Musical frissons part icantrememberanymore.

Mää oon nyt viime aikoina ollut yhtä musiikkirakkauskaikkionihanaa-fiilistä, joten tässä pitkästä aikaa musical frisson-teema-asiaa!

Nimim. räjähtäneiden kerhosta päivää!

Täs onnellinen mää onnellisuuslevyn kanssa!

On varmaan sanomattakin selvää, että näiden kahden viikon aikana jokainen aamu on alkanut Hurtsin Happinessiä kuunnellessa. Sekin on varmasti sanomattakin selvää, että olen yhtä onnellisuutta, kun Silver Liningin mahtavaakin mahtavammat soundit ja Theon kaunistakin kauniimpi ääni tulvivat kajareista täyttäen koko mun huoneeni. Silver Lining myös pakottaa mut laulamaan mukana, samoin Illuminated ja Evelyn. The Water saa kyynelkanavat auki yltiöpäisen kauneutensa vuoksi, enkä oo ennen tätä tajunnutkaan, että kuinka hieno biisi Devotion on, ja sama juttu Sundayn kanssa.

Needless to say, että MÄÄ HALUAN EXILEN OMAKSENI JA VÄHÄN ÄKKIÄ.

Mun hianot jo 90-luvun lopussa hankitut, uskollisesti pelittäneet Philipsin stereot ovat niinkin nykyaikaiset, että niihin saa 3 levyä kerralla ja ne voi soittaa joko putkeen tai missä järjestyksessä nyt ikinä haluaakaan. En tiiä sitten, miten on 2010-luvun pelien laita - saako niihin 100 ceedeetä kerralla tungettua, tai että kuunnellaanko musiikkia enää sterkoista ollenkaan. Kaikenmaailman Omenat valtaa alaa soittimien, puhelimien ja tablettien muodossa ja yhä useemmat peepsit kuuntelee musaa tietokoneen kautta. Kyllä määkin Spotifyyn oon taas vaihteeks rakastunut ja oon jopa addiktoitunut siihen, mutta kun kerta levyjä omistan, niin niitähän kuunnellaan sillä tavalla kuin niitä on tarkoitus kuunnella!

Eniveis, aamuisin tosiaan tuppaan lyömään sterkoistani nappulat on-asentoon ja nyt justiinsa tällä hetkellä mun aamumusat koostuu seuraavista: ekana tietysti viimeksi mainittu Happiness, toisena Justin Timberlaken vuoden 2006 tuotantoa, eli FutureSex/LoveSounds ja kolmantena saman hurmurimieslaulajan tämän vuoden ylläricomebackilevy ja useasti hehkuttamani jou-lahja 20/20 Experience.

Justinista puheen ollen. Vuoden 2006 levyn tuotanto tuo mulle hirmuisen paljon ihania tanssimuistoja mieleen. My Love toimisi edelleen erinomaisena tanssiesitysbiisinä. Sen terävät biitit soisivat mahdollisuuden teräville, aksentoiduille tanssiliikkeille. Jo silloin ja vieläkin My Loven soidessa mun päähän tulvii inspiraatioita päräyttävistä megasuperhyperupeista koreografioista. Joku päivä vielä...

Lovestoned on myös tanssillisesti rakas biisi mulle, sillä sen tahdissa olen sitten oikeasti tanssinut Sampolan stagella 7 vuotta sitten. Koko koreografia on onnellisesti unohtunut vuosien varrella, mutta meidän asun mä muistan ja se oli ehkä coolein ikinä: musta fedora, jonka silloin metsästin Seppälästä miestenosastolta, timanttikorvikset H&M:n miestenosastolta, iskältä lainatut Bronxin lökäpöksyfarkut, valkoinen toppi ja musta puvuntakki. Kenkinä käytettiin muistaakseni omia tanssikenkiä. Oltiin siis kuin Justin Timberlakeja kaikki, paitsi että oltiin oikeesti kaikki 12-15-vuotiaita tytöntylleröisiä. Toi asu saattaa olla mulla lähes kokonaisuudessaan tallessa lukuunottamatta puvuntakkia, joka oli Matiakselta lainassa ja taatusti jäänyt jo vuosia sitten hälle pieneksi ja sen myötä annettu eteenpäin. En oo myöskään aivan varma blingbling-korvisten kohtalosta. Taisin lainata/antaa ne äidille, ja ne oli jo sillon aika huonossa hapessa.

Äxästä saa muuten taas flyereitä levyostojen yhteydessä, ja flyerissä on koodi, jolla osallistuu arvontaan, jossa on mahdollisuus voittaa 1000€ käytettäväksi ihan vaan cd-levyihin. SE KUULOSTAA VARSIN HERKULLISELTA SE. Viimeksi, kun tuolla Äxäisessä poikettiin, jostain syystä mulle tuli oikein erihyvä fiivis pitkästä aikaa. Levyjen ostamisesta tulee aina hyvä mieli.

Hurts on parasta. Justin Timberlake on parasta. Ai että, musiikki on PARASTA.