lauantai 30. huhtikuuta 2016

My favourites of April.


12.4. Menimme Keijon kanssa kaksi vuotta sitten kihloihin! Juhlimme sitä pikkuisen menemällä syömään Los Pollokseen.


6.-10.4. Pop up storen pitäminen Koskarin keskusaukiolla. Pohjatyöt oli yllättävän raskaita ja intensiivisiä eikä saikulle joutuminen auttanut ressiä ollenkaan. Sain kuitenkin ajoissa kaiken tarpeellisen tehtyä, hinnoittelut, inventoinnit ja rekeille asettelun. Tiistaina kasattiin koko store aukiolle, pidettiin sitä menestyksekkäät 5 päivää ja mää korjasin koko storen sunnuntaina pois aukiolta. Henkisesti ja fyysisesti raskas, mutta todella kiinnostava ja hauska kokemus!


Vanhan Elastisen tuotannon kuunteleminen. Paljon parempaa kuin nykyinen. Meneviä aivot narikkaan-biisejä kuten HuudaLiikuRiehu, Bäkkiin Stadiin, Häivytään ja Anna Soida, kauniita melodisia biisejä kuten Irrallaan, Ystävä, Nuku Vaan ja Anna Mun ja syväluotaavia itsetutkiskelubiisejä kuten Peli Seis, Muut Ei Kuuntele ja Eteenpäin.


How I Met Your Motherin uusintakiekka. Mää taisin vannoa viimeisen jakson nähtyäni, etten katso sarjaa enää ikinä, mutkun. Noh. Mä en jaksa katsoa itekseni mitään kauheen raskaita sarjoja. Mua on ressannut viime aikoina niin paljon, että vapaa-ajalla haluan nollata ja nauraa niin paljon ku sielu sietää. Jätän sit vaikka sen viimeisen jakson kattomatta. Muuten siellä on todella paljon hyviä jaksoja ja vitsejä. Slap Bet, se Tedin ja Robinin inside-juttu "Major Buzzkill", "General Knowledge" jne. ja tekee saluten samalla, doppelgängerit ja "Where's the poop, Robin?".


DC's Legends of Tomorrow. Oikeestaan aika hassu sarja välillä ja kliseitä täynnä, mut silti ehdottoman viihdyttävää katsottavaa.


CAPTAIN AMERICA: CIVIL WAR! SE ON OIKEESTI IHAN KOHTA! (Nyt kun kirjoitan on 23.4) Mä jaksan kyllä aina ihmetellä, että miten aika menee niin nopeesti, mutta tän kohdalla oon aidosti sitä mieltä enkä vaan liiottele. Ultronhan tuli just äsken leffoihin (köh vuosi sitten) ja Ant-Man tuli kyl mun mielestä kuukausi sitten (Viaplayhin varmaan joo että lol mää). Tän kohdalla se on ehkä eri asia. Oon meinaan kokenut hyvin ristiriitaisia fiiliksiä tän leffan takia ja rehellisesti sanottuna mä olen itkenyt lähes joka trailerin nähdessäni. MÄ EN HALUA, et ne tappelee keskenään. YOU SHOULD FIGHT AGAINST CRIME, NOT YOURSELVES! You stupidheads! Anyway, leffasta lisää myöhemmin omassa postauksessaan todnäk ensi kuun puolella...

Saturday Night Live, Andre Wickström ja Kalle Lamberg. Joka muuten loppui tänään. Kalle Lambergin hahmot Ritva Valkaman näköinen lapsi, Sami Hedberg, Jethro Rostedt, huutokauppakeisari ja Terhi Kiemunki oli niin parhaita, samoin Akun Nalle Wahlroos ja Andren Viikkokatsaus eikä tule unohtaa Pelle Mattsonia.


Nyt on ollut oikee hyvän ruoan kuukausi. Pizzalaguunin SEKÄ Sticky Wingersin ihania siipiä ja ekana mainitun paikan mozzarellasalamipaprikapizzaa (myös Vuoreksen pizzerian versio oli yhtä hyvvää), Los Polloksen kanapekoni-bocadilloa ja tietysti kaikkea ihania Keijon tekemiä ruokia, joita en kaikkia nyt muista, mut ainakin kanakookoskeittoa ja jauhelihaperunamaissi-uunivuokaa, jossa oli pieni tujaus Tannisen chilikastiketta. Nomskismomskis! Naposteltavista Punnitse & Säästän kaneliomenalastut on ollut suurta herkkua. Yleensä en moisista luonnonmukaisuuksista välitä, mut ko. lastuihin ei ole lisätty sokeria, vaan niissä on ainoastaan omenaa, kanelia sekä öljyä. Aivan mahtavia! Myös tämän kesän lempparijätski on bongattu ja se on Kingis Nougat.


Viimeisenä mutta EI TODELLAKAAN vähäisempänä, NOAH KIN + ELIAS GOULD @ DORIS!

Noah Kinin osuus oli lyhyt, mutta sitäkin awesomempi! Ennenkuulemattomia biisejä, uusia biisejä The Void EP:ltä (kaikki paitsi Nightmare, jota vähä kyl jäin kaipaamaan) ja vähän vanhaakin (822 ja RBLS). Ja ah, Somewhere on jotain maagista. Noah Kinin keikoissa on aina se paha, että jää kaipaamaan lisää. Ei muuten mutta kun ei se nyt joka kuukausi käy Tampereella, vaikka sitä niin toivoisi. Plus Noah Kin on aivan todella mukava jätkä in person. Tuli vaihdettua pari sanaa sen kanssa ex temporeesti ja tuntui ihan ku kaverille olis jutellut. Mahtavaa!

#laatuhyväperuna
Elias Gouldin omaa musaa ei oo tullut kuunneltua ainakaan ennen keikkaa, mutta sen jälkeen halusin ehdottomasti tutustua! Oli niin hieno meininki lavalla ja hyvänkuulosta soundia! Oon kerran aiemmin nähnyt Eliaksen livenä ja sekin oli Noah Kinin keikalla kitaristina. Kuuntelin koko EP:n Spotifystä seuraavana päivänä, suosittelen! Tästä lähtee linkki: Elias Gould EP.

Ei myöskään saa unohtaa mun muikeeta keikkaseuruetta, Teijaa ja Elinaa! Ihanat kun jakso mun fanityttöilyä. Meillä oli myös erikivat etkot parien Disney-leffojen ja mättöruokien parissa ja jatkot Sami Hedbergin kanssa.

#kaaliaivotliikenteessä #hyväkuvanlaatuhermanni #naamatkorvaalaaduneiku
Tässä kuussa on kyllä tapahtunut paljon. Tällä hetkellä valitettavasti on sellanen fiilis, että kuuluu vähän ei-hyvää, mutta pakko se on sanoa, että on tosi mahtava ja toimintarikas kuukausi takana. Ja hei, enää kuukausi ja MÄÄ VALMISTUN!

#beforeandafter
Ps. Pakko vielä laittaa teidätkin kuuntelemaan mun tän hetken koukkubiisiä, jonka Noah Kin niin mahtavasti räppäili menemään keikallaan ja johon ensi kerran Jazzkadun keikalla kovasti rakastuin. Tän biisin äänimaailmassa on jotain... Taianomaista. Rauhoittavaa. Kertakaikkisen kaunista. Thank you for this lovely collaboration, Sekuoia and Noah Kin.

tiistai 26. huhtikuuta 2016

My favourites of January and February.

Moikkuli. Mä en yleensä julkaise kahta postausta saman päivän aikana, mutta kun tää postaus on hautunut mulla luonnoksissa hetken ja mää en saa tällä kakkapuhelimella ajastettua tätä vuorokaudenvaihteeseen ja seliseli NYT LÄHTEE.

Mää nyt otan kiinni aloittamaani postaussarjaa Kuukauden suosikit. Vähän vaikeeta jostain syystä muistaa kaikkea, koska mun alkuvuosi on mennyt jostain syystä ihan jossain sumussa, mut yritetään!

#perfectlipsticklook from March.

TAMMIKUU


PIKKULEIJONIEN VOITTAMA KULTA JUNNUJEN MM-KISOISSA! WOOO! Venäjän viime hetken tasoitus oli aivan hirvee hetki ja erätauko oli stressaavin vartti vähään aikaan, mutta sitten koitti jatkoaika. Ei mennyt kun 1.21 ja KAPANEN ISKEE MAALIN! POIKA SAUNOO ja eiku torille!

Gracias & Reino Nordin - Catch The Game. Huikee kisabiisi, jota kuuntelee oikein mielellään vieläkin. Sitä tulee fiilisteltyä ihan eri tavalla pienoiset kylmänväreet pinnassa.

Työpaikan asiakasillat. Ensin serkkujen, sitten äidin ja tädin kanssa malleina. Ei paha!


Musta dramaattinen hattu ja ruusut. Mikä ihana yhdistelmä.


Serkut tuli alun perin vain katsomaan miten mää sählään selviän mallina, mutta myös saatiin viime hetkellä myös hätiin, sillä jopa kaksi mallia perui tulonsa viime hetkellä ja serkut suostui heittämällä malleiksi. Ja oli niin hirveen hauskaa! Mustavalkoinen neule puki aivan ihanasti Naledia ja värikäs myötenmenevä mekko sopi Dinskulle ku nappi silmään! On mulla suorastaan häikäisevän kauniit serkut.


Myös äiti ja täti suostuivat viime hetkellä malleiksi, kun jälleen tuli perumista. Nää illat oli muutenkin yhtä säätöä ja sekoilua, mut se ei haitannut meidän menoa ollenkaan! Äiti ja Nanna osasivat näppärinä naisina valita ihanat asut itselleen hetkessä ja olivat oikein kauniina. Näätte varmasti mistä Dinsku ja Nallu ovat perineet uniikit piirteensä.

Huippuhauska ilta parin ystäväpariskunnan kanssa. Oli nachosmuchosia, juustokakkua, hulvatonta Rappakaljaa ja herkkää Singstaria. Mää sensitiivinen pöhlö hävisin ihan vaan sen takia, etten pystynyt laulamaan yhtä laulua enenäämuistamitä, koska muuten olisin varmasti itkenyt. EIKU SE OLI JOO Evanescencen My Immortal. Mulla on vähän niinku siihen liittyviä kipeitä muistoja.

Viima ja Usva. Aivan ihanan hurmaavat nuoret kissaherrat. #kissakuumeisbad


Rappakalja. Pakko nostaa vielä erikseen esille tämä, koska se on ihan jäätävän hauska peli. Eka pelikerta meni vähä kujalla ollessa, mutta sen jälkeen voitin kotona jopa 2 putkeen. Oon näköjään hyvä selittämään kun sille päälle satun.

#tulinnäinvoitin

Dream Theater - The Astonishing. Freakin epic album. 34 tracks, which all tell you a story never been told before. Noise machines, James' voice, guitar riffs, everything. Like I said, FREAKIN'. EPIC.

Herra ja Rouva Saarisen sekä heidän karvavauvansa Pablon viikonloppuvierailu. Pablo on niin möpsö ja ihana haukku, että ei kyllä auttanut yhtään koirakuumeen pois hätistämistä. Päinvastoin.

Kattokaa ny sitä! Tommonen pikku ketunpoika.

HELMIKUU

Doctor Who-värityskirja! Kiitos todella hienosta lahjasta, S & J! Tämä tuli tarpeeseen kaiken stressin keskelle.


Steven Wilsonin keikka. Ihana mies, ihanaa musiikkia, ihana bändi. Herra veti yhtyeineen kaikki biisit ihanalta viime vuonna julkaistulta albumilta Hand. Cannot. Erase. samoin uusimmalta 4 1/2-albumilta sekä vanhoja teoksia. I'm in love. Such an amazing artist.


Toton keikka. Mahtava meininki, vaikka Joseph Williams puuttuikin. Steve Lukather ja pojat veti melkein stand up show'n lavalla ja mulla jäi ehdottomasti päällimmäisenä mieleen coveri biisistä Bridge of Sighs ja African liveveto. Joo, Africa on tunnetuin kaikista Toton biiseistä, mutta se oli jotenkin ihanampi livenä. Äänimaailmat oli kohillaan ja ne veti oikeen extrapitkän version. Ja olihan mulla parasta keikkaseuraa.


Opparin palauttaminen. Samaan aikaan hermoja raastavaa ja ehkä helpottavinta ikinä. Tarkistin moneen kertaan, että onko sivunumerot ok, onko otsikot kohdillaan, täsmääkö kaikki asiat, onko kuvat ja kuvatekstit ok jne jne JNE. Ja kun mää olin sitten vihdoin kahden tunnin Wordin ääressä jahkaamisen jälkeen varma, että kaikki on kunnossa niin eikö mulla ollut sit kuitenkin jäänyt sisällysluettelo päivittämättä, kun olin vaihtanut yhden kappaleen otsikkoa. ÄÄÄÄÄÄÄ. No, nielin itkupotkuraivarin ja tulostin uudet 28 sivua tekstiä ja kuvia. Kun palautin työn Moodleen, sekä paperisena versiona opelle ja opponentille, niin olo ei ollutkaan helpottunut vaan hyvin, hyvin epätodellinen. Helpotus tuli vasta ehkä sitten, kun sain tietää mun arvosanan. Sen te jo tiedättekin ja se oli se ihana kolmoinen. En olis kyllä ekana vuonna todellakaan uskonut, että sellaisen pystyisin vetäseen!

Porcupine Tree, josta Steven Wilsonkin tunnetaan. Inasen rankempaa musakkia kuin Steven Wilsonin soolotuotanto.

Apple Music. Siellä on kaikki Steven Wilsonin soololevyt sekä enemmän Porcupine Treen levyjä sekä Spotifystä hävinnyt Liv Warfieldin Embrace Me.

Luksukkaahkot treffit mieheni kanssa Stefan's Steakhousessa. 



Siinä on tenderloinia punaviinikastikkeella, parmesaaniranskalaisia valkosipuliyrttivoilla ja kasviksia. Sitä makujen maailmaa, hyvänen aika. Mää rakastan ruokia, jossa yhdistyy hyviä makuja ja ne mätsää toistensa kanssa. Jälkiruoaksi söin niin ihanaa GLUTEENITONTA juustokakkua, että melkein itku pääsi. Oli meinaan oikeesti ensimmäinen hyvä gluteeniton juustokakku, jota oon ikinä syönyt. Kaikkiin kaupan pakastekakkuihin tyrkätään aina jotain sitruunaa tai mangoa, jotka on molemmat hyi. Tämä ei todellakaan ollut hyi vaan ah. 

Hauskat peli-illat perheen kesken. On vedetty Rappakaljaa, Trivial Pursuittia ja Tohtori-monopolia.

Marvel's Agent Carter. Kakkoskausi oli todella intensiivinen, mutta en osaa sanoa oliko parempi kuin ykkönen. Ihan yhtä jännittävä ja mahtava kuin ekallakin kaudella. Peggyn asut oli jakso jaksolta ihanempia (40's aesthetics ) ja hahmojen kehitystä oli havaittavissa, mm. Jarvis oli ihan menossa mukana jännissä skenaarioissa, kun taas ekalla kaudella Jarvis oli ku pikkutyttö ja peloissaan kaikissa toimintatilanteissa. Ainoo miinus koko kaudessa oli, ettei shippaamani pari Carter/Wilkes päätynytkään yhteen vaan Peggy lyöttäytyi yhteen Sousan kanssa. Möh. Interracial couple olis ollut ihanaa vaihtelua. No mutta, mää oon muutenkin sitä mieltä, että Steggy all the way! (shipping-nimistä tietämättömille: Steggy meinaa Steve Rogersia eli Captain Americaa ja Peggyä.)

United we stand, divided we fall.

Pikainen pikapostaus työmatkan varrelta!


Mää en ehdi kirjoittamaan tästä mitenkään ennen huomista iltaa joten kirjoitan nyt.

Mä pelkään huomista.

Oikeesti mä en ole ikinä pelännyt näin paljoa yhtä elokuvaa. Kauhuleffoja ehkä, mut ne pelottaa eri tavalla ja jää mieleen pitkäksi aikaa muodostaen painajaisia ja mielikuvituskummituksia vaatekomeroon, jonka ovi ei pysy auki.

Captain America: Civil War pelottaa siksi, että mikään ei varmastikaan ole enää ennallaan sen jälkeen Marvel-elokuvauniversumissa. Sieltä saattaa lähteä joko koko joukollinen rakkaiksi muodostuneita hahmoja tai sitten ei lähde, mutta uskon, että oli tapaus kumpi tahansa, mää en selviä ilman henkisiä naarmuja. Itse leffasta on sanottu, että se on psykologinen trilleri siinä missä Winter Soldier oli poliittinen. Psykologiset yhtään mitkään on aina pahimpia.


Kaikista pahinta tässä on, etten haluais valita puolta ja pitkään olinkin sitä mieltä, että oon Team Thor, koska sekään ei olis kenenkään puolella vaan käskis tappelupukareita lopettamaan (pistihän se Ultronissa Starkin ja Captainin riidan poikki iskemällä salamat kehtoon ja niin syntyi Vision). Nyt meinaan koko ajan kallistua Team Capin puolelle, koska siellä on Bucky, Ant-Man, Hawkeye, Wanda ja Falcon, eli mulle vähän mieluisampi tiimi. Mutta sit kun alan miettiä niin Starkin puolella on myös huikeita sankareita, kuten Vision ja Rhodey ja sit oonkin taas puolueeton. 

Mää tiedän myös sen, että kyseessä on leffa. Mä vaan en oo fanityttöillyt fiktiosta pitkiin aikoihin ja on ollut ikävä.

Oon varma, että luvassa on järkyttävää the feels the feels-vuoristorataa, penkissä tärisemistä, kyynelkanavien falskaamista ja toivottavasti edes vähän naurua, jota Marvel-leffat yleensä aiemmin ovat aiheuttaneet. Ja mä uskon satavarmasti, että oli Civil War kuinka kauhee hyvänsä niin se on varmasti paras Marvel-leffa kaikista tähän asti julkaissuista leffoista!

Palaan asiaan, kun leffa on nähty. Stay tuned for more fangirl moments with Ems.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

My favourites of March.


SAIN OPPARISTA 3!

Diabolo Orange.

Veriappelsiinit.

Tekstitaulujen tekeminen.

#vähäluonnosteluja #vaintekotaiteellisetinspiraatiotekstijutut


Työharjoittelu Koskarin Objectissa ja pop up storen kasaaminen Miinus Viiruksille. Vähä ressas, mutta hyvällä tavalla!


Steven Wilson.

Vohvelikahvila.


Cards Against Humanity.

#mmnäillämävoitin #justnazithings #blackestandweirdesthumourever
Siivet. Oon aivan koukussa. On ehkä sotkuisinta ruokaa ikinä, mut ah niin euforisen hyvää.


Vaatekaapin siivoamista ja tarpeettomiksi jääneiden vaatteiden vieminen kirpparille.

Vaatekaapin rakentaminen hankkimalla ihan perusvaatteita, joihin yhdistellä erilaisia ennestään olemassaolevia vaatteita ja asusteita.

Batman v Superman: Dawn of Justice. Oli siis aiivan AIIVAN mahtava! I'm now officially a DC fan!

Marvel's Daredevil.

NOAH KININ KAUAN ODOTETTU EP.


Ensimmäinen junamatka kotiin 17 vuoteen. Eli joo, oon ollut junassa viimeksi 6-vuotiaana. Pakko oli ottaa Keijo tueksi ja turvaksi, koska mulla ei tosiaan ollut mitään hajua miten junassa ollaan.

Ex tempore biljardinpelaamiset Galaxy Centerissä ennen kotiin lähtöä.


Tämä postaus starttaa nyt jatkuvan joka kuukauden lopuksi julkaistavan Kuukauden suosikit-postauksien sarjan. Paitsi että hups, nyt on jo huhtikuu. Nooooo mitäs pienistä.

Anyways, tällä tavalla mun tulee blogattua/julkaistua jotain ainakin kerran kuussa ja saan kivasti jäsenneltyä itselleni, että millainen kuukausi on ollut. Olis ollut kiva kekata tää jo tammikuussa, mut ei voi enää mitään. Voisin yrittää laatia jonkinnäkösen postauksen tammi- ja helmikuun suokkareista. Kyl mää sen verran ehkä muistan niistä.

Josta tulikin mieleeni, että mulla on mennyt syksy ja alkukevät jossain ihmeen sumussa. En tiedä miksi. Alkuun varmaan korvistakin asti tursuava stressi vaikutti, mutta nyt en tiedä. Kai mulla pukkaa päälle joku maksimaalinen kohtamäävalmistunjamitähänhitsiämääsittenteenelämälläni-kriisi. En oo miettinyt sitä kunnolla, tai oon, mutta sitten taas en. Sen mä tiedän, että mun on oltava töissä, muuten ei elämästä tule yhtään mitään.

Koulu tosiaan nyt loppui, ainakin siellä istumisen osalta. Nyt oon työharjoittelussa Objectissa Koskarissa, kuten aiemmassa postauksessa tulin maininneeksi. Siellä on ollut jo heti alkuun melko intensiivistä menoa ja tekemistä on riittänyt. Muun muassa sen takia mulla on jälleen kerran jäänyt blogi taka-alalle.

Sen verran itse harjoittelusta, että vähän kyllä jännitti ajatus bestseller-kaupassa työskentelystä, mutta aika hyvin on mennyt tähän asti. Tällä tai ens viikolla alkaa myyntityön harjoittelu ensin naisten puolella ja sitten miesten. Tulee hirmujännää!

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Love me some awesome outfits part 4.


Tämän päivän motivaatiolause. Ja kyllä, minä olen taitellut tuon tekstin. Tein ton taulun töihin meiän yrityksen kautta.

Nyt olis jälleen luvassa miniasupostaus. Haluaisin tehdä näitä paljon enemmän, mutta en ikinä saa tsäänssiä kuvailla itteäni. En saa kuvaajaa helposti ja Keijo voisi kuvailla, mutta aina kun päästään kotiin Tampereelta niin on ehtinyt tulla pimeää. Ehkä keväämmällä taas sitten...

Paitsi että nyt on kevät! Oon taas aloittanut tän tekstin vaikka kuinka kauan sitten. Lunta ei oo ollut maassa enää pitkään aikaan, toisin kun näissä kuvissa ja asut on huomattavasti talvisempia. Huomaa kuinka usein oon taas kirjoitellut... Nyt on ollut oikeesti niin kiirettä ja väsymystä ilmassa, etten oo jaksanut edes koneella istuskella. Mut siitä lisää myöhemmin.

#1. Ems the Red Lips Reindeer.

#littleblackcurlyhair #mystical #allblackeverything #andalittlebitofred #wontbeneedinganysquats

Mä kehun itteäni hyvin harvoin enkä tykkää ottaa vastaan kehuja, kun meen niistä aina ihan kiemuralle, mutta tässä lookissa on kaikki kohdillaan.


Otsatukka on optimaalisen pituinen ja mun ihanan pitkät hiukset näyttää (ja taisi myös tuntua) pehmeiltä ja todella kiiltävän terveiltä. Näköjään ajoittainen latvojen napsiminen saksilla on alkanut tuottaa tulosta.

Huppuhuivi on asusta riippuen joko mystisen tyylikäs tai lämpöisen talvinen, tässä tapauksessa jälkimmäinen. Täytyis vielä mustan asun kanssa upata tänne. Silloin se on mystistäkin mystisempi.

Punainen neule on lyhyt, löllö ja hauskaa materiaalia. Porohame on hauska ja uskomattoman ihanan pehmeää materiaalia.


Koko asu on kokonaisuudessaan todella mukava ja pehmeä. Mä en siis kestä kuinka ihanalta toi porohame tuntuu päällä. Aika täydellinen työasu talveen. Mukavat nilkkurit pienillä kiilakoroilla kruunaavat kokonaisuuden.


Pisteenä i:n päälle toimivat punaiset BB-korvikset, punaiset huulet ja punaiset kynnet. Eyeliner game is on point and eyebrows are on fleek, so it's allz good!



Paita - H&M ♥ Hame - Noorit ♥ Huivi - Glitter ♥ Korvikset - Noorit ♥ Kengät - Noorit

#2. Dramatic rock 'n roll lady.


Tämän asun koostin Toton keikkaa varten. Mustaa, valkoista ja häivähdys punaista.


Valkoinen mekko (oikeestaan tunika, mun makuun toi on aivan liian lyhyt mekoksi) mustilla kuvioilla on itsessään aika naisellisen rock, mutta pitkä nahkatakki tekee tästä asusta entistä rockimman.


Korvissa mulla on tollaset vinoneliöhommelit, toisessa korvassa musta ja toisessa valkoinen. Tykkään hankkia tolleen korviksia eri väreissä, joilla voin sit leikitellä. Meikkiin en oo tehnyt mitään sen kummempia muutoksia. Samaa vanhaa millä mennään. Tästä tyylistä on tullu mun luottojuttu.


Upea musta huopahattu kruunaa kokonaisuuden. Mää oon käyttänyt tota hattua harmittavan vähän, ja kesällä tota ei varmaan voi kauheesti pitää, kun muuten tulee aikasta kuuma. Onneks on kevättä jäljellä!

Nahkatakki - Radiokirppis ♥ Toppi - Noorit ♥ Hattu - Noorit ♥ Korvikset - Noorit ♥ Kaulakoru - Glitter


Lyhyesti loppuun kuulumisia: koulu loppui maaliskuun puolessävälissä ja oon ollut 21.3 alkaen työharjoittelussa Koskarin Objectissa. Järkkäilin Objectille pop up storea Koskarin keskusaukiolle Miinus Viirusten ajaksi ja olin kyseisellä viikolla töissä 6 päivää putkeen ja yli 40 tuntia yhteensä. Nyt oon toista päivää vapaalla ja huomenna on vielä yks jäljellä. Ja mikä tärkeintä: meillä oli tänään Keijon kanssa ihana 2-vuotiskihlapäivä.

To be continued, so stay tuned mah homies.