Se on paha, kun minä käväisen yhdessä ikilempparipaikassani eli Vanhassa Porvoossa ja kuvia on kameran rullassa vain alle 10. Syynä epävakaasta säästä ja rikkinäisistä jaloista johtunut inspiraation puute. Tässä kuitenkin kuva legendaarisesta paskarännistä.
Oon nyt varmaan 2 vuotta hautonut mielessäni yhtäkkistä tukan nipsaisua lyhyeen polkkamittaan. Vähänkö kikkuraiseni ponnahtais kivasti ylemmäs ja olis varmasti myös terveemmät! Mutta mä en vaan uskalla. En vielä. Pystyin päästämään irti otsiksestakin vasta reilun 10 vuoden jälkeen. Kihara polkka kyl näyttäis varmana todella hyvältä myös ton mun hatun kanssa... Hmm.
Käytiin muuttohommien yhteydessä Taco Bellissä ekaa kertaa. Oli muuten hyvää! Kivaa vaihtelua Mäkkäriin ja muihin peruspikaruokiin.
Tacojen jälkeen kävästiin eräässä naamiaiskaupassa ostamassa Hulk-naamaria miehen siskonpoitsulle, ja mä bongasin siellä steampunk-tyylisiä asusteita. Musta siinä tyylissä on aina ollut jotain hirmuisen kiehtovaa. Mä en edes kunnolla ennen tiennyt mistä se on tullut ja mihin se liittyy, mutta äsken selvitin, että se on saanut inspiraationsa viktoriaanisesta Britanniasta, joka myös on minun mielestä estetiikaltaan todella upeaa aikakautta. Lisätäkseni edellisen postauksen naamiaiskysymyksen vastaukseen: jos mun pitäisi valita jokin asu naamiaisiin, haluaisin olla sellainen supercool ja edgy steampunk-sankaritar.
Mulla on ikävä auringonlaskuja ja niiden kuvaamista. Meille ei tätä nykyä näy auringonlaskut kunnolla. Niitä pitää siis oikeasti metsästää. Nykyään auringonlaskujen valokuvaajan virkaa meidän perheessä toimittaa pikkuveljeni korkean asuintalonsa kattoterassilta käsin. Ei huono sekään.
Vaikkakin haluan olla varovainen jatkossakin hygienian kanssa ja vältellä turhia hengailuja ihmisten ilmoilla, niin oon ihan superinnoissani taas livekirppistouhuista. Se on niin paljon helpompaa mun mielestä kuin yksittäismyynti Zadaassa tai Marketplacella. Voin vaan lykätä kasan tavaraa kirppikselle ja seurata Kirppari-Kallesta myyntejä. Toinen mitä haluaisin tänä kesänä päästä kokeilemaan on Sorsapuiston puistokirppikset!
Tämä voi olla ehkä epäsuosittu mielipide, mutta mua välillä turhauttaa Zadaan käyttö monessakin mielessä. Oikeankokoisten housujen löytäminen on lähes mahdotonta, koska housujen kooksi voi laittaa vain tuumakokoja, joita ei juuri käytetä täällä Suomessa (paitsi merkkifarkuissa) ja sen takia kukaan ei osaa merkitä oikeaa kokoa myytäviin housuihin. Tämän myötä mun feediin tulvii XS-M -koon housuja, jotka ei tule ikinä mahtumaan mulle kuin ehkä toiseen käsivarteen. Toinen ärsyttävä piirre, jonka jouduin huomaamaan on, että jotkut harrastaa jostain kumman syystä sellaista, että ehdotetaan myytävän tuotteen hinnaksi alempaa hintaa ja sitten sitä ei kuitenkaan osteta. Paha siitä on lähteä enää korottamaan hintoja takaisinkaan. Kerran eräs ostaja ehdotti alennuksia, joihin en sitten hieman kyllästyneenä suostunut aiemmista kokemuksista johtuen, mutta hän ostikin multa kyseiset vaatteet joka tapauksessa. Jälkikäteen hieman harmitti, koska jos olisin tiennyt, että hän on ostamassa tosissaan, olisin alentanut hintoja tosi mielelläni. Muutama mätä omena pilaa muidenkin mahdollisuudet ja se on iso harmi.
Tein jotain todella rohkeaa eräänä päivänä: uskalsin mennä ilman meikkiä niinkin isoon kauppaan kuin Prismaan. Full disclosure: menin sinne klo 23 jälkeen, joten siellä ei ollut paljoo ihmisiä, mutta silti. Se oli oikeesti iso askel mulle. Mun on henkisesti tosi vaikea olla ilman meikkiä jopa itsekseni ollessa. En pidä yhtään siitä miltä näytän ilman meikkiä. Oon niin vaalea eikä mulla oo kunnollisia piirteitä. Nyt kuitenkin näin kesän tullessa haluan totutella meikittömyyteen. Se helpottaisi elämää tosi paljon. Ja nopeuttaisi, koska mulla menee meikkaamiseen aika paljon aikaa.
Oman pihan mintun lehdistä haudutettua teetä, oman pihan voikukista valmistettua siirappia sekä gluteenitonta pizzaa. Paras teehetki ystävän terassilla. Seuraavan pannullisen Noora terästi kuusenkerkällä ja sitruunamelissalla. Ihan täydellistä. Saatiin myös kotiinviemisiksi minttua omaan parvekepuutarhaan. Minttutee ja mojitot, täältä tullaan!
Käytiin muuttohommien yhteydessä Taco Bellissä ekaa kertaa. Oli muuten hyvää! Kivaa vaihtelua Mäkkäriin ja muihin peruspikaruokiin.
Tacojen jälkeen kävästiin eräässä naamiaiskaupassa ostamassa Hulk-naamaria miehen siskonpoitsulle, ja mä bongasin siellä steampunk-tyylisiä asusteita. Musta siinä tyylissä on aina ollut jotain hirmuisen kiehtovaa. Mä en edes kunnolla ennen tiennyt mistä se on tullut ja mihin se liittyy, mutta äsken selvitin, että se on saanut inspiraationsa viktoriaanisesta Britanniasta, joka myös on minun mielestä estetiikaltaan todella upeaa aikakautta. Lisätäkseni edellisen postauksen naamiaiskysymyksen vastaukseen: jos mun pitäisi valita jokin asu naamiaisiin, haluaisin olla sellainen supercool ja edgy steampunk-sankaritar.
Mulla on ikävä auringonlaskuja ja niiden kuvaamista. Meille ei tätä nykyä näy auringonlaskut kunnolla. Niitä pitää siis oikeasti metsästää. Nykyään auringonlaskujen valokuvaajan virkaa meidän perheessä toimittaa pikkuveljeni korkean asuintalonsa kattoterassilta käsin. Ei huono sekään.
Vaikkakin haluan olla varovainen jatkossakin hygienian kanssa ja vältellä turhia hengailuja ihmisten ilmoilla, niin oon ihan superinnoissani taas livekirppistouhuista. Se on niin paljon helpompaa mun mielestä kuin yksittäismyynti Zadaassa tai Marketplacella. Voin vaan lykätä kasan tavaraa kirppikselle ja seurata Kirppari-Kallesta myyntejä. Toinen mitä haluaisin tänä kesänä päästä kokeilemaan on Sorsapuiston puistokirppikset!
Tämä voi olla ehkä epäsuosittu mielipide, mutta mua välillä turhauttaa Zadaan käyttö monessakin mielessä. Oikeankokoisten housujen löytäminen on lähes mahdotonta, koska housujen kooksi voi laittaa vain tuumakokoja, joita ei juuri käytetä täällä Suomessa (paitsi merkkifarkuissa) ja sen takia kukaan ei osaa merkitä oikeaa kokoa myytäviin housuihin. Tämän myötä mun feediin tulvii XS-M -koon housuja, jotka ei tule ikinä mahtumaan mulle kuin ehkä toiseen käsivarteen. Toinen ärsyttävä piirre, jonka jouduin huomaamaan on, että jotkut harrastaa jostain kumman syystä sellaista, että ehdotetaan myytävän tuotteen hinnaksi alempaa hintaa ja sitten sitä ei kuitenkaan osteta. Paha siitä on lähteä enää korottamaan hintoja takaisinkaan. Kerran eräs ostaja ehdotti alennuksia, joihin en sitten hieman kyllästyneenä suostunut aiemmista kokemuksista johtuen, mutta hän ostikin multa kyseiset vaatteet joka tapauksessa. Jälkikäteen hieman harmitti, koska jos olisin tiennyt, että hän on ostamassa tosissaan, olisin alentanut hintoja tosi mielelläni. Muutama mätä omena pilaa muidenkin mahdollisuudet ja se on iso harmi.
Tein jotain todella rohkeaa eräänä päivänä: uskalsin mennä ilman meikkiä niinkin isoon kauppaan kuin Prismaan. Full disclosure: menin sinne klo 23 jälkeen, joten siellä ei ollut paljoo ihmisiä, mutta silti. Se oli oikeesti iso askel mulle. Mun on henkisesti tosi vaikea olla ilman meikkiä jopa itsekseni ollessa. En pidä yhtään siitä miltä näytän ilman meikkiä. Oon niin vaalea eikä mulla oo kunnollisia piirteitä. Nyt kuitenkin näin kesän tullessa haluan totutella meikittömyyteen. Se helpottaisi elämää tosi paljon. Ja nopeuttaisi, koska mulla menee meikkaamiseen aika paljon aikaa.
Oman pihan mintun lehdistä haudutettua teetä, oman pihan voikukista valmistettua siirappia sekä gluteenitonta pizzaa. Paras teehetki ystävän terassilla. Seuraavan pannullisen Noora terästi kuusenkerkällä ja sitruunamelissalla. Ihan täydellistä. Saatiin myös kotiinviemisiksi minttua omaan parvekepuutarhaan. Minttutee ja mojitot, täältä tullaan!
