keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Syyskuun söpöilyä.

Yögh. Mun otsikot huononee postaus postaukselta.

Say hello to my evil siamese twin, Evilia. #okeinytolihuono #anteeks
Menin lupaamaan Instagramissa peepseille, että kirjoittaisin tänään jotain, mutta öääääh. Nyt ei suju tämä, ei ollenkaan. Kirjoitan silti, koska musiikki on soimassa ja mää nyt olen saanut itteni koneen äärelle niin ei kai tässä muu auta.

Keijon ilme 5/5.
New car in da building! Ja on aikas ihana auto meinaan. Turvallista, tasaista kyytiä ja saatiin vielä vakinopeudensäädin tohon asennettua. Muuta mää en osaa tosta sanoa kuin että hyvä auto on, ja vielä kun saadaan asennettua Huldasta otetut subbarit ja sterkat niin sit on auto valmis! Hulda-vanhus pääsi hyvään ja vieläpä tuttuun kotiin. ♥ Uudella tulokkaalla ei ole vieläkään nimeä. Käly on ollut aikaisempien Keijon autojen Authorized Namegiver (tm) niin odotellaan vielä hänen vastaustaan.


Piha oli valtoimenaan erilaisia marjoja ja omenoita. Puolukoita, viinimarjoja ja karviaisia. Mustikka kiinnosti näistä kaikista eniten, koska mustikkapiirakka.

"Mää nään sut."
Mää intouduin Matiaksen ruohonleikkuun lomassa poimimaan kaikkee meiän pihasta. Innostuin varmaan ekaa kertaa koko aikana tässä talossa siitä, että hei, mää asun omakotitalossa ja pihassa kasvaa kaikkee. Tää on niin outoa ja erilaista täysveriselle kaupunkilaistytölle, joka on aina asunut vuokralla luhti- ja kerrostaloissa eikä oo paljoo ollut tapana olla maaseutu- ja omakotitaloelämisen kanssa tekemisissä ensimmäisen 21 vuoden aikana. On vaatinut hirmuisesti totuttelemista ja näköjään 3 vuotta oli se aika, jonka se vaati. Mää lämpenen hyvin hitaasti, kuulkaa. Mulle ei riitä, että sanotaan "noni, nyt sää asut omakotitalossa, sun PITÄÄ NYT HETI TYKÄTÄ pihahommista, marjojen ja omenoiden poimimisesta ja puutarhatöistä." Mun piti saada ottaa se aika tähän ja totutella, ja kuten sanoin, niin mää en todellakaan totu nopeasti täysin uusiin asioihin ellei olosuhteet sitä nimenomaan vaadi.

"No mikä siä nyt o?"
Mää oon nykyisin sitä mieltä, että näin sen kuuluisi olla: kaikilla tulisi olla oma, itserakentama talo ja piha, josta poimia marjoja ja istutella omia juttuja. Mutta tässä systeemissä se ei valitettavasti ole mahdollista.


Mustikka-juustokakkua oman pihan mustikoista. No en tehnytkään mustikkapiirakkaa, koska tää kuulosti paljon mielenkiintoisemmalta vaihtoehdolta. Pakko myöntää, että tää ei onnistunut kuten kuvittelin. Siitä tuli lähinnä tosi oudon näköistä. Pohja jotenkin turposi silleesti, että se meni ton täytteen päälle. Otin kuvaa vain parhaimmannäköisestä kohdasta, joten ette nyt nää millainen tästä kokonaisuudessaan tuli. Hyvänmakuista oli kuulemma silti, sanoivat Keijo ja sen työkaverit.


Nahkahääpäivää vietettiin tuttuun tapaan kylpylöimällä. Keijon töitten jälkeen otettiin (viimeistä kertaa Huldan kyydissä) suunta kohti Lapinniemen kylpylää ja ihania jalkahierontasuihkuja sekä porealtaita. Oli kyllä rentouttavaa kylpemistä raskaan viikon päälle. Tajusin myös jälleen kerran, kuinka mahtavan pakkauksen pokkasin itelleni. ♥ Tää oli kyllä niin tarpeellinen viikonloppu meille molemmille.


Koska viimeksi oli aivan mahtava kokemus tuo Lapinniemen yhteydessä toimiva Classic Pizza, niin pakkohan meidän oli mennä sinne syömään hyvä illallinen. Ja mikä parasta, meitä palveli mun oma serkkuplikka Nallu! ♥


Kaikki oli kohdillaan: hinta, palvelu ja tietenkin noi ihanan rapeat mutta samaan aikaan suussasulavat pizzat! Koko viikonloppu oli niin onnistunut, että vieläkin hymyilyttää kun kirjoitan tätä. ♥


Ostin tosi makeet pilottiaurinkolasit vahvuuksilla! Olisin ehkä halunnut pyöreät aurinkolasit, mutku ei ollut mun leveeseen feissiin sopivia niin näillä mentiin. Ja onhan pilotit pretty damn cool. Seuraavan kerran pääsen varmaan käyttämään näitä ens keväänä... Ajoitus hyvä kymmenen.


Meiän pulju oli auki. Homman nimi oli, että palju sekä sauna oli lämpimänä koko illan ja syötävät järkättiin nyyttikestimeiningillä plus mää leivoin vähä kaurakeksejä. Ihmisiä meitä oli yhteensä paikalla 12 ja paljuun mahtui 8. Se ei kuulkaas meitä estänyt! Me oltiin yhdessä kohtaa pienen hetken kaikki 12 änkeydytty paljuun niin, että kaikki vaimot istuivat miestensä sylissä niin tilaa sai siitä heti loputkin. Oli kyä parasta!


DJ:nä toimi my bro Matias ja loistava DJ olikin. Syystäkin valittiin hänet hoitamaan tätä onnistuneiden illanviettojen tärkeintä tehtävää. Musiikkia sai myös itsekin toivoa kirjoittamalla laatimaani listaan. Ilma oli päivällä tosi kaunis ja terassilla tarkeni olla ilman ulkovaatteita. Perustin myös illalle omistetun vieraskirjan tai tarkemminkin vihkon. Sinne piti kirjotella sit kaikkee kivaa pitkin iltaa ja siellä oli kaikkee aika mösöö tekstiä.


Toverimme D väsäsi myös kaksi ihanaa kakkua meille. Aivan heittämällä 6/5 ilta ja paras syksyn korkkaus tähänastisessa elämässäni! ♥ #kylpijätkylpee #onkoelämääpaljunjälkeen #miksiliimaeiliimaannuliimapuikonsisälle #hupsutteluonhupsua #whyisitinsideout #dap

Väsäsin myös tällässeet pukuhuonekyltit.
PS. Pidimme myös toisen paljuillan seuraavana iltana pienemmällä porukalla. Keijo keksi, että pidetään kehurinki, eli meidän piti kehua vuorollamme jokaista paljussa istuvaa, mainita ainakin yksi ominaisuus, josta toisessa pitää. Se oli tosi mukavaa ja erittäin rakentavaa. ♥


Tunnelmallisia kahvihetkiä ystävien kanssa. Istuskeltiin mm. tämän ihanan tytsyn kanssa kahveella puhellen koirakuumeilusta, kissoista, silmälaseista, tubettajista, blogeista, elämäntilanteista ja syksystä. Välillä on ihana vaan pysähtyä hetkeksi kaupungin melskeessä ja asettua sivuun katsomaan muiden ihmisten kiireistä menemistä ja puhumaan kaikesta ja ei mistään. Lisää näitä! ♥


Rappakaljailua ja henkeviä keskusteluja. Pohdimme mm. Rappakaljan lomassa sitä, että miksi aina kun tulee aiheeksi päivämäärä ja se sijoittuu 1800-luvun loppupuolelle, tekee mieli laittaa jotain Abraham Lincolnista tai muista USA:n presidenteistä, rautateistä tai intiaaneista. Ja sekin, että miksi fiktiivistä hahmoa tai sitä päivämäärää ei tule ikinä pelatessa vaan aina noi muut kategoriat, varsinkin ruoka & juoma ja lääketieteen termi/fobia. En tieta. Anyways, tosi hauska ilta näiden tyyppien kanssa! #yksikana #rahkatassufobia #herbamare


Lenkkeilyä ihanissa syysmaisemissa kotikonnuilla. Mää en tajunnut ottaa kuvaa tässä kohtaa, mutta tässä kohdassa me oltiin poikkilaudalla kävelemässä ja pysähdyttiin ottamaan kuvia pienen laiturin päässä. Tää päivä oli kaikin puolin ihana. Kivan kirpsakka ilma, ei satanut yhtään ja melkein 10 kilsaa kävelyä. Not bad.


Pakollinen selehvie tän mösön kanssa. Keijo on paras. 


Vanhemmillani oli tänä vuonna hopeahääpäivä eli 25 vuotta tuli täyteen heillä avioelämää! ♥ Omistinkin heille pienoisen tekstinpätkän tässä taannoin. Lahjaksi leipaisin heille Nutella-kakkua sekä ostin pienen canvas-taulun, jossa oli äidin lempparikukkia. Matias oli ostanut aiemmin samanmoisen, mutta siinä oli kuppikakkuja. Molemmissa tauluissa oli tasan sama värimaailma, joten se oli aika nappivalinta! 


Näillä eväillä on oikein hyvä lähteä taistelemaan kaamosväsymystä vastaan. Kiitos kaikille, jotka tekivät mun syyskuusta näin upean. 

Eritoten sulle, Keijoseni. Tässä kuvassa olemme muuten viimeistä kertaa Huldan kyydissä.

Oon taas pitkään halunnut päätyä koneen äärelle kirjoittelemaan kaikkee teiän iloksi, mutta nyt ei oo ihan oikeesti ollut aikaa. On ollut kaikkee säätämistä työasioiden ja terveyden kanssa. Paljon on vielä selvitettävää, joten vielä en kerro mistä on kyse. Olin eilen myös endokrinologilla eli suomeksi sanottuna diabeteslääkärillä. Sain mm. uuden ateriainsuliinin nimeltään Fiasp ja tulen saamaan myös sen uuden sensorimittarin eli Libren, joka laitetaan esim. olkavarteen, ja se mittaa verensokeria jatkuvasti ja auttaa parantamaan omaseurantaa.

Diabeteksesta puheen ollen mulla on nyt 3 kuukautta myöhässä mun diabetes-vuosipäiväpostaus. Kuten kaikki muukin, Pori Jazz (video on tehty ja se on jopa upattuna luonnoksessa, mutta se teksti...), Rauma- ja Porvoo-kuvat jajajaja kaikki. En jaksa ottaa niistä kuitenkaan nyt ressiä, koska muitakin ressejä on nyt. Ei tarttis yhtään enempää tähän syssyyn. Oon liian väsynyt. Johon muuten saan myös apua huomisesta alkaen!

Btw, keliakiadiagnoosin 20-vuotispäivä tulee tässä kuussa täyteen, joten hehee lol, porsaanreikä löydetty!

2 kommenttia: