Musical frissons: Poets of the Fall.

Oon taas terve ja palannut ruotuun. Hääkuvia ei ole vielä kuulunut, joten en mee nyt siihen, mutta paljon muuta asiaa mulla kyl on. Kuten esimerkiksi se, että Poets of the Fall on ihan paras.

POTF:ilta tipahti uusi albumi, Jealous Gods, jokin aika sitten. Ihastuin samantien ekaan biisiin, joka on Daze. Yksinkertainen piano-osuus sopii biisiin upeasti ja Marko Saareston falsetti on ihaninta korvakarkkia ikinä. Musiikkivideo on tuttuun tapaan ihan pöpiä kamaa. Marko diivailee hurja teatterimeikki naamalla ja muut bändin jätkät bilettää maskit naamalla.

Haluan nostaa esiin myös Roguen, joka on instrumentaali. POTF esitti kyseisen biisin joulukuussa Viking Gracella. Tykkään kuinka muu bändi nostetaan tällä tavoin esiin, koska he kuitenkin tekevät suuren osan työstä kaikissa biiseissä.

Ehdoton tämänhetkinen suosikkibiisini on Rebirth. Siinä on siis aivan kaikki kohdallaan: sanoitukset, Markon ääni, kitara, sävel, melodia, tunnelma... Mää en vaan voi olla kuuntelematta sitä pariakymmentätuhatta kertaa päivässä. Ja mää en yleensä kuuntele melankolisia biisejä tälleen lähes tauotta. Ääh. Ei sanat riitä kuvaamaan.

What is beauty compared to grief
What is joy in league with sorrow
A dead rushes' fleet drifting on a quiet tide

N' does a sunset know its worth
Making yesterday tomorrow
Is there a silence on this earth before every tear's been cried

For you, for you
I would bring down the heavens on this earth
For you, for you
I would even trust the devil for rebirth

---

For you, for you
I would walk forever through this barren land
For you, for you
I would hold a deadly viper in my hand

Muita ihanuuksia ovat albumin nimikkobiisi Jealous Gods, Rumors, Hounds to Hamartia ja Nothing Stays the Same.

Mää oon nyt tutustunut entistä paremmin kaikkiin aiempiin albumeihin, ja kyl nyt taas tekis mieli rynnätä Äxään ostaan ihan kaikki omaks, ja sit kun noi mahtavuudet viittii poiketa Tampereella keikalla, niin mää olen satavarmasti siellä mun miekkosteni kanssa eturivissä!