maanantai 13. toukokuuta 2013

Ain't no sunshine when she's gone.

Se on jännä, kuinka aina kun jotain hurjan hauskaa tai muuten (omasta mielestä) mielenkiintoista on tapahtunut, niin tekis mieli kirjoittaa tänne ylös kaikki ja jokaikinen pikkiriikkinen yksityiskohta. Sitten kun niitä hauskoja kerrottavia asioita on yhtäkkiä kamalan paljon, niin ei tiedä mistä aloittaisi ja mitä kertoisi ja kuinka paljon vai jaksaako kirjottaa ollenkaan. Varsinkaan, jos oli ihan hotopää ja unohti tyystin ottaa valokuvia edes sillä rupusella puhelimen kameralla.

Juuri näin mulle kävi. Oli huippuhauska perjantai-ilta serkuilla, mutta en sitten napannut sen ensimmäistäkään valokuvaa. Joka tapauksessa meillä oli ihanaa ja raikkaan terveellistä välipalaa: leipiä, tuorejuustoja, suolakeksejä, erilaisia pähkinöitä ja tuoreita hedelmiä. Jutustelua, Singstar-battlea, paljon naurua ja hullua läppää. Mun iltaa varjosti äänen puuttuminen, tai kyllä ääntä tuli, mut sellasta äänenmurrosteinipojan ja Paula Koivuniemen sekoitusta tai sitten vaan pelkkää pihinää. No mää tyhmeliini lauloin silti ja sen takia pelkäsin, että saan sanoa lopulliset moimoit mun äänelle. Onneks ääni pysyi samana eikä hävinnyt yhtään enempää.

No mutta oli se laulaminen sen arvoista: yksi niistä 3:sta biisistä, jotka lauloin, oli iki-ihana Bill Withers - Ain't No Sunshine. Meidän Pleikka kakkonen jäi lainaan serkuille, joten se on heti laulun paikka, kun saan ääneni takaisin. Vaikka mä jostain hyvin jännästä syystä tykkään tästä käheästä soundista enemmän kun omasta äänestäni...

Mitäs muuta? Iskä oli kekseliäs kaveri ja antoi komian pre-"ylppärilahjan"!

Siis voi että, se oli kuin olikin VINOSSA. Yyh.

Iskä on työnsä puolesta hyvää pataa Koskarin/Cine Atlaksen vartijoiden kanssa ja oli kysäissyt, että mahtaisko Cinellä olla jo noita Rautamies 3:n julisteita vapaana. Saatiin onneks Matiaksen kanssa omat. ONNEKS, koska olis tullut muuten melkonen blood bath, jos iskä olis vain yhden kiikuttanut kotiin.

Myös mun jou-juhlat lähestyvät uhkaavasti kuin myös yo-kokeiden virallisten tulosten julkistaminen. Molemmat jännittää ihan yhtä paljon. Tuntuu, että paljon on jo saatu aikaan juhlien suhteen, mutta samalla tuntuu, että kaikki on ihan vaiheessa.

YO-JUHLAN TEHTÄVÄLISTA:

[x] mekko
[x] kutsujenteko
[/] kutsuja lähetetty/jaettu
[ ] tarjottavat
[/] oman huoneen siivous
[ ] koko kämpän siivous lattiasta kattoon
[ ] hermot rauhoitettu


Myös tanssikoulumme kevätnäytös lähestyy, mutta sitä en koe uhkaavaksi, vaan pikemminkin hyvin odotetuksi! Kevään mittaan oon pistänyt koko kroppani ja jokaikisen lihakseni likoon ja tuloksia on tullut. Heittelin ilmaan jo ukaaseja porukoille, että paras olis tulla näytöstä kattoon tai muuten...

Ei vaan, kyllä ne tulee ilman uhkailujakin. Matias myös kuvaa meiän ryhmän tanssiesityksen, joten ehkä jo mun jou-juhlissa on mahdollisesti luvassa exclusive videonäytös niille, keitä kiinnostaa. Vielä en tiedä, uppaanko videota blogiin asti. En tiedä edes, saanko ladata sitä tänne.

Tosiaan just nyt mulle ei kuulu muuta kuin lahnailua ja juhlien suunnittelua ja stressin kehittämistä. Tämän kuun vika viikko se sitten vasta on tekemistä täynnä! Kenraalit, näytös, viimeiset siivousurakat ja muut rykäsyt, yo-juhlaharkat ja H-HETKI. On tää melkosta.

Mitäs teitin kevääseen kuuluu? :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti