maanantai 23. maaliskuuta 2020

Remember me under the sun.

Tiistai 31.12.2019 klo 14.20. Vuoden ja vuosikymmenen viimeinen auringonlasku.




Tunsin oloni todella epätodelliseksi, kun katselin viime vuosikymmenen viimeistä auringonlaskua. Toki seuraavan kerran näkisimme auringon heti seuraavana päivänä, mutta se valaisisi kokonaan uutta vuosikymmentä. Tämä oli siksi merkittävä hetki ja en olisi kyä antanut itselleni anteeksi, jos olisin unohtanut ikuistaa tämän.

Tässä oli myös jotain symbolista. Koin, että aurinko vei mennessään menneen vuosikymmenen huolet ja murheet. Kaikki työhuolet, kaikki talon myymiseen liittyvät vaikeudet, kaikki stressi. Muutos, tervetuloa elämääni. Vaikka toisitkin elämääni uusia stressejä ja huolia, uskon selviäväni niistä samoin kuin aikaisemminkin olen selvinnyt.

Meidän 2020 alkoi itse asiassa tosi hyvin monilla hyvillä uutisilla ja muutoksilla, mutta se on tuonut myös paljon todella odottamattomia haasteita meille ja kaikille ihmisille koronan ja luonnonkatastrofien muodossa.

Me eletään todella jännittäviä aikoja. Mä ennakoinkin ennen vuoden vaihtumista, että tämä voi olla todella merkittävä vuosi, ja tämä onkin ollut tähän asti. On vasta maaliskuu ja on tapahtunut jo todella paljon. Mutta minä uskon vahvasti, että me selviämme yhtä odottamattomalla tavalla kuin millä nämä kaikki ovat alkaneet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti