Silloin kun hankin Libre-sensorin mää bongasin Instagramista erilaisia diabeteksenhoitovälineisiin erikoistuvia sivustoja. Esimerkiksi Casualty Girl myy pussukoita, joka tarjoaa monelle erilaiselle pitkäaikaissairaalle sopivia pussukoita aina diabeteksesta reumaan ja astmasta allergioihin, ja Pimp My Diabetes ja HélOui myy Libre-sensoreihin ym. tarroja ja muita asusteita.
Sain Libren talvella ja koin, ettei ollut ehkä kovin tarpeellista hankkia vielä mitään tarroja, koska pitkät hihat. Kesän tullen kuitenkin pistin tilaten!
Toukokuussa kun tilasin niin valikoima ei vielä ollut täysin sitä mitä olisin halunnut. Kaipasin mustavalkoisuutta, ruusuja ja punaista. Mittarini tuunauksilla ei ollut niinkään väliä, mutta sensorin tarroihin halusin kiinnittää erityistä huomiota mätsäysobsessioni takia. Haluan käyttää Libreä kuin korua, jonka haluan koristaa mahdollisimman neutraalisti ja jotta kaikki vaatteeni sopisivat sen kanssa.
Olisin kaikkein mieluiten ottanut jonkin värikkäämmän tarran mittariini, mutta koska mikään värikkäistä kuoseista ei oikein miellyttänyt mun silmää ja koska halusin tuon mustan tarran sensoriin, niin tilasin mustan glitterisen setin. Mää en oo mikään kova glitter-fani, mutta kunhan on mustaa ja glitter sopii juhlavampiin tilaisuuksiin.
En kyl välttämättä olisi tilannut noita supersankaritarroja, jollei mieheni Keijo olisi yllyttänyt. Keijo jopa sanoi, että jos hänellä olisi diabetes, hän tilaisi oitis pelkkiä supersankaritarroja. Aika mösö. Ja onhan noi hauska lisä, kun menee kattomaan Marvel- tai DC-leffaa Plevnaan!
Kun jaoin ensimmäisen kerran IG-tarinassani kuvia Libre-tuunauksistani, Inspis-lehti otti minuun yhteyttä. He halusivat minulta pienen tarinan liittyen tuunauksiini sekä kuvia tuunauksista. No minähän suostuin oitis! Ylläoleva kuva lähti tarinan mukana Inspiksen toimittajalle, ja samaista kuvaa käytettiin myös Inspiksen mainoksessa. Just call me type 1 diabetes influencer! Lol jk.
Juttu ei ole vielä lehdessä, mutta ilmoittelen varmasti ainakin Instassa, kun se siellä on!
Toi punainen tarra on varmaan mun lemppari. Punainen on mun go-to väri nykyään ja tuo raikasta väriä mun mustiinkin asuihin.
Mulla on myös aina ollut ongelmana epäkäytännölliset mittaripussit. Insuliinit ei ikinä mahdu niihin, koska ne on mitoitettu pelkästään mittarille, sormenpään pistoskynälle ja neuloille. Mietin jo hauskan pussukan tilaamista Casualty Girliltä, mutta sitten bongasin tämän ihanuuden Bikbokista.
Tänne mahtuu ihan kaikki. Mittari, Lantus ja Fiasp, paljon neuloja sekä muita lääkkeitä. Joskus pidän tuolla mukana myös puuteria ja huulipunaa, jos en halua kantaa mukana koko meikkipussia. Ja tietysti alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti on ihan täydellinen pikkulaukku iltamenoihin.
It's Marvel time! Menimme katsomaan Ant-Man and the Waspia ensi-iltana ja tottakai mun piti laittaa my trusty ol' Marvel shirt ja Marvel-aiheinen sensoritarra.
Siellä ei harmikseni ollu Ant-Mania valikoimissa, mutta Spiderman on next best thing. Onhan sekin ötökkä.
Mun oli pakko kokeilla myös siirtotatuointia. Mää oon surkea käyttämään ranteissa ja kaulassa mitään, vaikka sitä kovasti suositellaankin, että tarvis ehdottomasti olla jokin näkyvä medical alert kertomassa diabeteksesta. En tykkää pitää ranteissa mitään enkä myöskään muista käyttää. Mää kyl harvoin kärsin matalista julkisilla paikoilla, mut ei sitä ikinä voi tietää.
Ei siitä oo ku pari viikkoa, kun näin kävi. Oli todella kuuma, 29 astetta, ja olin kävellyt monta kilometriä. Ihan yhtäkkiä kesken keskustassa käppäilyn tunsin kuinka verensokeri tippuu vauhdilla ja viimeisillä tajunnanrippeilläni ostin mansikoita ja vetäisin ne yhdeltä istumalta.
Siirtotatuoinnit voisi olla ratkaisu mun muistamattomuuteen ja rannekoruinhoon. Mp?
 |
| Nämä lähti välittömästi tilaukseen. |
Hoitovälineiden tuunaaminen on asia, josta pystyin vain uneksimaan pienenä. Ainoa tuunausmahdollisuus hoitovälineisiin oli saada vanhaan kunnon AccuChek-mittariin kukkakuvioinen kansi. Jos olisin nyt lapsi, mää haluaisin varmaan kaikki Disney-prinsessat ja Hello Kittyt mun sensoriin mitä maailmasta löytyy. Kyllä on tultu pitkälle 20 vuodessa.
Kuulin juuri eräältä tutulta, että diabetes on varmasti nykyään aika huomaamaton sairaus paremman teknologian ja kehittyneempien hoitomuotojen ansiosta. Noh, ei tämä todellakaan ole huomaamaton sairaus, päinvastoin. Mutta vaikka elämä diabeteksen kanssa ei ole helppoa, niin omannnäköiset ja hauskat tuunaukset tuovat pienen ilonpilkahduksen oman terveyden hoitoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti