Koronakesä 2020.

En olisi ikinä uskonut, mutta mun kesä 2020 tähän mennessä on ollut kaikesta koronakakasta huolimatta aivan ihana.

Olen tutustunut Tampereeseen uudestaan. Näiden reilun 5 vuoden aikana, jotka olin täältä pois, koko kaupunki on kokenut muutoksia. Olen käynyt myös sellaisissa kolkissa missä en ole ennen käynyt tai joista en ole edes ollut tietoinen.

Väsynä mutta onnellisena Swapissa. Päälläni yksi löytö sovitettavana.

Olen viettänyt hauskoja päiviä ja tunnelmallisia iltoja perheen ja ystävien kanssa. Syönyt hyvin ja jopa tehnytkin ruokaa itse. Myynyt kirppiksellä sekä löytänyt makeita juttuja, kuten Wonder Woman -bikinit.

Olen käynyt Porvoossa liian pitkän tauon jälkeen ja vieraillut siellä mitä upeimmissa vintage-liikkeissä. Pitänyt sylissä ystävän kanaa ja juonut ystävän hauduttamaa minttuteetä, jossa voikukkasiirappia. Mintut ja voikukat ystävän omasta pihasta.

Olen lillunut paljussa auringon laskiessa ja noustessa ja kastanut samana iltana talviturkin 23-asteisessa pikkujärvessä. Fiilistellyt maauimalan amerikkalaista meininkiä ja ottanut aurinkoa, joka paistaa suoraan pilvettömältä taivaalta.

Olen vihdoin opetellut tekemään hiusdonitseja, korjaillut vaatteitani sekä löytänyt täydellisen jäätelön. 3 Kaveria Korvapuusti - kuin söis piparipullataikinaa jäätelön seassa.

Jumpsuit 8 € - Kirpputori Swap / Vero Moda

Olen käynyt pitkästä aikaa Tuurissa, jossa ihastelin mm. Marimekon osastoa ja josta löysin vähän vahingossa lempparimekon. Mun on pitänyt vältellä uutena ostamista, mutta tätä mekkoa en voinut vastustaa. Kuvia myöhemmin. Samalla reissulla käytiin Lappajärvellä Heikin Grillillä ja siellä söin tosi hyvät makkaraperunat.

Tämän nimi on Uhanalainen kihlajaislookki.

Olen viettänyt ystävien kihlajaisia, tutustunut ihaniin uusiin ihmisiin ja käynyt pitkästä aikaa vähän reenaamassa puistojumpassa, jossa huomasin taas olevani aivan rapakunnossa. Tarttis pian päästä tanssimaan taas! niin että ollaanpas sitten ihmiset kunnolla eikä tuoda mitään superkoronaa Suomeen

Ja mikä parasta, olen päässyt MÖKKEILEMÄÄN. Stay tuned for more later.

Lempiasioita.

Se on paha, kun minä käväisen yhdessä ikilempparipaikassani eli Vanhassa Porvoossa ja kuvia on kameran rullassa vain alle 10. Syynä epävakaasta säästä ja rikkinäisistä jaloista johtunut inspiraation puute. Tässä kuitenkin kuva legendaarisesta paskarännistä.

Oon nyt varmaan 2 vuotta hautonut mielessäni yhtäkkistä tukan nipsaisua lyhyeen polkkamittaan. Vähänkö kikkuraiseni ponnahtais kivasti ylemmäs ja olis varmasti myös terveemmät! Mutta mä en vaan uskalla. En vielä. Pystyin päästämään irti otsiksestakin vasta reilun 10 vuoden jälkeen. Kihara polkka kyl näyttäis varmana todella hyvältä myös ton mun hatun kanssa... Hmm.

Käytiin muuttohommien yhteydessä Taco Bellissä ekaa kertaa. Oli muuten hyvää! Kivaa vaihtelua Mäkkäriin ja muihin peruspikaruokiin.

Tacojen jälkeen kävästiin eräässä naamiaiskaupassa ostamassa Hulk-naamaria miehen siskonpoitsulle, ja mä bongasin siellä steampunk-tyylisiä asusteita. Musta siinä tyylissä on aina ollut jotain hirmuisen kiehtovaa. Mä en edes kunnolla ennen tiennyt mistä se on tullut ja mihin se liittyy, mutta äsken selvitin, että se on saanut inspiraationsa viktoriaanisesta Britanniasta, joka myös on minun mielestä estetiikaltaan todella upeaa aikakautta. Lisätäkseni edellisen postauksen naamiaiskysymyksen vastaukseen: jos mun pitäisi valita jokin asu naamiaisiin, haluaisin olla sellainen supercool ja edgy steampunk-sankaritar.

Mulla on ikävä auringonlaskuja ja niiden kuvaamista. Meille ei tätä nykyä näy auringonlaskut kunnolla. Niitä pitää siis oikeasti metsästää. Nykyään auringonlaskujen valokuvaajan virkaa meidän perheessä toimittaa pikkuveljeni korkean asuintalonsa kattoterassilta käsin. Ei huono sekään.

Vaikkakin haluan olla varovainen jatkossakin hygienian kanssa ja vältellä turhia hengailuja ihmisten ilmoilla, niin oon ihan superinnoissani taas livekirppistouhuista. Se on niin paljon helpompaa mun mielestä kuin yksittäismyynti Zadaassa tai Marketplacella. Voin vaan lykätä kasan tavaraa kirppikselle ja seurata Kirppari-Kallesta myyntejä. Toinen mitä haluaisin tänä kesänä päästä kokeilemaan on Sorsapuiston puistokirppikset!

Tämä voi olla ehkä epäsuosittu mielipide, mutta mua välillä turhauttaa Zadaan käyttö monessakin mielessä. Oikeankokoisten housujen löytäminen on lähes mahdotonta, koska housujen kooksi voi laittaa vain tuumakokoja, joita ei juuri käytetä täällä Suomessa (paitsi merkkifarkuissa) ja sen takia kukaan ei osaa merkitä oikeaa kokoa myytäviin housuihin. Tämän myötä mun feediin tulvii XS-M -koon housuja, jotka ei tule ikinä mahtumaan mulle kuin ehkä toiseen käsivarteen. Toinen ärsyttävä piirre, jonka jouduin huomaamaan on, että jotkut harrastaa jostain kumman syystä sellaista, että ehdotetaan myytävän tuotteen hinnaksi alempaa hintaa ja sitten sitä ei kuitenkaan osteta. Paha siitä on lähteä enää korottamaan hintoja takaisinkaan. Kerran eräs ostaja ehdotti alennuksia, joihin en sitten hieman kyllästyneenä suostunut aiemmista kokemuksista johtuen, mutta hän ostikin multa kyseiset vaatteet joka tapauksessa. Jälkikäteen hieman harmitti, koska jos olisin tiennyt, että hän on ostamassa tosissaan, olisin alentanut hintoja tosi mielelläni. Muutama mätä omena pilaa muidenkin mahdollisuudet ja se on iso harmi.

Tein jotain todella rohkeaa eräänä päivänä: uskalsin mennä ilman meikkiä niinkin isoon kauppaan kuin Prismaan. Full disclosure: menin sinne klo 23 jälkeen, joten siellä ei ollut paljoo ihmisiä, mutta silti. Se oli oikeesti iso askel mulle. Mun on henkisesti tosi vaikea olla ilman meikkiä jopa itsekseni ollessa. En pidä yhtään siitä miltä näytän ilman meikkiä. Oon niin vaalea eikä mulla oo kunnollisia piirteitä. Nyt kuitenkin näin kesän tullessa haluan totutella meikittömyyteen. Se helpottaisi elämää tosi paljon. Ja nopeuttaisi, koska mulla menee meikkaamiseen aika paljon aikaa.

Oman pihan mintun lehdistä haudutettua teetä, oman pihan voikukista valmistettua siirappia sekä gluteenitonta pizzaa. Paras teehetki ystävän terassilla. Seuraavan pannullisen Noora terästi kuusenkerkällä ja sitruunamelissalla. Ihan täydellistä. Saatiin myös kotiinviemisiksi minttua omaan parvekepuutarhaan. Minttutee ja mojitot, täältä tullaan!

Jos.

Tänään jossittelen ja leikin ajatuksilla. Se voi olla jonkun mielestä turhaa, mutta se on oikeasti ihan mun lempparipuuhaa. Olenhan intuitiivinen ja abstrakti ihminen.

Jos minun pitäisi valita jokin kaupunki, jossa haluaisin asua lukuunottamatta Tamperetta, se olisi Porvoo. Se on täydellinen kombo kaupunkiestetiikkaa ja maaseudun rauhaa. Siellä on iki-ihana vanha kaupunki, parhaita vintagekauppoja ja kirppiksiä sekä pääkaupunkiseutu on vain vajaan tunnin ajomatkan päässä. Pisteenä i:n päälle siellä asuu meidän rakkaita ystäviä.

Jos mulla ei olisi ollut jalat rikki monella eri tavalla viime lauantaina, olisin ottanut paaaaaljon enemmän kuvia Porvoossa. Myös epävakaa sää aiheutti vakavaa inspiksen puutetta. Hieman harmittaa, mutta olen onneksi kärsivällinen ja uskon, että tulen pian pääsemään taas Vanhaan Porvooseen.

Jos olisin sen tyylinen ihminen, voisin ajatella hankkivani septum-lävistyksen. En olisi ikinä uskonut, mutta monet Snapchat-filtterit kokeilleena se sopii mulle yllättävän hyvin. En hanki, mutta on hauska leikitellä tämmösillä ajatuksilla. Vähän sama kuin että olis ihan kätevää omistaa ranteessa simppelin tyylikäs diabeteksesta kertova tatuointi, koska oon huono pitämään ranteessa mitään rannekkeita, jotka voisivat kertoa nopeasti ensihoitajille mikä mulla voisi olla hätänä.

Jos pystyisin, haluaisin alkaa käydä kuntosalilla ja kehittää lihaskuntoa. Haluan olla fyysisesti vahva ja huippukunnossa. Haluaisin voittaa äijiä kädenväännössä, mutta myös kantaa painavia Pepsi Maxin täyteisiä kauppakasseja ongelmitta sekä juosta rappusia ylös paljoa hengästymättä.

Nyt kun olen päässyt eroon pahimmista pakkoajatuksista painon ja ulkonäön suhteen pystyisin ihan paineettomasti käymään salilla kehittämässä mun lihasvoimia ja fyysistä kuntoa. Aiemmin mulla on liittynyt kuntosaliin todella toksisia ajatuksia: kuinka kaikki ihan taatusti katsovat mua paheksuen, että mikäs läskiliiteri se siellä hölkkää vaivaiset 5 sekuntia juoksumatolla ja alkaa heti tehdä kuolemaa. Tai sitten päinvastoin, että hyvä kun toi löllerö käy vähän pudottamassa _ylimääräisiä_ kiloja. Ei enää. Ja vaikka joku niin ajattelisikin, niin omapa on häpeänsä. Minä liikun vain itseäni varten.

Jos saisin valita työni, haluaisin perustaa oman yrityksen. Minua kiehtoo hirveästi ajatus jostakin omasta. Omasta, jossa saan päättää ihan itse ja tehdä ja luoda ihan omaa juttua. Tiedostan kuitenkin samalla liiankin hyvin sen, että yrityksen perustaminen tässä maailmantilanteessa on todella riskaabelia hommaa. Jaksan silti pitää unelmaa yllä. Oma putiikki, joka on sekoitus kirppistä / second handia ja suomalaista käsityötä ja johon voin yhdistää myös Oriflamen myyntiä. Se tuntuisi niin mun jutulta. Haluan myös soveltaa tätä haavetta työnhaussa. Siis toki heti kun on lähes täysin turvallista taas diabeetikkona hakea töitä kodin ulkopuolelta.

Sad Is Happy For Deep People.

"What did you come here for anyway?"

"I love old things. They make me feel sad."

"What's good about sad...?"

"It's 'happy' for deep people."

Merry days of yore

Very pleased to explore

Berry picking until you were sore

Hairy dogs roaming freely, without bore

Cheery children running gleefully, wanting more

Scary clouds form, you run to the front door

The scent of geosmin brings you back memories

Back inside, walk inside, the wooden floor creaks

Dinner almost ready

Ready to feast is the whole family

It's not much, but I'm satisfied

This simple life, smile open wide

Nostalgic vibes, simpler times

Black and white, burden light

Illustrate the old oven, and the bread, the butter

The old lamps light the room as it gets dimmer

Sewing that wool on a wooden stool

Add more wood for the fireside as it gets cool

Sit down, lay down, feeling tired

Fall asleep in front of the gentle fire

But those days are long gone, which is sad

But I'm glad

Merry days of yore

Very pleased to explore

Lyrics by Matias Ekman

Photos by Ems at Liesjärvi National Park

Elokuu.

Ekojen päivien viboja.

Me käytiin tällä rannalla varmaan harva se päivä heinä-elokuussa. Vesi oli ihanaa ja helteet kuumimmillaan. Tuossa kuvassa kävimme lähimpänä ukkosta kuin mitä koko kesänä. Me asutaan sellaisella paikkakunnalla, jossa ei paljo ukkoset näy. En tiä mikä siinäkin on... Ihan tylsää.

Jätskiä ja oman pihan vadelmia. Parasta ikinä.

Muistatteko meiän omenapuun, joka kaatui ittekseen heinäkuun puolessavälissä? Me pistettiin sahaten ja saatiin aikas kivasti saunapuita tulevaan syksyyn. Keijon makee vihreä retropyörä kurkkii sieltä myös.

Paljumökki.

10.8. serkkuni kutsui meiät Akaaseen paljuilemaan ja mökkeilemään. Kun kaksi lemppariasiaani on yhdistettynä en voi mitenkään sanoa ei. Ihan kaikki kutsutut eivät päässeet paikalle, mutta oli todella hauskaa ja mökillä on aina ihanaa.

Chick and the Duck, mun lempparipoikia syömässä ja palju täys porukkaa. Mahtavuutta.

Perinteinen laiturifiilistelyotos ennen kastautumista.

Tänään lähetään laivalleee!

11. - 13.8. vietimme minilomaa Päivä Tukholmassa-risteilyllä. Saatiin hytti halvalla, kun olin liittynyt edellisen reissun tiimoilta (josta vieläkin postaus tekemättä) Tallink Siljan Club Oneen. Keijolla oli just loma loppunut ja heti viikon päästä lähettiin laivalle. Tukholmassa valitettavasti vähän sateli, mutta se ei menoa haitannut. Poikettiin kahteen sarjiskauppaan ja mukaan tarttui mm. tuliaissarjiksia sekä Sherlock Cluedo etukäteishääpäivälahjana yhteisesti ostettuna, vähä niinkun taannoin ekana hääpäivänä oli Doctor Who Monopoly. Kävimme myös molempina iltoina laivan kylpylässä, jonne näkyi kollaasin värikäs auringonlasku. Mentiin tasan omaa tahtia, nukuttiin ja syötiin hyvin, ja tutustuttiin norjalaiseen mieheen, jonka kanssa puhuttiin ruotsia. Oli kyl tarpeellinen starttiloma syksyyn! Postaus tulee myöhemmin.

Löysin maailman kauneimmat Tamariksen maiharit ja alle kympillä paitoja. Kyä ny kelepaa!

Arboretumissa.

21.8. Suski kysäs multa jo heinäkuun puolella, että haluaisinko lähteä sen ja Unihiekkaa Hiuksissa -blogin Kristan kanssa vähä ikkunashoppailukierrokselle ja Arboretumiin kuvaileen. Minä vastasin, että TODELLAKIN. Tää päivä oli niin paras: inspiroiduin kiitollisuuspäiväkirjoista, Zaran ja Monkin vaatteista ja Arboretumin kauniista ruusupuutarhasta. Postaus tulee myöhemmin.

Helvetinjärvellä.

25.8. Ystävät kutsui meiät iltapäivän patikoinnille Helvetinjärven luontopolulle. Määränpäässä sytytettiin mökin takkaan nuotio ja grillattiin makkaraa, vaahtokarkkeja ja suklaabanaaneja. Kukaan ei älynnyt tuoda kahvin kanssa sokeria, joten mää heitin sinne vaahtokarkin ja maito- ja valkosuklaata. Harvoin sitä pääsee erikoiskahvia itelleen väsäämään ja vieläpä luonnon helmassa! Kiivettiin semmone 1988246 metriä korkee kivikasa ja ihailtiin henkeäsalpaavia maisemia. Mahtava tapa lopetella elokuu ja fiilistellä viimeisiä kesäpäiviä. Lopulliset viimeiset kesäpäivät olivat kyllä Yyterissä meillä, but that's another blog post... Helvetinjärvestä tulee myös oma postauksensa joskus.

Elokuu oli meleko ihana. Hoen tota sanaa ihan liikaa, mutku kaikki vähänkin positiivinen asia tällä hetkellä tuntuu just siltä. Ihanalta. Also mää en saanut kuvia kyseiseltä päivältä, mutta ihana ystäväni ja siskoni Noora teki yllätyskäynnin meille yks päivä ja siitä seurasi ilta täynnä naurua ja jälleen uusia inside-juttuja.

Rehellisesti sanottuna kuitenkin tänä vuonna ja varsinkin viime aikoina on tapahtunut liikaa kaikkee. Oon ollut todella stressaantunut, alakuloinen, surullinen, ahdistunut ja jopa vihainen. Varoitan siis jo nyt, että joko mun tulevat postaukset eivät ole kovin positiivista vibaa huokuvia tai sitten tulevat vasta vuoden päästä, kuten viime postauksetkin.

Vaikka tänä vuonna on tapahtunut paljon huippuja asioita ja tapahtumia tulen varmasti muistamaan tämän vuoden elämäni vaikeimpana. Also mun luonnosmäärä on taas lähellä kahtakymmentä, vaikka äskettäin sain sen johonki viiteen. What the heck has happened?

Sverige 2018: I Stockholm med min man.

It is time for part 3.

Off we goooooo!

I got bored during the drive and took some selfies.

Once again tried one of my medical alert tattoos. These really aren't the best quality, they peel off after one day. But still, these are kinda cool.

Some street views of Helsinki.

And this wasn't all of our baggage...

View from our cabin's window.

Bye bye Finland!

Helloooo, people-we-don't-know-on-the-boat!

Night out with my husband.

View from the top floor. Got a little bit woozy.

Keijo took some nice photos of me on the deck.

I usually don't like being out at night, but on a cruise it's kind of nice.

Slow morning.

me: "wakey wakey, eggs and bakey"

someone: "but i'm a vegan"

me: "wakey wakey, vegetables and sadness"

(just joking, found this thread on tumblr back in the day)

Reissumies.

Keijo sai kerrankin kantaa reppua eikä mun tarvinnut olla kassialmana.

Päätettiin kerrankin ottaa paikallisbussi Vanhaan kaupunkiin. Oli jänskää!

Kukas se siellä kurkkii?

Siä oli luvattu sadetta koko päiväksi, mutta päivä alkoi valjeta hieman kun lähdimme kohti Vanhaa kaupunkia.

Gamla Stan.

Oj, Gamla Stan. Long time no see.

My fave photo of the year.

Pitkästä aikaa kenkäkuva! So 2005.

Ain't that the truth.

Oiii, Cafe Nova! Tuolla me käytiin viimeksi 8 vuotta sitten kanelikahveella!

Beautiful details.

Käytiin nappaamassa Coopista pikkusta evästä.

Kyllä. Matkustimme monta sataa kilometriä Puckojen takia.

You know what it is!

Our trips to Stockholm seem to be the same every time. Should we do something different next time...?

Nah.

I'm good.

I am totally good. This shelf was clearly made just for us to drool over! Such aesthetics.

This time I actually bought a comic book. Not for me, but my bro.

I almost bought that old school style Marvel cup. And that Black Panther mug for Keijo.

LOOK AT THIS SHIRT. If I ever wanted a fan tee I'd absolutely want THIS.

Some Wonder Woman merch. Such awesomeness. I almost bought that necklace.

I just can't with this shop. I mean, look at this Nintendo 8bit bag! So cute!

I took this picture during our visit to Comics Heaven, the store I spoke about in my last post about Sweden. Such a cool shop! It was smaller than Scifi Bokhandeln, but it was very double noice all the same.

Satisfied customers!

We shared a bottle of Coke Zero and I ate this little chocolate pastry at the aforementioned Cafe Nova.

Also we had to eat Noggers! They're the best!

I just can't get enough of Old Stockholm's aesthetics.

"Tuu jo äläkä kuvaile siellä! Myöhästytään kohta laivasta!" sano Keijo, kun kameran vaimonsa kädessä näki. 

Back on board.

Kuten todettua niin oikeesti kävimme Tukholmassa asti Puckojen, OLWin juustonaksujen, Noggereiden ja Loka Crushin takia. Kannattais alkaa myydä näitä Suomessa niin ei tulis niin kalliiksi nää hakureissut!

#nofilter

Istuksittiin toista iltaa laivan kylpylän poreissa ja yhtäkkiä huomasin jotain jännittävää taivaalla. Niin upeita värejä etten oo koskaan nähnyt! Tummansininen iltataivas tummien pilvien takana ja pilkahdus kirkasta pinkkiä, oranssia ja keltaista, jopa violettia! Ai että kun oli kaunista.

Oli kyllä wörttiä juosta bikineissä kylmää tuulta uhmaten laivan kannelle kuvaamaan.

Pysähdys Maarianhaminaan. Kuinka kauniita valoja yössä.

Vois joskus jopa käydä Maarianhaminassa asti.

Heading home.

Mitä kauneinta aamua Helsingin satamassa.

Me ei oltu varattu aamupalaa eikä jaksettu nousta ajoissa, joten oli pakko poiketa johonkin aamupalalle. Ehdin hetken haaveilla, että josko sataman lähellä olis joku söpö kahvila ja olihan siellä!

Vahva suositus! Kattava valikoima, hyvää palvelua aamutuimaan ja mitä upeimmat maisemat. Sijaitsee siis satamassa Olympiaterminaalin läheisyydessä.

Kiitos, tack & thank you. ♥