Tänään oli ehkä rankin rankkasade pitkään aikaan. Työpaikan katto kolisi sateen pauhatessa ja tuntui kuin olisi ollut kylpylässä töissä eikä urheilukaupassa.
Kaukaa katsottuna sade oli kuin utuinen, sumuinen verho. Olisin halunnut juosta sateeseen ja hyppiä, tanssia, kastua kokonaan. Tukka ja vaatteet olisivat kastuneet, meikit olisivat levinneet poskille. En olisi välittänyt, olisin nauttinut.
Mutta en mennyt. Työt kutsuivat.
Ehkä joku päivä vielä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti