tiistai 23. lokakuuta 2012

You are my lovely one.

Mä olen tehnyt mun omasta kullanmuwusesta ja elämäni tärkeimmästä miespuolisesta henkilöstä, eikun otuksesta niin laittoman vähän postauksia, että tässäpä tulee semmonen kunnon kuvapläjäys!


"Tertsi vaan teille mun siskon Empun blogin lukijoille! Mä oon Otto, ykstoista vee. Ihmisten iässä seiskeetseittemän. Aika vanha papparainen oon, pakko myöntää, mutta olo on ku nuorella jolpilla! Ne sanoo, että mun näkö huononee, mutta emmää ainakaan oo viä mitään huomannut.
Mä oon kotoisin Kuopiosta, ja mun iskä on saksanseisoja Halli ja äiti on belgianpaimenkoira Virma. Mua kutsuttiin ensin Varmaksi, mikä oli aika pöljä nimi, mutta nerokas veljeni Matias keksi mulle hauskemman nimen.


Mää tykkään kovasti käydä lenkillä Herwoodin huudeilla Matiaksen kanssa, ja eritoten tykkään monista hajuista, mitä voin mun tarkalla kirsulla havaita. Siksi käppäilen puolet matkasta kirsu maassa, ja merkkailen kivojen hajujen kohdalle oman viestini sekä uudet spotit merkkaan oitis omaksi reviirikseni. Jos mahdollista, juoksen ihan täysillä. Jos vaikka Emppu asettuu mun eteen kun juoksen sitä kohti, niin väistän vasta ihan viime hetkellä niin, että Emppu tai kuka siinä onkaan säikähtää vähäsen. Se on hauskaa. Ihan parasta on se, kun ollaan käyty jossain kauempana mökillä, oon saanut juosta piiitkiä matkoja vapaasti ilman hihnaa, joko mökin pihalla tai metsässä.
Innostun kovasti, kun meiän kodin ovikello soi ja tulee kivoja vieraita, jotka tuoksuu tutuille tai uusille koirakavereille, ja etenkin, jos vieras tuoksuu kissalle.


Mun lemppari-ihmisiä mun perheeni lisäksi on ainakin Empun ja Matskun mummo ja serkut. Mummo tuo mulle aina kaikkee hyvää herkkuruokaa mussutettavaksi ja serkut tykkää lähtee viemään mua ulos lenkille.

Mä en tykkää rusakoista. Ne aina kettuilee mulle jostain pitkän matkan päästä, ja sit ku lähden juoksemaan perään, niin ne kehtaa juosta vielä kovempaa. Pelkurit.


Mä en myöskään tykkää pulsuista. Ne örisee ja haisee pahalle. Jos joku uhkaava ukkeli lähestyy mun Emppua, niin murisen ja haukun niin pelottavasti kuin osaan! Ja muutenkin puolustan mun isäntäperhettä henkeen ja vereen!


Mun lemppariruokaa on maksalaatikko, kaikenlainen liha ja suklaa, vaikken sitä jostain tyhmästä syystä saa syödä. Mä en ymmärrä, se on niin hyvää! Kerran vedin kokonaisen pussillisen Empun Smash-suklaateja yksin kotona ollessani, ja se sit vähän suuttui mulle, kun löysi tyhjän pussin lattialta. Hetken päästä me oltiin kavereita taas!

Mut hei, nyt mä lähden lenkille Matiaksen kanssa! Vuh vaan teille!"


Ja tässähän me ollaan, kaikista suloisin otus mitä maa päällään kantaa ja Otto. Kuin kaksi marjaa! ♥

Kaikki kuvat © Matias, toinen mun elämäni tärkein miespuolinen otus ja apinaveli, jota ilman ei voi elää ja jonka huoneessa kaikki kuvat otettiin.

5 kommenttia:

  1. "Muista harjata koiraasi usein karvanlähtöaikana, ettei kodistasi tule karvakeskusta ;)" Muistatko tämän? Oli hyvä ohjelma Animal Planetilla koirien erilaisista turkeista :) Vaikka Ottoa harjaa ja imuroi (johon se ihme kyllä suostuu) niin silti meidän koti on karvakeskus :P...no kohta helpottaa, kun pakkaset alkaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No muistan! Ei se tunnu auttavan, vaikka kuinka paljon harjais Oton turkkia... Mut silti se ohjelma oli tosi hyvä tietopläjäys, että minkälaisia turkkeja milläkin koirarodulla on! :D

      Poista
  2. Ai teillä on tämmönen otuskainen!:( Voi, toivottavasti sillä on vielä vuosia edessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tommonen ihana vanhus on <3 Kyllä se tolla energialla porskuttaa vielä pitkään, ei huolta! ;)

      Poista