Joulukuun jammailuja.

VIHDOIN! Joku kehitti selkeän ja TOIMIVAN blogisovelluksen älypuhelimelle! KIITOS. ♥️

Joulukuu oli melekolailla toiminnantäyteinen kuukausi. Alkukuusta meillä kävi kahtena peräkkäisenä viikonloppuna ystäviä kylässä ja toisena niistä meillä oli myös sellane 20+ henkeä Fifa18-turnauksessa. Osa pelasi ja osa oli kannustamassa tovereitaan. Ja uskokaa tai älkää, mutta yours truly pelasi myös! Pelasin 3 ottelua ja hävisin kaikki. #forshame Mutta MUTTA SAIN YHDEN (1) MAALIN! #garethbaleiloveyou #HalaMadrid

Mysteeri on myös blogikaveri. Hän asettui viereeni, kun kirjoittelin blogia.

Meillä kävi myös ekaa kertaa jo aikaisemmin blogissa esiintynyt naapurin kisu. Oon nimennyt sen Mysteeriksi, koska mää en tiedä kisun nimeä ja koska Paavo Pesusienen lemmikkimeriheppa. Mää en edes tiedä sen omistajaa. Selvästi sillä siis on omistaja, koska on hyvässä kunnossa eikä koskaan edes ruinaa ruokaa tai juotavaa. On oikein mukava päivien piristys ollut!

ps. mää voitin Keijon ja se on tärkeintä elämässä ja monopolissa

6.12. vilkaistiin Linnan juhlia sen verran, että nähtiin Mansikkka (ja sillä oli niiin ihana punainen mekko ja Mine Güngörin upeat toteemikorvikset) ja muita kiinnostavia julkimoihmisiä. Mää leipasin Empan toiveesta Nutella-kakkua ja pelattiin pitkästä aikaa Tohtori-monopolia. Se oli hauska ilta.

Kaksi viikkoa ennen joulua olin kiireapulaisena Koskilinnan kahvikaupassa. Ai että, se on ihanin kauppa! Päivät meni roudatessa kahveja alhaalta, pussittaessa kahvia, teetä ja lakua, paketteja tehdessä jnejnejne. Vähän meinas mennä hermo, kun parhaimmillaan aamupäivästä asti verensokerit heitti sellasta vuoristorataa, ettei meinanneet eväät riittää matalan verensokerin korjaamiseen. Ratkaisin ongelman kertalaakista ja ostin sitten puoli kiloa lakua, joka on 80% pelkkää sokeria. Parasta oli joka päivä se, kun en ollut ehtinyt tehdä töitä kun vartin ja Seija oli jo laittanut kahvit meille. Ja kaksi viikkoa kului kuin siivillä. ♥️

1. Kesken rankan työruppeeman siivet teki poikaa.

2. Ja työruppeeman päätteeksi American Dinerin juustokakku vaniljakastikkeella teki poikempaa.

3. Tesco teki sen taas: GLUTEENITTOMIA TUULIHATTUJA. On muuten h y v i ä.
4. Vein viimeiset karamelli- ja valkosuklaadonitsit konvehtivitriinistä töistä, kjäh kjäh!

Ostin ihtelleni ja äiteelle lahjat ihanasta Uhanasta: mulle vihreät lehtikorvikset ja äidille orvokit, kun aattelin että sopii varmana aikasta näppärästi äitin tukkaan. Kuvaa mulla ny ei oo vielä meistä molemmista korvikset korvissa, muttaaa joku päivä vielä...

Perinteisesti 25.12. porukat tuli meille syömään skinkkaa ja kaikkee muuta perinneruokaa. Kokeilin Nutellaa torttuihin ja oli kyl aika äklömakeeta. Luumutortut on parhaita. Pelattiin myös pitkästä aikaa Isäntä Vs. Emäntää.

Ekaa kertaa elämässäni autoin kolaamaan lumia pihasta! #tyämiäs #kodinhengetär #hirrrweenrrreipas

Sitten koitti yksi parhaimmista viikonlopuista koko vuonna. Noora tuli meille ja nauroin varmaan koko vuoden edestä. Taisin vahingossa kehittää itelleni hetkeksi sikspäkin tyngät. Ai niin ja katottiin me Star Warssikin loistoporukalla. Oli aika 5/5. ♥️ #muttaonnekssullaonpenkinlämmitin #aimitenniinpuukkoaeisaaottaaelokuviin #exwings #STARWARSSPOILERALERT #stormtroopereiosunut #jaainakinyksistormtrooperkuoli #ottivähäpipiä #itsatrap #iknow #synkkääonyö #nasiiritoimuistatkoheitä #gileadinpalsamia #lintuansaitsikultaa #noorankynsienarvostus

Ps. Iloitsin liian aikaisin. Tää puhelimen blogisovellus kaatui ainakin kaksi kertaa. On se vaikeeta sitten näköjään kehittää hyvää blogiäpskiä. Miksi oi miksi en ole naturaali talentti koodaamisessa ja muissa tietokone-mumbojumbossa?

Marraskuun mukavuuksia.

Voi jummijammi taas mun bloggaamisen kanssa.

Noni, pakolliset lätinät on taas hoidettu pois alta. Marraskuu oli muun muassa diabeteskuukausi ja muutakin aikasta kivvaa asiaa tapahtui.

Thor: Ragnarök (& Höök). AISSSSSAMPUTTI KU SE OLI HYVÄ. Thor oli aikasta kova jätkä ja paljon rennompi verrattuna ekoihin esiintymisiinsä Marvel-universumissa. Hulkki-Bruce oli oikein jepa myös, samoin ohjaaja Taika Waititin ääninäyttelemä kiviukkeli Korg ja aina niin ihanan Jeff Goldblumin Grandmaster. Mutta se Loki. Hän vaan oli paras kaikista, kuten aina. Rakastan. Ja kohtaus, jossa Loki ja Doctor Strange kohtaavat aka Tomppa ja Benedict... Täydelliset parikymmentä sekuntia elämässä.

En yleensä sano näin, mutta fiilistelen tätä lookkia ihan kympillä.

Ps. Hookin wingsit oli parhautta JA NIIDEN VALKOSIPULIDIPPI VARSINKIN. AAAAAAA. Täydellisyyttä.

Sitä ruuan määrää...

Diabeteskuukauden kunniaksi sain Libre-mittarin, joka on käsivarressa kulkeva littana muovilätyskä. On kyllä huomattavasti parantanut mun itsehoitoa ja hoitotasapainoa. Okei, sitä en vielä tarkalleen osaa sanoa (plus kröhöm toi käyrä on aika all over the place ehheheh), mutta siltä ainakin kovasti vaikuttaisi. Tein myös videon diabetespäivän kunniaksi.

Justice League hyvässä seurassa. Ja oli muuten mahtileffa! Vaikka sekin on taas yks DC-lehva, joka on saanut paljon kritiikkiä "huonon pahiksen" ja Joss Whedonin takia, niin silti itse nautin suuresti. Ezra Millerin Flash oli mösö, Gal Gadot osoitti taas olevansa nappivalinta Wonder Womanin rooliin ja Jason Momoa... Mmm-m.

Valkosuklaa-keksipallerot. Nää oi siis aivan törkeen hyviä. Pitänyt tehdä monta kertaa uusiksi, mutta en oo saanut aikaiseksi. Toimii myös maitosuklaakuorrutteen kanssa!

TÄSTÄ LÄHTEE RUOTSALAISET TUNNELMAT.

Rufus vietti jälleen suurimman osan ajasta omassa kolossaan raapimistelineessä. Iltamyöhällä hän alkoi kuljeskella ympäri asuntoa.

Tina tykkäs makoilla meiän huoneessa.

Meet Nisse the Ragdoll!

Mösöjä kisuleita. Keijon siskon birma-kisulit on jo vanhoja tuttuja, mutta saimme myös kunnian tavata kiltein, seurallisin ja PEHMEIN kissa, jonka tiedän - ragdoll Nisse, koko nimeltään Nils-Hubert.

"Hei äiti, enolla on ihan samanlainen tukka ku mulla!"

Ihanin vauvi. Keijon siskonpoika on mösöin pikkuvauvi. Ruotsin perheemme pienin! Hirveen kiltti poika, ei kitissyt yhtään ja vastaa hymyyn. Tykkäsi leikkiä pehmoleluilla ja työnsi kärrejä. Ei kuitenkaan osannut kääntyä, kun kävelyreissu tyssäsi sohvaan. Mää autoin sitä sit vähän. En kestä! #vauvakuume #justkidding #wouldbeawesomethough

Paras keikka hetkeen. Menin tonne Sagan keikalle 4 tosifanin kanssa itse ihan kuutamolla biiseistä. Tiesin toki kaikki biisit, jotka soi keikalla, ja oltiin kuunneltu niitä jo etukäteen, mut esim. ei mitään käryä lyriikoista ja semmosista. Pockets veti akustisen lämppärisetin (oikeasti ne oli noi samat miehet lavalla, mutta esitti olevansa toinen bändi) ja sitten starttasi mahtavimmat 2 tuntia elämässä!

Porkärist och mys med familjen. Yleensä meiän poronkäristysateriat sijoittuu meille kotio, mutta tällä kertaa saimme nauttia porosta ja pottuvoista appivanhempien luona. Oli ihan yhtä namiskuukkelia sielläkin! Mukana oli nyt Keijon perhettä, veli ja sen vaimo, veljenpoika vaimoineen ja lapsineen. Oli ehdottoman rento ja #mys ilta!

Marraskuut on aina ollut kovin raskaita mulle, ja oli nytkin. Valoa kun ei juuri näjy ja sen takia en oikein jaksaisi mitään. Onneksi nykyään teen töitä kotoa, joten se helpotti hieman yleistä väsyneisyyttä.

Olin puhunut aiemmin myös terveysongelmista, joita selvittelin tuossa kesän ja syksyn mittaan lääkärillä. Minulla epäiltiin uniapneaa ja tein unipolygrafia-testin kotona. Tulos oli negatiivinen, josta olin toisaalta erittäin helpottunut, mutta taas toisaalta hieman harmissani. En tietenkään haluaisi, että minulla olisi yhtään enempää kroonisia sairauksia kuin minulla nyt jo valmiiksi on, mutta negatiivinen testitulos meinaa sitä, että tutkimukset jatkuu.

Minulla on siis ollut pitkittynyttä univaikeutta ainakin vuoden verran: heräilen pitkin yötä, välillä tuntui että tarvitsen lisähappea, en pysty nukahtamaan (varsinkin jos jokin seuraavassa päivässä stressaa). Tosin melkeinpä heti kun selvisi, ettei mulla ole uniapneaa, sain selvästi paremmin unta. Ehkä sitten stressasin sitä, että jos mulla onkin uniapnea ja sen takia nukuin huonosti... Oh the irony.

Jostain syystä lääkäri halusi nyt seuraavaksi monitoroida mun yöllisiä verensokereita, vaikka mää kyllä tiedän, että mun ongelmat eivät niistä johdu. Siis tottakai mää herään keskellä yötä, jos mun verensokerit on matalalla tai unenlaatu on huonoa, jos verensokeri on korkealla koko yön. Iha sma, teen nyt kuten lääkäri käskee...

Anyways, nyt on ollut hieman parempia öitä ja melatoniini on ollut pelastus. Nukahdan lähestulkoon aina kun muistan ottaa sitä. Unessapysyminen on välillä vaikeaa, mutta kai se alkaa tää ikä painaa. Ei sitä enää nukuta niin hyvin ku teininä, jolloin sitä ei olis muuta tehnytkään kuin nukkunut!

Extra: meitin leffaporukka 3.11. Seuraavana päivänä tuli meille kyläilemään J&S, jotka tässäkin kuvassa näkyilevät.

Ps. Infinity Warin eka traileri tuli ja ekaa kertaa oikeasti kuolin sisältä. EN HALUA.

PPS. TIEDÄN, mulla on mun perinteinen 100 parasta juttua taas myöhässä. Voihan tittelintuure mun kanssa. Olen aloittanut sen kyllä, mutta tänään en ehdi sitä kirjoittamaan, koska porukat tulee kyläilemmään parin tunnin päästä! Eikä mun 2 viikon työkeikka kahvikaupassa ja muut kiireet ennen sitä oo auttanut asiaa yhtään, että blogi on jäänyt taka-alalle... Huomisesta eteenpäin jatkuu blogailut tuttuun tapaan! (Ainakin yritän.)