvoin pääsee laittautumaan.

13. Minkä elokuvan jaksat katsoa aina uudestaan?
Pekka Töpöhäntä ja monet Disney-leffat. Ihmiselokuvista The Wedding Singer, Notting Hill, Pretty Woman ja tietysti monet Marvel-leffat.

14. Miksi halusit tulla isona?
Olihan sitä vaikka mitä haaveita. Näiden perus laulajan, näyttelijän ja tanssijan lisäksi halusin eläinlääkäriksi, farmaseutiksi ja jopa arkeologiksi. Ja vieläkään en tiedä miksikä haluan tulla isona. Näin aikuisiän (epärealistisia) haaveita ovat mm. kitaristi, ompelija, vaatesuunnittelija ja graafinen suunnittelija. Graafikoksi voisin tullakin, mutta kaikki harrastaa semmosta ihme hokemista, että sillä alalla on liikaa kouluttautuneita. Mitä sitte? Enkö sais opiskella opiskelemisen ilosta?

15. Uskotko aaveisiin?
En.

16. Saatko kielen rullalle?
Joo.

17. Kuinka monta kertaa olet rakastunut?
Kerran. Ihastunut oon eri vahvuusasteilla monesti, mutta rakastuminen on kyl niin eri meininkiä, että sen kyllä erottaa ihastumisesta.

18. Mitä teetä juot?
Perus Earl Grey maistuu aina kuin myös maustetut teet, ihan sama onko vihreää vai mustaa. Fun fact: ennen vanhaan en voinut kuvitella juovani teetä ilman maitoa, mut nykyään oon jättänyt maidon/kerman pois teestä kokonaan. Toimii!

19. Haluatko naimisiin?
Halusin ja pääsin!

20. Mitä kummallisia tapoja sinulla on?
Vaikka mitä. Yks joka tulee mieleen on, että mää hyvin harvoin (jos koskaan) sanon aamuisin "huomenta". Mää en tykkää siitä sanana ollenkaan. Niin vaikeita aamut on mulle. Sanon vaan moi tai oikein väsyneenä mumisen jotain epämääräistä. Sitten mä en tiedä, että onko tää niinkään kummallinen tapa, mutta mun täytyy kuunnella aina jotain samalla kun mä valmistaudun lähtemään jonnekin. Se jotenkin pitää mut rytmissä ja aktiivisena, kun taas jos mulla ei soi mikään taustalla, jumitun helpommin puhelimelle viestittelemään ja selaamaan somea, kunnes huomaan että kello on ihan liikaa ja oon jo myöhässä. Joko kuuntelen reipasta musiikkia tai pistän tutun sarjan taustalle pyörimään.

21. Millä puolella sänkyä nukut?
Vasemmalla puolella.

22. Ensimmäinen pehmolelusi?
Semmonen vaaleansininen pieni dinosaurus, jonka tassua tai käpälää mitälie käytin tuttina. Fun fact: mää en imenyt tuttia ollenkaan vaan söin/pureskelin rättiä johonkin 5-6-vuotiaaksi asti.

23. Minkä alkoholijuoman tilaat mieluiten?
Sain niin herkullisen mukaillun mansikkamargaritan viime laivareissulla, että vieläkin muistelen lämmöllä. Muutenkin useimmat mansikkadrinkit on lemppareita.

24. Mistä meikkisäännöstä aina puhut, muttet noudata sitä itse?
En nyt ossoo sannoo. Mää meikkaan just niinkuin meikkaan enkä oikein siitä aiheesta jaksa kauaa jauhaa kellekään siinä mittakaavassa, että puhuisin jostain säännöistä. Ehkä se, että joskus tosi väsyneenä en oo jaksanut pestä meikkejä samalla tiedostaen, ettei niin pidä missään nimessä tehdä, ja sitten seuraavana aamuna olen katunut tätä päätöstä rankasti. Pidän nykyään hyvää huolta myös siveltimien ja meikkisienten puhtaudesta, joten ei siinäkään mitään ns. tekopyhyyttä enää.

25. Mitä sinulla on päälläsi, kun menet nukkumaan?
Hyvin vähän. Mua ahdistaa se, kun vaatteet kiertyy mun venkoillessa niin että ne sitte kuristaa ja puristaa milloin mistäkin.

26. Mitä soitinta haluaisit osata soittaa?
Piano olis ihana ja kitara. Bassokin kelpais! Eikä vain sen takia, että se olisi coolia vaan mä haluaisin pystyä olemaan mukana perustamassa rumpaliveljeni kanssa bändiä.

27. Lempipizzatäyte?
Oon ehkä vihdoin löytänyt lempparitäytekomboni: salami, feta, oliivi ja paprika. Pizzan päällä pitää myös ehdottomasti olla valkosipulia!

28. Haluaisitko mieluummin olla näkymätön vai lukea muiden ajatuksia?
Tää on vähän kakspiippunen juttu. Ajatusten lukeminen olis aika pelottavaa ja tunkeilevaa, mutta kyllä sitä näkymättömänäkin vois ihan samalla tavalla loukata toisen yksityisyyttä, koska voisin tosi helposti nähdä ja kuulla asioita, jotka eivät mulle kuulu tai joista en halua tietääkään. Ehkä se toisten ajatuksien lukeminen vois olla sellanen, ettei se olis aina päällä vaan voisin kuin katkaisijaa napsauttamalla laittaa ajatustenlukumoodin päälle sopivalla hetkellä. Välillä meinaan rasittaa aika paljon, kun ihmiset eivät osaa sanoittaa tunteitaan eikä ajatuksiaan ja olettavat, että mä tai muut osataan lukea niiden ajatuksia. Että joskus tällainen kyky tuntuis olevan tarpeen. Herkkänä ihmisenä huomaan pienetkin vivahteet ja muutokset ilmapiirissä ja ihmisten ilmeissä, eleissä ja äänensävyissä, niin varsinkin näinä hetkinä olis kiva tietää, että mikä siellä pään sisällä nyt nytkähti väärään suuntaan.

29. Jos saisit minkä tahansa eläimen lemmikiksi, minkä haluaisit?
LOHIKÄÄRMEEN. Tosin mää en haluais kahlita niin uljasta eläintä lemmikiksi kotiin tms. vaan että se olis sellainen ajoittainen vieras, joka hakisi mua lentoajeluille ja käytäis eri paikoissa yhdessä. Reaalimaailman eläimistä jokin uljas amerikanakita, samojedi tai siperianhusky olis aika mahtavia.

30. Mitä tavaraa ilman et voisi elää?
Insuliinia. Ei olis mulla kovin montaa päivää elinaikaa, jos en sais insuliinia mistään.

Please leave a comment.

Oletteko huomanneet jotain jännää täällä minun blogissani? Erityisesti tällä viikolla?

Niin.

Olen postannut jokaikinen päivä jotain. Tämä olkoon sunnuntain ja samalla tämän viikon päättävä postaus.

En tiedä mistä tässä on kiittäminen: keväästä, auringosta vai kevätauringosta? Poikkeuksellisen inspiroivasta taustamusiikista? Tällä hetkellä melko paineettomasta ympäristöstä ja elämästä? Vai heittääkö korona ihmisillä elämän ihan päälaelleen eli mun kohdalla olen kuin kotonani näissä olosuhteissa?

Huomaan itselläni ainakin sen, että heti kun luovuin vähin äänin kuukauden suosikeista ja muista itsekehitetyistä pakotteista ja aikatauluista niin heti alkoi lyyti kirjoittaa. Ja se lyyti olin minä. Luovuus kukkii jotenkin ihan eri tavalla, ja sekös jos mikä on ihanaa.

Tuskinpa pystyn pitämään päivittäistä tahtia yllä, mutta tämä oli vain hauska huomata, että oho, mähän oon tykitellyt menemään. Ja jospa mun tahti pysyisi kuitenkin yhtä tykittävänä tässä kevään ja kesän ajan. Pitäkää mulle peukut pystyssä!

(Ps. Eikä ny niin tarvii totella otsikkoa ja jättää kommenttia. Saat toki jos haluat! Kuuntelin samalla View'n biisiä, jossa hän sanoo noin ja otsikon puuttuessa heitin sen tuohon.)

29 kysymystä.

Mun piti ajat sitten julkaista syksyn 2019 kirppislöydöistä postaus. Koska musta on tätä nykyä hieman kiusallista yrittää fiilistellä vanhoja juttuja täällä blogissa niin luovuin ideasta ja ajattelin tunkea joitakin kuvia niistä tämän blogihaasteen yhteyteen.

Shirt 6€ - Kirpputori Swap | Earrings - Uhana Design

1. Kokonimi ja mistä se tulee?
En halua paljastaa kokonimeäni blogissa, mutta toiset nimeni tarkoittavat eräällä vieraalla kielellä "minun rakastettuni". Sukunimeni on peräisin Lapista. Fun fact: äitini olisi halunnut mun etunimen olevan Filippa, mutta koska tyttönimeni on ruotsalaista alkuperää, isäni mielestä nimeni olisi ollut "liian ruotsalainen". Etunimeni vaihtui viime hetkellä Neasta Emiliaksi. Harmittelin tätä faktaa teininä, koska olisin halunnut olla mieluummin Nea kuin Emilia. Nyt pidän etunimestäni ja onhan se meleko tunnettukin nykyään, koska Emilia Clarke.

2. Pituus?
172 cm.

3. Mitä katsot tv:stä juuri nyt?
En oikein kato telkkari-telkkaria, mutta katon Viaplaystä miehen ja veljen kanssa Parks & Reciä (paras sarja sitten Brooklyn 99:n ja on myös samoilta tekijöiltä!). Veljen kans mennään kohta viimeistä kautta ja miehen kanssa aloitin sarjan alusta. Kesken on myös White Collar edelleen. Yksikseni katon Yle Areenasta sekalaisia vanhoja suomalaisia komediasarjoja.

4. Julkkisihastus?
Ihastus on vähän huono ilmaisu tässä kohtaa elämää, mutta Tom Hiddleston, Sebastian Stan ja Chris Evans. He ovat paitsi hurmaavia ja lahjakkaita miehiä kuin myös ihan mahtavilta vaikuttavia ihmisiä, joihin olisi hienoa tutustua, jos ei liikuttais niin eri piireissä/asuttaisi niin kaukana toisistamme.

5. Haaveesi?
Haluaisin asua mieheni kanssa veden äärellä, omistaa koiran, tehdä jotain itsenäistä ja luovaa työtä ja ehkäpä matkustella esimerkiksi Lontooseen.

Skirt 3€ - Kirpputori Silinteri | Shoes 8€ - @junkrella / UPEE Second Hand

6. Puhelimen taustakuva?
Tämä lempparikuvani Maikkelista.

7. Pisin parisuhde?
Nykyinen. Ollaan oltu yhdessä 6 vuotta ja kohta 4 kuukautta.

8. Silmien ja hiusten väri?
Vihreät silmät ja mustalla kestovärillä värjätyt vaaleat hiukset.

9. Lempiruoka?
Näitäkin on niiiiiin monta, koska ruoka on hyvää, mutta PORONKÄRISTYS JA POTTUVOI À LA TEAM AVIOMIES & APPIUKKO. Ja omatekemä makaronilaatikko, jossa on perussettien lisäksi fetaa, pekonia, munakermaa sekä mozzarellaraastetta.

10. Lempilaulaja/-bändi?
Top 3, joita kuuntelen tällä hetkellä: Jesse Markin, Childish Gambino ja View.

Camo jacket 3,50€ - UPEE Second Hand | Pants - Junarose

11. Lempielokuva?
Avengers: Endgame tietysti.

12. Surullisin biisi, jonka tiedät?
Steven Wilson - Raven That Refused To Sing. Siis mähän en suostu kuuntelemaan sitä, koska se avaa välittömästi sellaisia portteja mun aivojeni syvyyksissä, joita en halua enkä jaksa avata.

13. Biisi, johon et ikinä kyllästy?
Top 5: Jesse Markin - Peel / Run, Sekuoia - Somewhere (Noah Kin Edit), Drake - Don't Matter To Me (feat. Michael Jackson) ja Gracias - Let Myself Go.

14. Oletko koskaan menettänyt ketään?
Mummin, fafan ja lemmikkikoiran kuolemalle.
Elossa olevia ystäviä ja kavereita muutaman erinäisistä syistä. Se taas on elämää ja mennään eteenpäin.

15. Horoskooppimerkki?
Meh.

Bag 2,90€ - Pull&Bear / Kirpputori Silinteri

16. Paras juttu ikinä?
Mua aina häiritsee nimetä paras mikä tahansa, koska mulla se muuttuu ihan vaan yhden päivän aikana monta kertaa. Sanon nyt siis tämän hetken parhaan jutun. Jotenkin mulla menee tää nyt musiikin puolelle, mut se, että 2010-luvulla syntyneet pikkulapsoset kuuntelee Michael Jacksonia ja tanssii sen videoiden tahtiin. Lämmittää mun sydäntä niin paljon. Hyvää työtä, vanhemmat!

17. Surkein juttu ikinä?
On niitä varmasti surkeampiakin tilanteita, mutta tämä koko koronahässäkkä. Vihdoin kun me päästiin muuttamaan Tampereelle, niin eikös me muutetakin suoraan karanteeniolosuhteisiin. Multa loppu työt ja tulot tipahti entisestään. En kuitenkaan just nyt liikaa jaksa surkutella tätä tilannetta vaan haluan ottaa tämän pakollisen kotona olemisen levon kannalta.

18. Kuinka monta lasta haluat?
Idealistisesti 1-2. Realistisesti en yhtään.

19. Lempilaji?
Tanssi. Sitä on muuten ihan älytön ikävä. Tanssin kotona aina vaan kun rytmistä musakkia soi, vaikka istualteni tai kun makaan sängyllä.

20. Suurin pelko?
Jos murhaherhiläiset tulee Suomeen. Hämähäkit ei oo enää mitään näihin verrattuna. Ne repii mehiläisten päät irti ja syö niiden poikaset sekä ne voi tappaa ihmisen tarpeeksi suurella määrällä myrkkyä, jota ne erittää puolen sentin pistimestään. Ne kaiken lisäksi näyttää ihan sellaisilta, joista oon nähnyt painajaisia lapsesta asti.

Shirt 4€ - Marimekko / Radiokirppis

21. Epäsuosittu mielipide?
Tää on hauska juttu, kun mää rakastan lukea muiden epäsuosittuja mielipiteitä vaikka en olisi samaa mieltä ollenkaan, MUTTA mää en uskalla kirjoittaa omiani, koska en halua loukata vahingossa ketään. Joten älkää loukkaantuko ja unfollatko mua kaikissa mahdollisissa somealustoissa, pliis. ♥

- En tykkää yhtään simasta enkä kotikaljasta.
- Reality-ohjelmat on ihan turhia.
- En tykännyt Mamma Mia -elokuvasta. En ole nähnyt kakkososaa juuri siitä syystä.
- Ananas ei kuulu pizzaan. Mikään hedelmä tai makea ei kuulu pizzaan. Piste. (Tietty piste.)
- Suklaa on muuten hyvää, mutta mä inhoan irtokarkkisuklaita. Ne sotkee muut karkit ja on mauttomia. Mun lempparipussi sisältää Malacon colapulloja, mansikkavaahtosieniä, punaisia pikkuapinoita ja muutaman ison sokeroidun mansikkakarkin. Kirpsakat hedelmäkarkit ei oo pahoja nekään.

Musta tuntuu muutenkin välillä tosi epäsuomalaiselta mitä tulee karkkeihin. Kaikki muut on aina ihan "AAAH SUKLAATA JA SALMIAKKIA!" kun taas mä sanon, että "mulle kaikki punaiset hedelmäkarkit, kiitos nam".

22. Syntymäkaupunki?
Vantaa.

23. Mikä inspiroi juuri nyt?
Tampere, auringonlaskut, aurinko, musiikki, vaatteet, meikkaaminen ja uuden opettelu.

24. Addiktio?
Kofeiini, vaatteet, highlighter, eyeliner, mansikat.

25. Mitä odotat?
Lämpimiä säitä, ystävien näkemistä, kirppiksien, ravintoloiden ja kahviloiden avautumista ja vapautuneempaa kulkemista ilman pelkoa koronasta tai mistään muustakaan vaarallisesta.

Skirt - Monki | Fringe bag 2,50€ - Monki / Tarina

26. Unelmaduuni?
Realistinen: tehdä taas töitä kirppiksellä, second hand shopissa tai pienessä vaatekaupassa. Idealistinen: omistaa kirppis, second hand shop tai pieni vaatekauppa.

27. Harrastukset?
Bloggaaminen, valokuvaaminen ja kaippa myös Oriflame. En sitä työksi kutsuisi tällä hetkellä, niin Oriflame-konsulttihommani ovat enempi harrastuspohjalla.

28. Biisi, jota kuuntelet tällä hetkellä?
View - Otl.

29. Milloin olet viimeksi itkenyt?
Pääsi pieni stressi-itku toissapäivänä.

Shirt 1,50€ - Pola / Kirppis Siison

10 hassua faktaa minusta.

Shirt dress 3,50€ - Bikbok / Kirpputori Tilkkutäkki
Hat - H&M / Zadaa | Earrings by me

1. Minua on luultu monta kertaa kiinalaiseksi/japanilaiseksi/aasialaiseksi. Minulta on kysytty, että puhunko suomea. Kerran jopa mun kiinalaisen kaverin veli luuli mua kiinalaiseksi.
2. Minulla on ollut sama hiustyyli kymmenisen vuotta ja saman verran aikaa on siitä, kun olen viimeksi käynyt kampaajalla. Sekin tapahtui ollessani parturi-kampaajalinjalla TAO:ssa, joten kampaajani oli joko joku ylemmän luokan opiskelija tai mun luokkakaveri. Leikkaan itse hiukseni ja äitini värjää tyven. Olen päättänyt nyt yli kymmenen vuoden jälkeen kasvattaa otsatukkani pois, mutta jos haluankin sen takaisin, se tuskin on ongelma. Vaikka ensimmäinen ammatinvalintani olikin väärä en koe, että olisin hukannut aikaa väärässä opiskelupaikassa. Sain hyviä perustaitoja ja ansiostani isäni ja veljeni ovat säästäneet paljon rahaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muiden hiuksia en kauheasti leikkaile, koska en koe sitä mukavaksi, varsinkin jos on jotain erityistoiveita. En kuitenkaan ole ammattilainen ja pelkään, että pilaan toisten hiukset.

Shirt - Monki | Earrings - Ninja

3. Joskus juttuni ja ajatukseni lähtevät todella laukalle. Ja kun sanon joskus, meinaan usein. Ja kun sanon usein, meinaan aina.
4. En osaa päättää kirjoittaisinko tänne blogiin kirjakielellä vai osittain kirjakielellä ja osittain puhekielellä vai täysin sillä tyylillä miten puhuisin ihmisille normaalisti. Joskus teenkin sellaisia täysin tajunnanvirtaisia postauksia, joissa kirjoitan kuten puhuisinkin. Haluan kuitenkin (yrittää) AINA pitää huolta kieliopista!

5. Kun olin pieni, äiti ja iskä nauhoittivat mulle videokasetille Pekka Töpöhännän telkkarista. Jostain syystä sen perässä oli nauhoitettuna Young Frankenstein - Mel Brooksin ohjaama, mustavalkofilmillä kuvattu parodia Frankensteinin hirviöstä. Joskus sitten varmaan olin katsonut videota yksin ja huomannut perässä tuon elokuvan. Koska olin pieni, luulin että se oli kauhuelokuva ja minua hieman aina jänskättikin jotkin kohtaukset (esim. ekassa kohtauksessa arkku ponnahtaa auki yhtäkkiä ja sisällä on mätänevä ruumis). Tykästyin leffaan, koska vaikka luulin sen olevan kauhua, se oli mun mielestä tosi hupsu ja viihdyttävä. Vuosia katsoin molemmat elokuvat aina peräkanaa ja aina alkoi viimeisten Pekka-kohtausten aikana jännittää mitä tuleman piti. Kasetti tuhoutui myöhemmin epäonnisissa olosuhteissa. Vuosia myöhemmin työssäkäyvänä lukiolaisena bongasin kaverini dvd-kokoelmissa Pekka Töpöhännän. Määhän tilasin sen oitis itelleni ja istahdin odottamaan oven eteen (okei en nyt sentäs). Kun se tipahti postilaatikosta, katsoin sen heti siltä istumalta. Leffan jälkeen tunsin jännää tyhjyyttä. Jotain puuttuu kyllä nyt. Kun tajusin mistä se johtui, tilasin myös Young Frankensteinin. Katsoin ne taas monen vuoden jälkeen peräkkäin ja jälleen tuntui, että on balanssi Voimassa.

Dress 6€ - Marimekko / 2nd hand
Earrings 4€ - Kirpputori Tarina

6. Mä oon tosi huono ylläpitämään päivittäisiä rutiineja. Harvoin teen mitään samassa järjestyksessä (tietysti lukuunottamatta mm. ihon- ja hiustenhoitoa sekä meikkaamista). Toisaalta taas tykkään tehdä asioita samalla tavalla kerta toisensa jälkeen, esim. tilaan aina saman ruoan tutuissa ravintoloissa tai katson tietyt jaksot tai biisit tai jopa elokuvat peräkkäin (kts. edellinen kohta) tai kun löydän juuri oikean kosmetiikkatuotteen itselleni, haluan ostaa aina sitä yhtä ja samaa enkä jaksa eksperimentata monilla tuotteilla muuten vaan. Välillä mulle syntyy jonkinlaisia rutiineja, mutta ne eivät kestä mulla kuukautta pidempään. Mä vaan jotenkin kyllästyn jos huomaan, että mun elämässä on paljon toistoa.

Dress - Monki | Earrings - Siru Collection

7. Mainostan aikalailla kaikkia julkaisemiani tekstejäni Instagramissa, mutta joskus teen pieniä postauksia, joista en kerro erikseen. Ne ovat vähän niinku piilossa mutta näkyvillä. Hidden in plain sight. Toki mun postaukset menevät automaattisesti Blogloviniin ja Twitteriin, mutta Instagram vaatii vähän enemmän enkä aina sinne halua kaikkea tuutata. Niin että jos kiinnostaa nähdä ja lukea kaikki mitä mä tänne tarinoin ja turinoin niin ei muuta ku etsimään!
8. Olen vasta tänä vuonna opetellut tekemään silmiin siipirajaukset. Se johtuu siitä, etten ole osannut tehdä rajauksia niillä ohkosilla siveltimillä tärisevine käsineni. Kynät ja tussit ovat mun juttu kaikessa meikissä.

Shirt dress - Monki | Earrings - Pieces

9. Kun olin 2,5-vuotias, osasin nimetä kaikkien maiden liput. Mulla meni kieli solmuun monien maiden kohdalla, kuten Trinidad & Tobago ja Brittiläiset Neitsytsaaret, mutta selviydyin kunnialla. Älkää kuitenkaan pyytäkö mua luettelemaan niitä nyt ulkoa, en todellakaan enää muista niitä!
10. Vielä 5 vuotta sitten inhosin punaista väriä ja huulipunaa, kun taas rakastin violettia väriä. Nykyään en voi elää ilman huulipunaa ja punainen väri on syrjäyttänyt violetin, kiitos kauppiksen kavereiden ja meidän huulipunapäivän.