PERJANTAI 24.5.2019
Tanssitovereista opettajaksi ja oppilaaksi.
Vuodesta 2002. Ihan pikkutyttösistä asti ollaan oltu tanssin upealla tiellä. Mulla on ollut muutamia enemmän ja vähemmän pitkiä taukoja välissä, mutta kummankaan rakkaus, palo ja intohimo tanssiin ei ole koskaan hävinnyt. Sinä et ole koskaan lopettanut etkä antanut minkään tulla tanssin tielle ja nyt olet tässä. Mää olen niin ylpeä susta, Didi. Ja mikä parasta, tuona päivänä sain kunnian olla ensimmäistä kertaa mukana esittämässä SINUN luomaa mahtavaa koreografiaa. Oliko edes ihan parasta! ♥
ISO KIITOS, RAKAS SERKKUNI DIDI, aivan mahtavasta keväästä tanssin parissa! Sytytit hiilloksella olevan rakkauteni tanssiin uudelleen täysiin liekkeihin. ♥
Tästä kuvasta tuli tänä keväänä 15 vuotta. Huhhuh. Serving some serious looks! Mää niiiin haluaisin toteuttaa tämän kuvan uudestaan joskus. Vähän paremmilla vaatteilla ehkä, mutta sama kokoonpano ja sama asenne. Didi, Nale, Zane, ootteko messissä?
Jos vakavasti puhutaan, niin jos olisin pysynyt tanssin tiellä koko tämän ajan, missä olisinkaan? En ehkä opettamassa, koska se on täysin Didi sun juttus, mutta voisin ehkä muuten tehdä tätä jotenkin työkseni. Aina saa unelmoida.
Viime kerrasta tällä lavalla tuli tänä keväänä 6 vuotta. Taas yksi liian pitkä tauko. Noh, se on elämää. Nyt yritän pitää taukoni olemattomissa.
Hip Hop Housen kevätnäytös oli täynnä upeita esityksiä. Didin, Oonan ja Suvin esitykset aiheuttivat kylmiä väreitä. Aivan ihanaa. Inspiroiduin valtavasti kokeilemaan jotain hieman uutta syksyllä, jos elämä antaa periksi.
Siellä mentiin isän vanhassa takissa ja MJ-paidassa. Enpä olisi keksinyt parempaa asua, jolla herätellä uinuneita tanssijalkojani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti