sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Let me get my facts straight.

Koska mää en osaa keksiä omia ideoita postauksille ja koska mää en ole pitkään aikaan kertonut mitään hassunhauskoja tai kummallisia faktoja itestäni, niin tässä 10 semmosta! Enjoy.

Tipauttelen näitä pahimpaan hääkuvahimoon. Tässä on etsinnässä paikka photoshootille.
1. Jos ja kun mää olen kokenut elämässäni jotain upeaa ja maatamullistavaa (mm. singlenä ollessani keikat, konsertit, festarit ym. ja varattuna kuukausipäivät, kihlaus ja upeat treffipäivät ja yhteisreissut not to mention HÄÄT), mun on todella vaikeaa laatia siitä postausta. En yhtään tiedä mistä aloittaa ja miten sen teen, ja VARSINKIN jos on paljon aiheeseen liittyviä kuvia. Mitä enemmän lykkään ko. postausta, sen vaikeampaa sen suunnitteleminen ja kirjoittaminen on. Muun muassa siksi multa jäi kokonaan tekemättä Coriolanuksesta kertova postaus, ja sen takia mun hääpostaus on nyt 4 kuukautta myöhässä.

2. Mää oon nyt jostain syystä kiinnostunut ihmisten enneagrammityypeistä. Tein sen viime postauksessaki linkittämäni testin lisäksi pitemmän enneagrammitestin (http://www.namaste.fi/fi/enneagrammi) ja siitä saa kaksi tulosta. Sain tulokseksi 4:n kuten ekalla kerralla, mutta myös 9:n, ja olen samaa mieltä useankin 9:lle ominaisen piirteen kanssa. Mää myös haluan tietää mitä enneagrammityyppiä mun perhe, ystävät ja kaverit edustaa ja pakotan kaikkia tekeen ton testin. Onhan toi ehkä vähän hömppää, mutta siinä on paljonkin totta, eikä kukaan yksilö voi lokeroitua juuri yhteen tyyppiin. Kaikki ovat omanlaisiaan.



3. Aamut on entistä vaikeampia. Oon joka aamu tänä vuonna hakenut Valion Latte Originalin tai Mintun koulun kahviosta saadakseni päivän käyntiin. Toisaalta onhan se aika given, kun oon muutenkin kofeiinifriikki.

4. Oon yleisesti ottaen laiska ja mukavuudenhaluinen, mutta kun oon oikeanlaisella tuulella ja ryhdyn tekemään, oon järjestysfriikki ja visuaalinen perfektionisti. Mun kouluprojektien on oltava visuaalisesti just eikä melkein ja jos järjestelen hyllyä tai vaatekaappia, ne on oltava järjestyksessä ja kategorisoitu, yleensä väreittäin. Esim. Just järjestelin pyyhkeet väreittäin ja meiän omat kylpypyyhkeet, käsipyyhkeet ja pienemmät vieraspyyhkeet erikseen. Koen tyyneyttä ja mielihyvää, kun saan asioita kotonani järkevään ja kätevän järjestykseen. Samallalailla kyllä tykkään pitää oman elämäni: selkeänä, turvallisena ja järjestyksessä ilman ylimääräistä sekavuutta, draamaa ja häiriötä. Jos jokin mun järjestyksessä järkkyy, niin sitten ei kunnian kukko laula.


5. Terveenä ollessani unohdan arvostaa sitä, että mää oon terve. Mulla on toimivat hengitystiet eikä yskitä paitsi jos vedän henkitorveen kuivan leipäpalan tai kirpeästä karkista liukenevaa nestettä, nenä ei oo tukossa, mahaan ei satu eikä kurkussa tunnu olevan kaktusta. Nyt kun tällä hetkellä koen noita kaikkia tuntemuksia, haikailen ajoista, jolloin olin terve ja ihmisten parissa enkä jumissa kotona yskimässä keuhkoja pihalle.


6. Mutta onneks on Netflix. Siellä on 1000 ja yksi sarjaa, joita katsoa! Frendien kaikki 10 kautta, Bel Airin Prinssiä 6 kautta, Home Improvementtia ja Suitsia 3 kautta... Plus mulle tallentuu koko ajan HIMYMin 9. Kautta ja Frasierin uusintakierros alusta alkaen. Ja tänään löydettiin Keijon kanssa Netflixistä uus mahtisarja - Ultimate Spider-Man! Se on Marvel-piirretty, jossa vierailee kaikki tutut Marvel-universumin sankarit (spoilasin itteeni lukemalla Wikipediasta) ja jossa ainut hahmo, jolla on oikea ääni, on kaikkien lemppari Agent Phil Coulson, äänenä siis Clark Gregg.

"...On the playground was where I spent most of my days, chillin' out maxin' relaxin' all cool and all shootin some b-ball outside of the school..."
7. Mulla ei oo elämää. Ja silti mulla on ihan liikaa kouluhommia, varsinkin nyt kun en oo ollut koulussa tällä viikolla.


8. Jos tiedostan itsessäni jonkin negatiivisen piirteen, en kaipaa kuulla sitä keneltäkään toiselta, niin typerältä kuin se kuulostaakin. Yleensä huomaan herkästi itse, että jokin mun käyttäytymisessä on pielessä ja sitten aion kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa yrittää parantaa tapojani tai pyrkiä eroon ko. ominaisuudesta, mutta heti kun joku ulkopuolinen huomauttaa siitä negatiiviseen sävyyn tai jopa pilkaten, mun halut parantaa tapojani vähenevät huomattavasti. Pääsen siitä kyllä yli, mutta mun on helpompi olla ja tehdä, kun saan itse kehittyä ja parantaa omaa persoonallisuutta.

9. Pienenä, jos satuin kuulemaan silloiselta suosikkiradiokanava NRJ:ltä Coldplayta, vaihdoin viimesen päälle vikkelään vähemmän suosikilleni The Voicelle tms. En voinut sietää moista tylsyyttä ja Chris Martinin ääni oli mielestäni ällöttävä ja musiikki aikuismaista. No, yli 10 vuotta myöhemmin kaikki kääntyi päälaelleen, kun kuulin Paradisen ja Princess of Chinan. Nyt tykitän Ghost Storiesia ja Mylo Xylotoa vuorotellen, ja jossain kohtaa voisin siirtyä vanhempaan tuotantoon...

10. Ikävöin aikaa, jolloin puhelinten akut kestivät pidempään kuin 5 tuntia, TKL:n busseissa ei ollut ruuhkaa ja ne saapuivat ajallaan, ja jolloin alle 1 Gt riitti muistimääräksi puhelimessa. Aikaa, jolloin ala-asteikäisten tyttöjen suurin huolenaihe oli, minkä kirjan lukisi seuraavaksi tai mitä leikittäisiin seuraavaksi, eikä se että minkämerkkinen meikki on parasta ja mitkä vaatteet on nyt muodissa. Aikaa, jolloin ei ollut sanoja selfie, somefeimi tai Salkkarit-Marianna. Aikaa, jolloin Seppälät ja levykaupat eivät olleet vielä kuolevia bisneksiä, ja aikaa, jolloin Hip Hop Housen hinnat eivät olleet vielä sairaalloisen kalliita. Aikaa, jolloin ei ollut lempisarjojeni uusintakierroksia tyylillä 2 jaksoo/päivä, Netflixiä tai mahdollisuutta torrentata netistä yhtään mitään vaan oli vain kanavien määrittelemät aikataulut ja kärsivällisyys. Josta tulikin mieleeni, että ikävöin sitä, kun oltiin kärsivällisiä. Tai ainakin vähän kärsivällisempiä. Ikävöin myös aikaa, jolloin osattiin ottaa rennosti ja levätä, kun lepoa tarvittiin, eikä sitä tarvittu opastaa ja ohjata iltapäivälehtien Terveys-osioiden kautta tai kaikenmaailman lifecoaching tai downshifting-kursseilla.

No okei, Netflix on PARAS. KIITOS SIITÄ, KUKA IKINÄ SEN KEKSITKIN!

Oton, 13, vinkit lepäämiseen ja rentoutumiseen: "1. Etsi mukava ja pehmeä paikka. 2. Lysähdä siihen itsellesi mukavaan asentoon. Itse suosin kiertymistä niin pienelle kerälle kuin vain pystyn. 3. Lepää. Simple as that. Itse saatan tuhista vähän, koska on niin mukavaa, ja ehkä murahtaa, jos joku häiritsee mun lepohetkeä."

PS. Here, have a Carlton.

2 kommenttia: