Yes filter.

Räjähtänyt kiharanuttura, ei huulipunaa, flanellipaita ja hämyinen filtteri. Jollain oudolla tavalla tämä yhdistelmä inspiroi. Kokeillaanpa.

lipsynkkasin serkuille michael jacksonia ja nappasin välillä kuvia

siksi kuvista varmaan välittyykin ripaus melankoliaa

come together sai pienen hymyn irtoamaan

samoin näytöltä kurkkiva hauska sotkutukka

en enää muista mitä tässä mietin

päivät alkavat toistaa itseään, sitä kai pohdin

voi kunpa nämä vaikeat ajat olisivat jo poissa

voisin nähdä perhettä, ystäviä, käydä kaupoilla ja kahviloissa

mutta uskon ja toivon, rukoilen ja pyydän

että minä näistä ajoista selviän

että me selviämme

Kesäkuu 2019.

On jo marraskuu ja pakkasviimat ovat pyyhältäneet ympäri Suomea. Sen kunniaksi on ihana muistella kesää.

Minä ihailemassa mösöjä lehemiä maaseudun rauhassa.

Kesä starttasi aika mahtavasti. Jessen soolouran debyyttialbumi julkaistiin ja sitä mää oon popittanut viimeisen puoli vuotta. Siinä käy aina silleesti, että kun mää obsessoidun tarpeeksi jostain albumista, niin en osaa oikein kuunnella muutakaan tai vähintään starttaan mun päivän kyseisellä albumilla tai artistilla. Nyt oon jo vähän rauhoittunut ja oon kuunnellut vanhoja lemppareita 5-10 vuoden takaa.

Voi Papu. Olit niin ihana seuramies miulle kokonaisen viikon ajan touko-kesäkuun vaihteessa. Ei olla enää sitten sen jälkeen nähty. Hirmuinen ikävä on.

Tämän nimi on: Kuvaaja kuvaa kuvaajan kuvaamista.

Tässä oli myös oiva koiranlenkittäjä, jos en itse ehtinyt / jaksanut.

SUKLAALLA KUORRUTETUT MANSIKAT BEST. Ulkonäkö ei oo ihan suoraan ruokablogista, mutta se ei makua pahenna. Nää oli kyä kesän 2019 ykkösherkku.

Paras Papu tykkäsi hengailla sylissä autossa ollessaan.

Eka auringonotto omalla pihalla.

Ikävä kynsiä. Täytyy taas kohta ottaa, koska tanssinäytös ja muita juttuja tulossa, ja sellasten kunniaksi tykkään aina ottaa geelit koristeeksi. Itse asiassa tuli jo aikas tyylikäs idea mieleen...

SORSUJA SORSAPUISTOSSA. Hihii.

Ekat mökkihommat kesäkuun puolessavälissä Ikaalisissa. Keli oli kylmä ja tuulinen, mutta auringonlaskut olivat sitäkin kauniimpia.

Ja kyllähän sitä kelpas herätä tämmöisissä maisemissa.

Grilliruoan paljouden jälkeen sushi maistui aikasta hienosti.

Matchy matchy with my hubbybubby.

Pitkästä aikaa vuosiin kokista, koska matala veren glukoosipitoisuus.

Siinä lukee Koskilinna 1924. Tästä 11 vuoden päästä avattiin legenda nimeltään Koskilinnan kahvikauppa.

Nättejä yksityiskohtia.

Supernätti sisäpiha.

Jäämarin tuorejäätelö oli aivan superhyväääää. Tää maistui ihan siltä kuin mansikkaa ja banaania oltais pistetty sellaisenaan blenderiin ja se olisi jäädytetty pakastimessa.

Tässä on parhaimmat konvehdit maailmassa. Sweet Love kirkkaana ykkösenä, sitten Manon Blueberry, Banoffee, Bailey's ja Raspberry Creme satunnaisessa järjestyksessä. Viimeksi kun kävin hakemassa suklaatia Mikkelin tuliaisiksi, noi olivat melkeen kaikki lopussa kahveekaupassa. Pakko saada lissää ja PIAN!

Ei saa unohtaa Sahlmanin suussasulavia toffeita. Maistoin viikonloppuna piparkakun makuista versiota. Se oli kuin olis syönyt piparitaikinaa, joka maistuu vähän toffeelta aka TÄYDELLISYYTTÄ.

Jälleen kaupunkimaisemaa kesäyössä. Ilma oli lempeä ja tyyni. Törmättiinpä myös serkkuun ja kämppäkaveriinsa kaupassa. Parasta sattumaa!

Siipiweikkojen pakastimesta tullut jättituoppi täynnä Pepee. Parhaita asioita elämässä.

Lehvassa taasen femmapäivillä perheen kesken.

MIB oli meh, mutta Cokis-slushi maistui hyvältä.

The last thing I saw before I died. Aka jumped into freezing lake. Okei ei se ollut ees kylmää, mutta eka tunne on se, että sää jäädyt kuoliaaksi.

Iltakävelyä ja kuvailua.

Auringonlasku oli meleko pinkki.

En kuitenkaan selvinnyt kesästä täysin ilman melankoliaa. Ensirakkauteni Michael Jacksonin kuolemasta tuli 10 vuotta. So surreal.

Hänen musiikkinsa on ohjannut musiikkimakuni suuntautumista, ja koska musiikki on mulle tärkeää, hänen vaikutuksensa merkitsee ja tulee aina merkitsemään minulle paljon.

Lopuksi kesäkuun komeimmat koirat, kissat & kotieläimet:

Pollea Pablo.

Arka mutta autuas Aliska.

Hempeä Hertta.

Ihana Irkku.

Pähkinäinen Pent. Jätin Pentin ja pähkinät pariksi sekunniksi valvomatta ja mitä näenkään.

Tätä kirjoittaessa soi mm.

OutKast - Morris Brown / So Fresh So Clean

Massive Attack - Daydreaming

Lorde - Royals

Brandon - Under The Northern Star

Diddy - Dirty Money - I Hate That You Love Me

Havoc - Always Have A Choice

Keri Hilson - Knock You Down (feat. Kanye West & Ne-Yo)

Eminem - Like Toy Soldiers

Janet Jackson - Son Of A Gun (feat. Carly Simon)

Freeway & Jake One - Microphone Killa

Faithless - Insomnia

Timbaland - Release / Oh Timbaland

T.I. - Big Things Poppin'

The Game - One Blood

N.E.R.D. - Time For Some Action / You Know What

Lenny Kravitz - Fly Away / Are You Gonna Go My Way?

Born to amuse, to inspire, to delight.

like a comet

blazing across the evening sky

gone too soon

like a rainbow

fading in the twinkling of an eye

gone too soon

shiny and sparkly

and splendidly bright

here one day

gone one night

like the loss of sunlight

on a cloudy afternoon

gone too soon

like a castle
built upon a sandy beach
gone too soon

like a perfect flower

that is just beyond your reach

gone too soon

born to amuse, to inspire, to delight

here one day

gone one night

like a sunset

dying with the rising of the moon

gone too soon

gone too soon

25.6.2009.

Mun ykkössuosikki kaikista MJ-kuvista. Se on paitsi todella cool myös
kertoo sen faktan, että MJ:lla on vitiligo. Katso hänen käsiään.

"Like a sunset dying with the rising of the moon. Gone too soon."

Torstai 25.6.2009 klo 14.26. Hetki, jona koko maailma pysähtyi.

Suomen aikaa oli jo perjantai 26.6. Oli kuuma ja aurinkoinen aamu Kuopion Rauhalahden huoneistohotellin huoneessa. Meillä oli viimeinen päivä lomaa jäljellä ja puolen päivän aikaan oli määrä luovuttaa huone ja lähteä kotia kohti. Meillä oli Matiaksen kanssa oma huone ja mää nukuin kerrossängyn yläpedissä. Isä tuli herättämään 8.30 maissa aamupalalle ja yhtäkkiä hänen äänensä vakavoitui. Hän kertoi, että olisi nyt ikäviä uutisia. Mun eka ajatus oli, että joku on kateissa tai kuollut. Isä vahvisti pelkoni sanomalla: ”eräs ihminen on kuollut”.

Minä ehdin 5 sekuntia käydä mielessäni läpi sukulaisia, mutta jostain sattuneesta syystä järkytyin ihan yhtä paljon, kun isä kertoi, että kyseessä on suurin piirtein ensirakkauteni Michael Jackson.

Pillahdin itkuun välittömästi. Nousin paniikista sekaisin ja sumuisissa tunnelmissa ylös katsomaan uutisia. Joka kanavalla puhuttiin siitä. Michael Jackson on kuollut 50-vuotiaana. En voinut uskoa sitä.

Koko päivä meni aivan sumussa, mutta silti muistan vahvasti yksityiskohtia. Hotellin respan uutisotsikoissa luki suru-uutinen isoin kirjaimin: MICHAEL JACKSON ON KUOLLUT. Me menimme syömään viimeistä kertaa aamupalaa. Sielläkin puhuttiin radiossa MJ:n kuolemasta.

Mä vain tuijotin eteeni, olin aivan hiljaa ja tein kaikkeni, etten itkisi julkisella paikalla. Kävimme Kuopion keskustassa kaupoilla ja meinasin alkaa itkeä KappAhlin sovituskopissa. Kun vihdoin lähdimme kotia kohti minä tungin kuulokkeet korviini ja kuuntelin Michael Jacksonia. Kun Stranger in Moscow alkoi soida, mää aloin vihdoin itkeä täysin vapaasti ja vuolaasti. Sen jälkeen ei ole enää muistikuvia. Olin aivan rikki seuraavat kuukaudet.

"Just because you read it in a magazine or see it on a tv screen don't make it factual." 

- Tabloid Junkie

Viime kuukaudet eivät myöskään ole olleet kovin helpot. Luulin saavani surra rauhassa kymmenettä vuotta ilman Michaelin upeaa ääntä, kaunista sielua ja musiikillisia mestariteoksia, mutta ei. Olen joutunut omilla silmilläni lukemaan sellaisia juttuja taas, joita en jaksaisi enää joutua ajattelemaan yhtään enempää. En suostu kirjoittamaan niistä jutuista riviäkään blogiini. Minä haluan pitää blogini 100% faktapohjaisena ja nämä jutut eivät ole saaneet minua vakuuttumaan niiden todenperäisyydestä.

Satakunnan Kansa 20.7.2018.

10 vuotta on kulunut ja edelleen minä rakastan Michaelia ja hänen musiikkiaan. Mikään eikä kukaan ei ole saanut minua lopettamaan. Kiitos minun coolin isän olen fanittanut Michaelia jo 1-vuotiaasta asti. Olen tanssinut hänen musiikkinsa tahdissa heti siitä asti, kun opin seisomaan. Voin ylpeästi sanoa, että minun isäni oli MJ:n ainoalla Suomen keikalla. Olen osallistunut kaksi kertaa Thrill The Worldiin, poseerannut Satakunnan Kansaan Dangerous-paita päällä ja pyysin tätiäni kitaristeineen esittämään Michaelin biisejä meidän häissä.

On niin paljon kauniita muistoja, ettei niitä pysty edes laskemaan.

"Born to amuse, to inspire, to delight here one day, gone one night."

Tälle päivälle olen suunnitellut seuraavaa: Kuuntelen Michaelin musiikkia nonstoppina, Dangerous-paita on päällä, katsomme Michaelin taustatanssija LaVelle Smith Jr:n dokumenttia syöden Ben & Jerry'siä ja annan kyynelten virrata jätskipurkkiin. Mulla on ihan kamala ikävä edelleen, eikä mulla ollut tietenkään koskaan edes mahdollisuutta oppia tuntemaan Michaelia ihmisenä. En voi kuin vain kuvitella, miltä hänen läheisistään tuntuu.

See ya next lifetime, Michael. 

"Stop existing and start living." - Heal The World.

Ps. Blogini täyttää tuossa ihan puolen tunnin päästä tasan 8 vuotta. Voi apua. Olkoon tämä postaus sen kunniaksi myös. Kahden vuoden päästä tulee jotain isoa. Minä täten lupaan.