Näytetään tekstit, joissa on tunniste #shoppashoppashoppa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #shoppashoppashoppa. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 5. elokuuta 2020

Kirppistely vs. shoppailu.

Juteltaisiinko hetki kirpputoreista ja kulutuskulttuurista? Kuvituksena on kaverini Mepan aikoja sitten mulle heittämänsä 10x10-vaatehaasteen innoittamia asukuvia. Haasteen tavoitteena on koostaa 10 etukäteen valitusta vaatekappaleesta 10 eri asua. Yhdistin joka asuun eri korvikset (kaikki suomalaista designia) ja kenkinä FB-kirppikseltä bongatut Vagabond-nahkatennarit.


Sanotaan heti alkuun, että vaikka olen siirtynyt lähes kokonaan kirppiksille tekemään vaateostoksia, teen silloin tällöin myös ostoksia uutena. Siinä on vaan se uutta, että tätä nykyä mä olen tarkempi siitä mistä ostan ja tietysti se kuinka usein. Muuten kyllä pyrin nykyään ostamaan lähes kaiken kirppikseltä. Jospa olisin tiennyt kuinka hyvin kirppiksiltä löytyy isompiakin kokoja, olisin hankkinut vuosi pari sitten uusia vaatteita sieltä sen sijaan, että olisin tuhlannut rahojani uusiin. Olisin saanut uuden garderoobin myös paljon nopeammin kirppikseltä, koska huonon rahatilanteemme vuoksi jouduin ostamaan uuden vaatteen yhden kerrallaan.

Ja siis kyllä, kirppikseltä todellakin löytyy isompia kokoja! Vasta-avatussa Kirpputori Buenossakin on ollut ilahduttavan paljon XL-kokoja ja sitä suurempia. Toki XS-L ovat yleisimpiä kokoja, mutta kun vähän jaksaa etsiä niin kyllä löytyy!


Itselle kirppareissa yksi kivoimmista puolista onkin edullisuus. Kirppistely ei verota lompakkoa läheskään niin paljoa kuin jos ostaisin uutena. Toki kaappini pysyisi hyvin minimalistisena, jos ostaisin uutena, mutta kirppistelyn ansiosta kaappini ja rekkini pursuilevat vaihtoehtoja. Ja niitä mun persoonallisuuteni kaipaa, vaihtoehtoja. Mahdollisuus vaihdella väriteemoja, tyylejä, kokeilla eri yhdistelmiä ja mennä täysin fiiliksen mukaan.


Kirppistely on parhaimmillaan mielenkiintoista ja jännittävää aarteenetsintää. En ole tehnyt mitään tarkkaa laskelmaa, mutta veikkaisin että tätä nykyä mun vaatekaapista helposti yli 50% on second handia, mukaan lukien myös itse kaappi, jonka liukuvan peilioven edessä olen nämä kuvatkin ottanut. Me saatiin tuo kaappi yhdeltä uudelta tuttavalta, joka halusi sen pois jaloista uudesta kämpästään. Se on niin hieno, mutta valitettavasti niin painava, etten usko että me saadaan sitä täältä mukaan, jos ja kun jostain syystä joskus muutetaan tästä kämpästä.


Tietysti ostan alusvaatteet, sukat ja sukkikset uutena kuin myös topit, trikoiset t-paidat ja legginssit. Viimeksi kyllä panostin hieman laatuun ja tilasin uudet legginssit Noshilta. Joskus kuitenkin sorrun ostamaan Monkista tai Zizzistä ihanuuksia (tiedän, ihan hirveä sana, mutta kun NE ON). Ja ne jotka tuntevat mut tai ovat lukeneet mun blogia kauan, ymmärtävät kun sanon, että Monki on mulle uusi Seppälä. Monkin vaatteet ovat myös usein ihanan väljiä ja se on ehkä yksi harvoja kauppoja/merkkejä, josta löytyy helposti housuja mulle (lukuunottamatta ketjujen pluskoko-osastoja). Esim. joidenkin Monkin housujen XL tai jopa L saattaa olla mulle jopa liian iso kooltaan.


Ainoa uusi vaate, jonka ostaminen ei kirpaissut muuta kuin lompakkoa on Uhanan Sleek Festive -takki, jota käytän sekä takkina että kietaisumekkona. Ihan paras ostos, johon kannatti säästää sitä varten lahjarahoista ja kirppistuloista!


Korviksissa oon vähän vahingossa panostanut suomalaiseen designiin. Uhanoita löytyy monta kuin myös Siru Collectionin korviksia sekä yhdet Ilone-merkiltä, Samaskorulta ja uudelta tuttavuudelta La Kivalta. En oikeen oo löytänyt kirppiksiltä pitkään aikaan kauheesti korviksia, paitsi mansikkanapit. Muita asusteita olen kuitenkin löytänyt kivasti, kuten huiveja, hattuja ja kaulakoruja. Tosin en oo kyllä käyttänyt hetkeen kaulakoruja ja ne on sitten vähän vahingossa eksynyt äidin korutelineeseen.



Kirppistelyssä on yksi ansa. Joskus pikkupuroista syntyy joki. Helposti tulee ostettua monta alle 5 euron juttua, joista osa päätyy 99% varmuudella käyttämättömäksi. Haluan siis miettiä tarkkaan, että tuleeko tälle vaatteelle varmasti käyttöä tai tarvitsenko jotain sisustustuotetta ja sopiiko se muihin tavaroihin. Siksi nykyään monen kantapään kautta olen oppinut pitämään kirppisostokset kurissa. Mulla on oma sääntö, jonka haluan vinkata muillekin: jos en sovita, en osta - maksoi se 5 euroa tai 5 senttiä. Muuten nurkat ovat yhtäkkiä täynnä turhaa tavaraa, jota ei viitsi enää edes myydä.



Monien mielestä kiertotaloutta tulisi ehdottomasti kannattaa ja jättää pikamuodit vähemmälle, ellei jopa laittaa täysin boikottiin. Olen aikalailla samaa mieltä, mutta aina asiat eivät ole niin yksinkertaisia ja mun mielestä uutena ostaminen on enemmänkin kakspiippunen juttu. Vaatetta ja tekstiiliä tuotetaan nykyään ihan hullun paljon ja mallistoja tulee suurimmilta ketjuilta ihan liian usein. Kun viimeksi kävin New Yorkerissa ja H&M:ssä nopeesti kiertämässä kaverin kanssa, mua alkoi ekaa kertaa jopa ahdistaa se vaatteen määrä. Olen näköjään jo ehtinyt totuttaa itseni siihen kuinka jännittävää on löytää erilaisten vaatteiden seasta se yksi ainoa kappale, jossa täsmää just neljä mulle tärkeintä asiaa: väri, koko, hinta ja laatu.

Kierto- ja vaihtotalous ovat todella hyviä asioita ja haluan niitä itsekin kannattaa, mutta kuitenkin olen miettinyt, että tarvittaisiin ihan uudenlaista asennetta, jotta se voisi oikeasti toimia tässä yhteiskunnassa.


Lopuksi kerron teille mun mielestä parhaimmat Tampereen ja lähiseutujen kirppikset in order of appearance:

♥ Kirpputori Bueno (Tammela, Tampere)
♥ Kirpputori Swap (Hervanta, Tampere)
♥ Radiokirppis (Laukontori, Tampere)
♥ Kirpputori Silinteri (Koivistonkylän Prisma, Tampere)
♥ Pirkan kirpputorikeskus (Lentola, Kangasala)
♥ Kirppis Siison (Pirkkalaistori, Nokia)
 Kirpputori Tilkkutäkki (Orivesi)

Kunniamainintana myös Viljakkalan Kyläpuodin kirppis. Se on ehkä pieni, mutta niinä kahtena kertana, joina oon siellä käynyt oon löytänyt sieltä tosi kivoja juttuja, mm. Nanson retropaitoja 3-4 € / kpl, kaksi Luhdan punottua koria vitosella ja ihanan pilkullisen vintagehameen vain 3 eurolla!


Mikä näistä asuista oli SUN lemppari?


Kuvien vaatteet:

1. Uhana Design Sleek Festive -takki (uusi)
2. Marimekko Jokapoika -kauluspaita (second hand)
3. GinaTricot oliivinvihreä bleiseri (second hand)
4. Monki musta satiinipaita (uusi)
5. Monki värikäs paitamekko (uusi)
6. Blue musta toppi (second hand)
7. Monki siniset farkut (second hand)
8. Monki musta hame (uusi)
9. Pliseeratut housut (second hand)
10. Nosh mustat trikoolegginssit (uusi)

torstai 23. heinäkuuta 2020

Koronakesä 2020.

En olisi ikinä uskonut, mutta mun kesä 2020 tähän mennessä on ollut kaikesta koronakakasta huolimatta aivan ihana.



Olen tutustunut Tampereeseen uudestaan. Näiden reilun 5 vuoden aikana, jotka olin täältä pois, koko kaupunki on kokenut muutoksia. Olen käynyt myös sellaisissa kolkissa missä en ole ennen käynyt tai joista en ole edes ollut tietoinen.


Väsynä mutta onnellisena Swapissa. Päälläni yksi löytö sovitettavana.

Olen viettänyt hauskoja päiviä ja tunnelmallisia iltoja perheen ja ystävien kanssa. Syönyt hyvin ja jopa tehnytkin ruokaa itse. Myynyt kirppiksellä sekä löytänyt makeita juttuja, kuten Wonder Woman -bikinit.



Olen käynyt Porvoossa liian pitkän tauon jälkeen ja vieraillut siellä mitä upeimmissa vintage-liikkeissä. Pitänyt sylissä ystävän kanaa ja juonut ystävän hauduttamaa minttuteetä, jossa voikukkasiirappia. Mintut ja voikukat ystävän omasta pihasta.



Olen lillunut paljussa auringon laskiessa ja noustessa ja kastanut samana iltana talviturkin 23-asteisessa pikkujärvessä. Fiilistellyt maauimalan amerikkalaista meininkiä ja ottanut aurinkoa, joka paistaa suoraan pilvettömältä taivaalta.



Olen vihdoin opetellut tekemään hiusdonitseja, korjaillut vaatteitani sekä löytänyt täydellisen jäätelön. 3 Kaveria Korvapuusti - kuin söis piparipullataikinaa jäätelön seassa.


Jumpsuit 8 € - Kirpputori Swap / Vero Moda

Olen käynyt pitkästä aikaa Tuurissa, jossa ihastelin mm. Marimekon osastoa ja josta löysin vähän vahingossa lempparimekon. Mun on pitänyt vältellä uutena ostamista, mutta tätä mekkoa en voinut vastustaa. Kuvia myöhemmin. Samalla reissulla käytiin Lappajärvellä Heikin Grillillä ja siellä söin tosi hyvät makkaraperunat.

Tämän nimi on Uhanalainen kihlajaislookki.

Olen viettänyt ystävien kihlajaisia, tutustunut ihaniin uusiin ihmisiin ja käynyt pitkästä aikaa vähän reenaamassa puistojumpassa, jossa huomasin taas olevani aivan rapakunnossa. Tarttis pian päästä tanssimaan taas! niin että ollaanpas sitten ihmiset kunnolla eikä tuoda mitään superkoronaa Suomeen


Ja mikä parasta, olen päässyt MÖKKEILEMÄÄN. Stay tuned for more later.

perjantai 21. kesäkuuta 2019

Musiikkia vetten päällä.

VIKING GRACE, PERJANTAI 3.5.2019


Äiti ja isä varata pläjäytti laivareissun Viking Gracelle, jossa oli määrä olla esiintyjänä ylläolevassa kuvassa oleva orkesteri eli upeat Syksyn Runoilijat elikkä Poets of the Fall. Kysyivät meitäkin mukaan, ja yhtäkkiä meitä olikin lähdössä 6 henkeä nauttimaan rennosta risteilystä ja laatumusiikista!


Saatiin jopa ikkunallinen hytti! Meinasin kysäistä tässä retorisesti, että miks noi ikkunat on usein likaisia, mutta eipä niiden pesu ole mitään helpointa varmastikaan...


Kauniita värinpilkahduksia jälleen kerran horisontissa. Heippa Turku.


Asia, jota en olisi uskonut enää tekeväni Yyterin jälkeen: me laulettiin karaokea. Ja elkää peljätkö, me ei laulettu moista geneeristä biisiä...


Kyllä. Jacksonin Michael oli artisti ja Billie Jean oli biisi. Me varmaan pilattiin toi biisi kaikilta kuulijoilta, mutta oli wörttiä!


Viimeiset kaihoisat katsahdukset horisonttiin ja...


AAAA. Ai että. Lähes kuuden vuoden tauon jälkeen pääsimme taas Gracelle kuuntelemaan teitä. Aiiiivan mahtavan upeaa.


Koimme äidin kanssa onnellisuuden tunteita, kuten kuvasta näkyy. ♥ Also eyeliner on point, courtesy of Emu.


Ja oi kyllä, Marko otti tauon JA SOITTAJAT VETI ROGUEN. Täydellisyyttä.


Lavaesiintyminen ja bändin kemia oli jälleen kerran aivan autenttisen timanttista. Näitä poikia on aina ilo katsella, kun he tekevät työtään koko sydämellään ja se näkyy heidän kasvoistaan ja eleistään. Parasta bestii!


Such aesthetics.


Parasta keikkaseuraa, forever and ever. ♥


Kiitos aivan upeasta keikasta, Syksyn Runoilijat.

© Mel.


Jos et ole jostain syystä vieläkään nähnyt Avengers: Endgamea, skippaa tämä kohta.

Nimittäin seuraa tarina liittyen tähän kuvaan. Me lyötiin Matiaksen kanssa vetoa Endgameen liittyvistä kohtauksista. Mää sanoin, että jos Cap nostaa Mjölnirin, se tarjoaa mulle jonkin hyvän herkkudrinksin. Matias heitti vastavedon ja sanoi, että jos Tony käyttää Ikuisuushanskaa, mää tarjoan sille tuplaviskin. Noh, kuten kaikki elokuvan katsoneet tietää, MOLEMMAT TAPAHTUI. Kuvassa todisteena, että vedon palkinnot toteutettiin. Oli oikein hyvää mansikkamargaritaa.

Ja niin, seuraavana aamuna...

LAUANTAI 4.5.2019


Musta on aina hirveen söpöä kun tämmöisen jättipaatin vieressä paahtaa pikkuveneitä. Oli pakko ottaa tästäkin tapahtumasta kuva.


Jos mulla jotain on ikävä curly girl-metodin myötä, niin korkeaa suoristettua poninhäntää. Tää lookki sopii mulle mun mielestä. Ehkä mää joku päivä sekoan ja vähän fuskaan ja pikkusen suoristan tukkaani...


Buffet-pöytä, oh how I've missed you. Smetanaa ja kaviaaria, ilmakuivattuja lihoja, paahdettuja kasviksia... Surin hieman lempparieni mozzarellapallojen puuttumista, mutta vain hieman.


Tää oli ehkä mun lempparilautanen. Kunnon äyriäiselämys.


Lopuksi tietysti kunnon suklaaöverit. Siellä oli suklaaputous ja se suklaa oli KOVETTUVAA.


Yksi kulmakarva, kiitos!


Löysin ihanat Junarosen raitapöksyt. Tätä nykyä täytyy vähän shoppailla myös pluskokomerkkien puolella, mutta en valita ollenkaan.


Loppuillan nautiskelua porukoiden premium-hytissä.



Aivan lopuksi Matias ja Emu otti miehestä mittaa ja pelasivat ilmakiakkoa. Emu voitti!


Reissusta ei ollut ehtinyt kulua kuin ehkä pari päivää, kun sanoin Keijolle, että mää haluan taas laivalle. Laivalla on aina yhtä hauskaa vaikka se joskus vähän väsyttävää touhua onkin!