If I seem superhuman I have been misunderstood.

"How can I feel abandoned even when the world surrounds me

How can I bite the hand that feeds the strangers all around me

How can I know so many never really knowing anyone

If I seem superhuman I have been misunderstood."

Ah. The lyrics, the feels, the depths, the sounds, the melodies.

Dream Theater - Six Degrees of Inner Turbulence.

James Labrien lauluääni, joka hyväilee sielua ja sydäntä.

Henkeäsalpaavan kaunis talvi.

Hyytävän kylmä talvi.

... And now you feel warm again, don't you?

Rakas reppana haukku ja haisulivanhus Otto.

Enteilen jonkin sortin tulevaisuuskriisiä itselläni. Mutta ei vielä, ei ehdi.

Kylmät kädet mutta lämmin sydän soriolipakko.

Kuuma nuudelikeitto.

Piparkakkujen kuorruttaminen.

#vainmunjaveljeninsidevitsijutut

30 Seconds to Mars.

Brooklyn Nine-Ninen uusintakierros numero 4. Tai 5. (Kohta osaan varmaan nekin replat ulkoa...)

Koulujuttuja, koulujuttuja, koulujuttuja. Toimitustapalausekkeet olivat vaikeita, mutta sitten ne olivatkin helppoja.

Kynttilänliekin loputtomalta tuntuva tanssi.

Viininpunaiseen hurahtaminen.

Päikkärit.

Väsymyskuolema klo 18-21 välillä ja yhtäkkinen uudelleenpiristyminen kello yhteen asti.

Kanakookoskeitto ja juustonäkkäri.

Juustosiivujen napostelu.

Gluteeniton leipomo ja elämäni ensimmäinen kermamunkki.

Look at all this food I CAN eat!

Kaikkea tekee mieli, mutta ei sitten kuitenkaan.

Motivaationpuutostilat.

Hajamielisyys.

En jaksa.

Mun ja Matiaksen samanaikaiset hyvät verensokerit.

#thegooddiabetics

Siipiweikkojen medium-kastikkeessa kunnolla uitetut kanansiivet ja koivet.

Milloinkohan oon viimeks suoristanut mun hiukset? Olis meinaan kiva taas.

Haluaisin tehdä mun hiuksille jotain. Harmaa liukuväri olis kova sana edelleen.

Mustasta väristä en luovu ikinä.

Essi teki mulle kalanruotoletin.

Essi teki tätä lettiä varmaan tunnin.

Sellasta mulle kuuluu. Sellasta mun päässä pyöri äsken, tunti sitten, tänään, koko viikonlopun tai jatkuvasti. Saat keksiä mitkä ajatukset menee mihinkäkin kategoriaan.

Mun päässä ja elämässä pyörii kaikkee ja samaan aikaan ei yhtään mitään. Sitä tää syksy ja talvi on mulla aina. Paljon haluaisin kertoilla täällä, mutta ei oo kunnollista asiaa. Ikinä ei ehdi kuvata asukuvia, kun on aina pimeää just sillon, kun ehtis kuvata. Maailma on kamala paikka, josta haluaisin kirjoittaa postauksia postauksien perään, mutta en saa mistään langoista kiinni enkä ajatuksiani kasaan.

Aion silti yrittää.

Loppukevennyksenä haluan iloisena ilmoittaa, että ostin sittenkin tämän minua vahvasti puhuttelevan valloittavan paidan!

Kuvitelkaa vielä paidan väri punaisena ja teksti mustaharmaana, niin se on mun paita se.

Tätä kirjoittaessa soi:

Dream Theater - Six Degrees of Inner Turbulance

30 Seconds to Mars - A Beautiful Lie (koko albumi)

Dream Theater - Trial of Tears

Common - The Dreamer, Ghetto Dreams, Gold, Cloth, Windows, The Believer, Pops Belief