tiistai 17. heinäkuuta 2018

#8. Count your blessings.


Saimme kutsun rakkaiden ystäviemme mökille. Ilta on ollut todella kaunis, rento ja naurua täynnä.


Kello on reilusti yli puolen yön, mutta taivaalla on silti kauniita värejä. Häivähdys pinkkiä, oranssia ja keltaista sekä tietysti sininen yötaivas ja tummat pilvet.


Auringonlasku oli henkeäsalpaava. Taivas järjesti meille elävän taideteoksen. Ihan kuin aurinko laskisi vieläkin, niin valoisaa on horisontissa.


On aivan tyyntä. Kaikki muut nukkuvat jo. Naapurista kuuluu vielä iloisia ääniä ja puheensorinaa. Veden pintaan syntyy väreilyjä, kun kaloja uiskentelee ja pulpahtelee pintaan. Miten voikin olla niin rauhaisaa ja kaunista.


Mulla on just nyt kaikki hyvin. Mikään ei stressaa eikä ahdista. En ajattele töitä enkä mitään mikä aiheuttaa juuri nyt huolta. Sydämeni on täynnä kiitollisuutta, rakkautta ja iloa. Näin sen pitäisi aina olla.


Muista tämä tunne.

Näkymäni, kun kirjoitin tätä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti