Näytetään tekstit, joissa on tunniste #vuosipäivä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #vuosipäivä. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 16. lokakuuta 2019

5 vuotta.

13.9.2014 - ∞


Sitä voi olla vaikka mitä suunnitelmia mielessä tällaista tasalukuvuosipäivää varten, mutta eipä sitä tulisi keksineeksi tällaista.


Meidän oli määrä mennä kylpemään ihanaan tuttuun Tampereen kylpylään, mutta allasosasto olikin rempassa. Mikä nyt eteen?


Me keksittiin, että me ei suunnitella mitään ihmeellistä. Let's just go with the flow, see what happens. Mää lähdin kaikessa rauhassa kotoa silleesti ajoissa, että ehdin käymään Hämeenpuiston Street Food Fiestassa hakemassa kahvikaupan pisteeltä pari Valentinon sydänkonvehtia meille. Siellä ihana uusi kauppiatar Minna antoi hääpäiväalennusta konvehdeista.


Kohtasimme Keijon kanssa hänen töittensä jälkeen Koskarissa ja siitä suuntasimme hetkeksi takaisin autolle vaihtamaan lahjoja. Olimme mukamas taas kerran sitä mieltä, että ei lahjoja, mutta minähän en sitä lausetta ikinä usko enkä tule uskomaan. Tuttuun tapaan lahjamme olivat kunnon scifi-nörtteilykamaa plus mun lahjassa vähän miestenmuotihommeleita: Keijo sai Marvelin Secret Invasion- sarjiskirjan sekä lahjakortin Jack & Jonesiin, minä sain Injustice 2- pelin ja... tai no, enpäs sano sitä vielä.


Sitten lähdimme käppäilemään lukkosiltaa ja keksin, että tässäpähän on ihana kuvausspotti. Keijo otti musta ilomielin kuvia (varmaan ainoa päivä vuodessa, kun ei kuulu valituksen sanaakaan) ja kuten näkyy, nauratti mua. Oon kyl oikeesti huomannut, että kuvista tulee niin paljon aidompia, kun mua nauratetaan sopivasti. Siksipä jos huomaan, että kuvat meinaa mennä pönötykseksi tai en millään saa mun naamaa rennommaksi, sanon Keijolle: "naurata mua taas" ja heti alkaa kuvat näyttää paremmilta!

En vaan oikein tahdo tottua nykyään väkisinkin ilmestyvään kaksoisleukaan, mutta yritän koko ajan olla välittämättä siitä ja hyväksyä sen osaksi mua.


Tämäkin olisi ollut oiva asukuvaspotti, mutta ei enää jaksettu. Alkoi myös olla melko kylmä ja mää en ollut varautunut ulkotakilla, joten oli pakko pysyä liikkeessä. Anyhoops, tää on ihan mahtava maalaus. Siinä yhdistyy uusi ja vanha, menneisyys ja tulevaisuus. Kuvassa näkyy vanhanmallinen ratikka, jollaista ei ole Tampereella nähty, mutta on osattu osuvasti luoda tulevaisuudennäkymää.


Tiereillä polkaistiin kohti Hämeenpuistoa ja Street Food Fiestaa. Halusin viedä Keijon myös katsomaan millaista siellä oli ja ehkä mahdollisesti vähän nauttimaan fiestan antimia.


No sielläpä on tuttu nimi!


Jaettiin romantillisesti iso savulohisalaattiannos. Oli muuten aivan superhyvää!


"Keijo ota musta kuva, kun kävelen nonchalantisti siltaa pitkin."


Seuraava kohde oli pienen kaupunkikävelyn jälkeen Lapinniemi. Vaikka me ei päästykään kylpylöimään, halusimme poiketa tutuissa maisemissa muistelemassa ja fiilistelemässä.


Haaveilin auringonlaskun kuvaamisesta, mutta koska Lapinniemi sattumoisin sijaitsee järven äärellä, tuuli oli niin hyytävän kylmä ettei me kyllä pärjätty ilman kunnon ulkotakkeja. Eipä hätiä kuitenkaan, me olemme vielä menossa kylpemään tänä vuonna ja olen kärsivällinen.


Classic Pizza tarjosi jälleen klassista meininkiä eli täydellistä pizzaa. Ja miettikää, noi valkoiset kökkäreet on FETAA. Täällä ei kuulkaa säästellä raaka-aineissa!


Meillä oli ihana päivä vaikka ei mennytkään suunnitelmien mukaisesti. Parhaimmat jutut tuppaa yleensäkin tapahtumaan sen kummempia suunnittelematta. Vaikka ei me nytkään mitään kovinkaan uusia paikkoja kokeiltu, oli tää silti ihan parasta. Kiitos rakas. ♥

PS.


And for today's extra content we have this psycho Groot. He looks like he is one cute, calm and sweet little twig baby, but in reality he is very dangerous and he can attack at any time so we must deal with it.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Kevät 2019.

HUHTIKUU


Huhtikuu oli erittäin tapahtumarikas kuukausi. Ravasin todella paljon Tampereella, mistä tykkään oikein paljon. Toivottavasti kohta ei tarvii enää ravata niin pitkää matkaa...

Alkukuussa koimme ensimmäisen niistä kaikista neljästä kesäviikosta, jotka Suomeen aina saamme. Jännällä odotan, että mihin loput kesäviikot mahtavat sijoittua.


Huhtikuu starttasi intensiivisellä työputkella. Markkinointisuunnitelmia, blogin kirjoittamista, uutiskirjeen laatimisia, Skype-keskusteluja... Tulin myös jälleen todenneeksi, että tarvitsisin ehdottomasti paremman ja nopeamman koneen. Tällä hetkellä mulla on ystäviltä saatu Toshiban läppäri, josta en oo ees varma kuinka vanha on, mutta tässä on Windows 7 ja asennettuna Wordin 2007-versio. Tää on ihan ok tällain blogin kirjoittamiseen, mutta työasioiden hoidossa aivan raivostuttavan hidas välillä. Yritän tämän kesän ainakin pärjätä tällä, tai ainakin siihen asti kunnes pääni räjähtää tän kanssa. Tai tää kone räjähtää-



Voi kuulkaas tytöt ja pojat. Keskiviikkoaamu 3. huhtikuuta oli jännittävämpää kuin Suomi - Kanada -finaaliottelu. Voin vaikka vannoa!

Olin suunnitellut varaavani meidän 11-henkiselle poppoolle liput Avengers: Endgame -enskariin. Olin varmistanut, että 3.4. klo 10 alkaa ennakkomyynnit ja halusin saada mahdollisimman hyvät paikat. Koska olen tämmönen stressipatti, heräsin täysin luontoni vastaisesti jo klo 7.40 täysin pirteänä. Ajattelin sitten siinä että noh, mikäs tässä on ollessa, selailin someja ja twiittailin hulluudestani Twitteriin. Veljenikin näemmä oli vahingossa hereillä samoihin aikoihin mun kanssa ja varauduttiin lippujen varaamiseen.

Kello lähestyi kymmentä ja mää avasin Finnkinon mobiilisovelluksen. Se ei tahtonut toimia, joten menin Finnkinon nettisivuille ja siellä odotti ylläolevan kollaasin oikealla puolella oleva sivu. Emmää ensin mitään ymmärtänyt, mutta sitten kun lipunmyynti aukesi klo 10, järkytyin aika huolella. Finnkinolla oli käytössä sellainen jonotushommeli, joka antaa pääsyn sivustolle vain muutamalle kerrallaan. Minä olin sijalla 2548. ja jonotusaika noin tunti. Fiilis oli kutakuinkin tämä.


MUTTA EI HÄTÄÄ! MATIAS TO THE RESCUE! Hän oli kaukaa viisas ja oli itsekin liittynyt huvikseen jonottamaan ja pääsi sijalle 500., josta jonotusaikaa 11 minuuttia! Ette muuten usko kuinka h e l p o t t u n u t mää olin. Soitin Matiakselle ja sovittiin, että miten hänen tulee toimia. Kun Matiaksen vuoro tuli, tuli pieniä mutkia, koska Matiaksella ei ollut tunnuksia Finnkinoon enkä minä hotopää ikinä muista mun tunnuksia sinne. Onneksi kuitenkin sain sen pinnistettyä kultakalan muistini sopukoista (ensin kirjoitettuani sen miljoona kertaa väärin) ja päästiin kirjautumaan sisälle mun tunnuksilla.

20 erittäin pitkää minuuttia myöhemmin saimme liput varattua oikein mallikkaalla telekommunikaatiolla! Paikat saimme lähestulkoon keskeltä teatteria, ainoastaan pari ihmistä meiän porukan välissä. Ei yhtään huonot! Sitten voitiinkin jäädä hyvillä mielin odottamaan ensi-iltaa.


Se on ehtaa Suomen kevättä, kun edellisenä päivänä on lämmin kuin mikä ja ei yhtään lunta maassa, ja seuraavana päivänä iskee kunnon lumimyräkkä. Kai se Suomen sää luki mun ajatuksista aikomukseni heivata nuo maiharit talvisäilöön ja oli sitä mieltä, että "äläs ny vielä, ei hosuta".


Lapsuusajan viboja: Tupperwaren vanha turkoosinvihreä kulho ja vanha sininen lasta ja kääretorttutaikinaa. Ihaninta nostalgiaa. Äidin kanssa tehtiin unelmatorttua Tupperi-kutsuille ja siitä tuli yhtä herkkua kuin ennenkin. Parasta siinä on se tomusokeri- ja voitäyte höystettynä kahvilla. Niin ihanaa.


Tupperien jälkeen heitettiin mun täti ja serkut kotio Matiaksen kanssa ja lahjaksi sain serkultani tämän upean Avengers-logopiirroksen! Piirtäjä on 11-vuotias serkkuni Manke. Alla lisää hänen teoksiaan. Ja kuva tietysti Tardis-magneeteilla, kun ei muuten mitään crossoveria varmaan koskaan saada.


On se taitava plikka! Siinä on upea Billie Eilish, kauniita kukkasia ja huvipuistonäkymää. Mankella on todella omaperäinen sarjakuvamainen tyyli. Hänellä on selvästi äidiltään perittynä sama taiteenlahja kuin mikä on myös muillakin serkuilla.


Lauantaina 13.4. oli UPEE päivä Tampere-talossa. Jos missasit postaukseni, luepa se tästä!

#oki #cantwait
Vuodesta 2020 eteenpäin tulee huippusarjoja Disney+:lla! WandaVision, Falcon & Winter Soldier JA LOKI. AAAAAAAA. Fanityttökuolema tulee sitten satavarmasti!


Reenipäivänä fiilistelin jälleen kevään ekaa Converse-päivää ja isältä vastasaatua lempparitakkiani. Käväisin kirpparilla Matiaksen kanssa pikaisesti ennen reenejä ja mitä nostalgiannälkäiset aivoni menivätkään tekemään: oli pakko ostaa Spice Girlsin albumi 2 EUROLLA. Mulla ei edes ollut kyseistä albumia, kaikki muut löytyy. En kyllä tiedä tulenko koskaan tuota kuuntelemaan, mutta oli ihana löytö silti.

Olin myös yks päivä käsi krampaten kirjoittanut muutamat kirjeet, mutta postimerkkejä ei löytynyt kotoota yhtään. Oli niin kauniit postimerkit, etten voinut olla ikuistamatta niitä.


Lähdettiin Emun kanssa kohti Tamperetta, Emu kouluun ja mää odottelemaan kahvilaan Emun pääsyä koulusta. Menin Cafe Mimosaan ja siellä söin aivan superhyvää juustokakkua. Emun päästyä koulusta suuntasimme ystävälle katsomaan loput Marvelit tyttöporukalla ennen Endgamea. Noora oli väsännyt ihanaa kana-halloumi-salaattia.


Entisillä lapsuudenseuduilla oli joku tehnyt aikas mösöt ja osuvat graffiteeraukset Hengenvaara-kaappiin.

PITKÄ VIIKONLOPPU 19.-22.4.


Vähäsen käytiin myös kutsumassa ihmisiä tärkeälle illalliselle, joka pidettiin 19.4. Tätä kutsumista tein myös tosiaan aiemmin kirjeitse.


Ja tänä kauniin sinisenä kevään iltana käväisin happihyppelyllä kiitollisena illallisesta.


Tässä kuvassa kiteytyy mun kevätfiilis: lempparikengät, lemppariarskat ja lempparikangaskassi.


Meillä oli tosi hieno pitkä viikonloppu: Perjantaina tärkeässä tilaisuudessa, lauantaina kenttäilyä ja rentoa olemista. Sunnuntaina käytiin katsomassa poikain jalkapallopeliä ja kohtasimme siellä tuttuja. Maanantaina vedettiin leffamaratoonina Saksikäsi Edward, Tuhkimo ja Burleski. Parasta mahdollista pitkän viikonlopun viettoa.

Huulipuna: NYX Liquid Suede Lip Cream, sävy Alien.

Testailin vähän Endgame-meikkejä edellisenä päivänä. Emu taiteili mulle upeat kulmat ja siipi-eyelinerit. Vitsi kun itsekin osaisi, mutku ei meinaa riittää kärsivällisyys opetella, terveisin tärisevät kädet 24/7.


Avengers: Endgame oli infinity/5. Parasta elokuvaa ikinä. Tästä lisää myöhemmin!

TOUKOKUU


Perheen kanssa otettiin ja lähdettiin Viking Gracella miniristeilylle 3. - 4.5. Karaokea, vähän ostoksia, ihanaa ruokaa sekä Poets of the Fallin mahtava keikka. Jos missasit postauksen, luepas se tästä näin!


Kaipasin jälleen kunnon energialatautumista, joten päätin viettää aikaa vähän itseni kanssa. Kirjoitin päivästäni hieman aiemmin, paas lukien tästä ♥


Rentouttavan self-caren jälkeen oli erikivaa olla serkkujen lapsenlikkana. Äidit auttoi meiän mummoa ja me mentiin sillä aikaa Mäkkäriin safkalle ja Minettiin jätskille. Lopuksi pyörähdettiin puistossa. Mulla on aika mösö perhe ♥


Meikälikka meni hurahtamaan Curly Girl-metodiin, jonka sitten lopulta intensiivisen tutkimustyön päätteeksi aloitin 26.5. Metodia on nyt melkein kuukausi ja aion todellakin jatkaa tämän parissa ajan hämärään asti. Tää on tehnyt ihmeitä mun tukalle ja kihara tulee paljon paremmin taas esiin! ♥ Lue koko juttu metodinaloituksesta tästä klikkaamalla.


Meille tuli kunniavieras hoitoon viikoksi eli Pablo Picasso! Hän on ihanin koiro sitten meiän Otto-seniorikoiran! Hän on niin fiksu ja tottelevainen seurakoira. Kiitos ystävilleni J&J koiron lainasta! ♥


Se toi likka pisti pyöräyttäen suklaamansikoita. Tämä on THE herkku. Ai että. 


Emu tuossa eräänä iltana poti vakavaa vaatekriisiä, kun tartti saada uutta juhlavaatetta. Meikähän ei kahta käskyä tarvinnut, kun pyydettiin makutuomariksi! Vaatekaupoissa pyöriminen on aina ihanaa, vaikkei oliskaan varaa itselleen mitään ostella. Emulle löytyi ihanat vaatteet Monkista ja Zarasta, kahdesta meiän lemppariketjusta.

Ja hei vinkki vitonen tulee tässä: Ratinan K-Supermarketista saa TUORETTA APPELSIINIMEHUA! On ehkä parasta ikinä.

FOLKin kansi sopii hianosti yhteen meiän sisustukseen! Meinattiin jo
hankkiutua eroon tuosta taulusta, mutta eipäs nyt ihan vielä...

Toukokuu huipentui Jesse Markinin odotettuun albumiin nimeltä FOLK. Kirjoitin levykäisestä muutaman sanasen, käypä lukemassa, jos kiinnostaa aivan mahtava indie R&B!


Mun kevät oli todella ihana. Ei tässä muuta voi sanoa. Paljon ehti tapahtua vaikka sitä en aina heti tajuakaan.

Mää kysyin Instagramissa teiltä mun blogini lukijoilta, että tekisinkö lyhyemmän koosteen ja lisäksi yksittäisiä pienempiä kohokohtia vai tutusti ison könttäpostauksen. Lyhyempi kooste voitti äänestyksen 11-5. Yritin nyt parhaani, mutta en tiedä osasinko tehdä tästä sen lyhyempää postausta. Jos ei ollut, niin sitten mää en vain osaa tehdä lyhyitä juttuja. Sorppa kamut!

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

5 vuotta kihloissa.

12.4.2019


5 vuotta sitten teimme toisillemme lupauksen. Lupauksen avioliitosta. Juhlimme tätä leppoisissa merkeissä kauniin keväisenä päivänä Tampereella, samoissa maisemissa kuin silloinkin.


Matkalla bussille ihailin melankolisen kauniita maisemia.

lewk of the day

love me some monki realness

Miestä odotellessa näin Ratinakeskuksen ja mää voin vaikka vannoa, että kuulin Monkin kyltin kutsuvan mua luokseen. Oli siis pakko poiketa ihailemassa ja hypistelemässä Monkin vaatetuksia. Esim. nuo värikkäät kukkapäntsit on aivan ihanat.

Oon tämän todennutkin, mutta Monki on kyllä yksi mun lempparikaupoista. Siellä yhdistyy mun estetiikka: simppeliä mustaa ja valkoista sekä värikästä ja luovaa hulluttelua. Tosin en ole väreillä hirveesti hullutellut viime aikoina, mutta nautin suuresti väreistä. Viime kesä oli ihana poikkeus, mutta on ollut niin monta huonoa kesää, etteivät ne ole ansainneet mun värikästä pukeutumista.

our unplanned dinner spot

Meillä ei ollut harmainta käryä mihin mennä syömään. Kun menimme kihloihin kävimme Stefan's Steakhousessa, joka on tällä hetkellä aikastalailla ehdoton ei meidän budjetille, joten sinne ei valitettavasti voitu mennä. Joku päivä vielä...

Kohdattiin Keijon kanssa Monkissa ja kun Ratinassa oltiin valmiiksi niin päädyttiin menemään Sandroon, koska serkkuni on siellä töissä ja oltaisiin haluttu nähdä häntäkin samalla. Ei oltu koskaan aiemmin siellä käyty, joten olisi uusi kokemus. Harmi kyllä serkku ei ollut työvuorossa, mutta jäimme silti Sandroon syömään. Ja onneksi jäimme, koska ruoka tuolla oli aivan ihanaa! Se makujen maailma oli jotain mieletöntä.

i ♥ sandro. the flavours, the atmosphere, the service. 10/10 would recommend!

Tuona kertana listalla oli mm. marokkolaista, kreikkalaista ja libanonilaista ruokakulttuuria. Mä söin vuohenjuustoburgerin ja Keijo söi halloumisalaatin ja paahdettuja parsakaaleja, jotka oli ehkä parasta mitä mää tiedän. Sandro oli 100/10, suosittelen lämpimästi!


Näkymät mun paikalta eivät olleet yhtään pahat nekään. ♥


Tammerkosken fiilistelyä. Olen aina tykännyt tuosta H. Liljeroos Oy -kyltistä. Se huokuu 1800-luvun estetiikkaa.

i love this guy 3000 ♥

Paras mies koko maailmassa.

also loving my man for being patient and taking all these ootd's of me

Minulla on ristiriitaiset fiilikset graffiteja kohtaan: en voi sietää kaikkia niitä turhia tägejä, joita pitää laittaa uusiinkin rakennuksiin ihan vaan ei mistään syystä (kuten esim. alla), mutta tykkään aika paljon tuollaisista kokonaisista seinistä, joihin on maalattu taitavasti erilaisia kuvioita ja kuvia. Tykkään Pikachusta, joka kurkkii Nokia 3310:n yläpuolella ja tuosta sinivalkoisesta koirahahmosta.

feeling my lewk today

Tykkäsin kyllä tämän päivän lookista, vaikka itse sanonkin. Oli muuten kevään viimeisiä kertoja nuo ihnut ruusumaiharit jalassa ja ruusupaikattu coatigan päällä.

kehräsaari is the little old town of tampere. such aesthetics.

Kehräsaari on niin kuvauksellinen paikka. Rakastan. Päässäni alkaa aina raksuttaa villejä ideoita erilaisista photoshooteista, joita haluaisin kuollakseni päästä toteuttamaan, mutta kysymys kuuluu, että milloin?

light at the end of the tunnel

Jos olisin pro valokuvaaja ja nimeäisin kuvani, tämän nimi olisi "Valoa tunnelin päässä". Keijo tuo aina valoa synkimpiinkin ajatuksiini ja ajanjaksoihini.

some graffiti art of kehräsaari

Mielenkiintoisia graffiteerauksia tässäkin. Joku on antanut palaa ja vuodattanut mielikuvitustaan tälle seinälle. Wow.

"are u coming or not?"

Tältä näyttää mies, joka joutuu pysähtelemään viiden minuutin välein odottamaan vaimoaan, joka jää koko ajan jälkeen valokuvaamaan kaikkea mahdollista.


such a beautiful day

Tämä oli niin kaunis, vaikkakin tuulinen päivä. Juuri samanlainen sää oli myös viisi vuotta sitten.


To infinity and beyond! I love you.