Pikkuveljen muuttopäivä.

Kuvien välillä reippaat 15 vuotta ja välissä muutama vuosi ei-kaveruutta. Nyt ollaan jo tovi oltu parhaat kaverukset. Aika rientää liian nopeasti.

Niinhän siinä pääsi käymään, että pikkuveljeni Matias otti minusta mallia ja muutti pois kotoa vanhempiemme luota omilleen ja pesä jäi tyhjäksi. Pahoittelen jo etukäteen kuvien laatua, iltasaikaan on paha ottaa puhelimella minkäännäköisiä hyviä kuvia.

#pimeänajanlaatuhyväperuna

Olisin halunnut kirjoittaa tähän kaikesta, kuinka hieno ihminen veljeni on ja laatia kokonaisen kuvatäyteisen postauksen lapsuudesta tähän päivään, mutta yhtäkkiä en osaakaan. Mää oon vaan niin älyttömän onnellinen veljeni puolesta ja toivon, että kaikki alkaisi mennä vihdoinkin paremmin hänellä. Kotoa muuttaminen on aika luonnollinen asia tehdä, kun kasvaa aikuiseksi. Tulee kaipuu itsenäistyä ja alkaa elää itsekseen. Matiakselle tämä on ollut iso asia viime aikoina, kun hän on kaivannut omaa rauhaa ja itsenäisyyttä, mutta se ei ole ollut itsestäänselvä asia. Koska en jaksanut kysyä lupaa veljeltä, että saanko kertoa hänen asioistaan täällä, niin en avaa tämän enempää. Sen verran vain, että tie tähän pisteeseen ei ole todellakaan ollut helppo. Tietäjät tietää. Nyt alkuun ainakin vaikuttaisi, että asiat alkaisivat mennä paremmin! Se on jo nyt kuin eri ihminen saadessaan oman pienen tilan, jossa olla rauhassa ja tehdä asioita omaan tahtiin.

#spottaaironman

Haluan painottaa tähän väliin, että on monia ihmisiä, jotka muuttavat omilleen paljon vanhempina kuin oletetusti, ja se on mun mielestä ihan ok. On niin monenlaisia elämäntilanteita ja tarpeita kuin on ihmisiäkin. Ikinä ei saa olettaa ihmisistä asioita, jos heitä ei tunne kuin päällisin puolin. Mustakin tuntuu, että jos en olisi mennyt naimisiin Keijon kanssa, asuisin vieläkin kotona. Ei voi tietää enää, koska meni jo.

Saa nähdä, jättääköhän Matias ton kliseeseinätekstin paikalleen.

Kämppä on keskustan tuntumassa, 36,5-neliöinen ja todella kiva ja kompakti poikamiesboksi. Hissi on 30-luvulla tehty pelottava veräjähäkkyrä, joten mun täytyy kai alkaa kuntoilla neljänteen kerrokseen, jossa kämppä sijaitsee. Tosin siinä hississä on myös penkki, joten pieni plussa annettava siitä. Tartte kantaa ja nostella painavaa kauppakassia.

#mummolanhissitraumatpalasikirkuvinatakaisin

Huomenna pääsen ekaa kertaa heti aamusta Matiaksen oletetusti valmiiksi laitettuun kämppään. Kuulemani mukaan on laittanut reippaasti heti ekana iltana meidän lähdettyä kaikki kuntoon. Huomenna on muutenkin aiiiiivan mahtava päivä tiedossa, koska DREAM THEATER! Aivan varmasti teen keikasta blogipostauksen! Oon jo nyt ihan eläintarha mahassa innostuksesta ja oon koko viikon kuunnellut jokaisena mahdollisena hetkenä Images & Words-albumia. En kestä & kaikki sen johdannaiset. ♥ Pakotan Matiaksen kanssani myös Pellakseen tms. kahvilaan, koska oon himoinnut laskiaispullia varmaan kaks kuukautta ja nyt sitä saa nyt sitä saa vatsansa täyteen pullaa!

Söpöin lävikkö ja coolit servetit.

Huippua on myös se, kuinka moni kiva ruokapaikka ja meiän lempparipaikkoja muutenkin on ihan siinä kävelymatkan päässä. Ootan innolla tulevia päiviä, viikkoja ja kuukausia. ♥

Muuttopäivä. Minä selfeilen ja Matias keskittyy.

Matiakselle toivotan paljon onnea uuteen kotiin ja uusia alkuja elämälle! ♥ En tiedä luetko sää tätä milloin, mutta kuitenkin. Love you, bro. ♥