lauantai 1. huhtikuuta 2017

Maaliskuun mahtavuuksia.


Maaliskuussa tapahtui paljon kaikkea mahtavaa. 


Aivan uhana päivä Didin kanssa. Ihan ensteks menimme Uhanaan hypistelemään ihania vaatteita ja ostinpa toiset Uhana-korut ihtelleni. Noi timangit on mun ihan luottokorvikset nykyään. Sopii kaikkiin asuihini, ovathan ne mustat ja toi graafinen leikkaus on jotain niiiin ah. Löytyipä koruja myös Ur & Pennistä 3€/tsipale elikkä siis törkeen halvalla. Sitten tuli niin näläkä, että näköö haittas ja haettiin Dinskulle evästä Subista ja mulle Mäkkäristä, ja sen jälkeen oli määrä mennä hengailemaan Matiaksen uutuuttaan kiiltävään kämppään. Meillä oli oikeesti siis niin nälkä, että me otettiin odotellessa juustohampparit ja sitten mentiin jatkaan aterioiden syömistä. Matias keitti meille Dolce Gusto-masiinalla jälkkäriksi chai lattet. Oli muuten hyvvää! 6/5. ALL OF IT. Period.


Sanottiin Keijon kanssa heipat piirtämällä ja kalligrafialla. Tehtiin jäähyväiskortti eräälle ihanalle ystäväperheelle. Eivät onneksi muuttaneet kauaksi, mutta sen verran kuitenkin, että heidän poissaolonsa kyllä huomaa ja että ikävä on.

1. My face and Keijo's tie on fleek. 2. Häissä vallitsi oranssi teema. 3. Ruoka oli niiiiin hyvää, että itketti. 4. Katson kaihoisasti jo autossa ollessa ruokaa, jota aioin syödä.
Sain kunnian olla häälaulajan vaimo. Keijo harjoitteli, reenasi, harjoitteli, reenasi viikon päivät, ja lopulta nousi lavalle ja lauloi juhlaparille Juha Tapion Meillä On Aikaa. Häät on muutenkin aina ihania. Koko päivä on täynnä onnea, rakkautta, kauneutta, naurua, haikeutta, hauskoja ohjelmia ja niin hy-vää ruokaa.

Pientä pintaremonttia. Maalattiin Keijon kanssa kylppärin patteri, joka oli rumaksi rapistunut, ja myös kylmiön hyllyt valkoisiksi. Näyttää paljon paremmalta ja mikä parasta, myyntikelpoiselta.


Ghetto-tyylillä part 2. Pääsin jälleen iki-ihanan Didi the dance teacherin hiphop ghetto style-tunnille soijaamaan ja sähläämään! Oli aiiiivan mahtavaa. Mukana oli myös Karkki ja sit tämmönen ihnu pinkki barbieguuurl Zane!


Kaksi leffaa saman päivän aikana. AND THEY WERE LIT AF. ("As Frasier, I love the show." - Sgt. Terry Jeffords, Brooklyn 9-9) Saattokeikka oli aivan ihana. Lämminhenkinen ja koskettava. Heikki Nousiainen oli mösö vanha jäärä ja Noah Kin oli mösömpi. Kovin hiljaa oli ekan puolikkaan, mut vähitellen alkoi lämmetä ja roolihahmo avautua. Ja tää oli btw mun eka kerta leffassa YKSIN. Oli aika bueno. 5/5. Illemmalla mentiin sitten miehen ja veljen kanssa katsomaan Hiddlestonin Tomppaa ja tovereita Kong: Skull Islandissa, AND THAT WAS ALSO LIT FAM. Oikeesti en tiä mikä tää jenkkiteinislangi nyt on, MUTKU ÄÄÄÄ. Se oli niiiiiin hyvä ja Kongi on mösö ja niin hyviä hahmoja ja huoh. Parsainta. 5/5 myös. Loistava leffapäivä oli, I must say.


Matiaksen tuparit. Itse isännän sanoin: "10/5. Kaikki. Ruoka. Musiikki. Kahoot. Ystävät. Kiitos. *tähän paljon sydänemojeita*" This was great, we should do it again some time! Love you, bro. Ja mää voitin Kahootin, koska oon parsain veljenituntia!!!!!11 Lälläslää ja pöö.

"Would you guys like some grapes?" - Dave Chappelle as Prince on a skit on Dave Chappelle Show. Also a thing Matias could've said in this scenario. You know, because he served grapes.


Mun ihanat pyöreät arskat. Mää oon aina luullut, ettei mun naaman muotoon sovi pyöreät lasit. Kokeilin näitä huvikseni Ur & Pennissä ja huomasin olleeni väärässä. Paljon riippuu lasien leveydestä ja linssien koosta. Mulle istuu muutenkin tosi hyvin kaikki liioitellun isot aurinkolasimallit. ME LIKES.

Omia selehvieitä ja kamerasta otetut kuvat. Rakastuin ekaan kuvaan, jossa mulla on mätsäävä hame ja korvikset sekä tohon missä mulla on timantti ja kolmionmuotoinen selkämys. So cool.
Mannekiineja Uhanassa. Serkkuni Zane tarvitsi malleja opinnäytetyötään varten ja minähän suostuin oitis Didin, Nallun, Pepin ja Karkin kanssa Zanen puettaviksi ja kuvailtaviksi! Oli niin hauskat kaks päivää, ettei koskaan! Ja musta ei oo pitkään aikaan saanut niin hyviä kuvia ku tuolloin. #yksjärkkärimullekiitos

Meiän ihanauhana mallipoppoo ja taitava kuvaaja!
Mun on pitänyt tehdä myös postaus parhaimmista otoksista silleesti you know asupostauksen tapaan, mutta en oo saanut kuvia vieläkään haltuuni. Heti kun nään Zanen niin saan tikun haltuuni ja sit meinaan lähtee! Me saatiin myös ihania lahjuksia kiitokseksi mallina olosta: kangaskassi, -30% alekuponki SEKÄ YHDET ILMAISET KORVIKSET. Arvatkaapa kaks kertaa mitkä mää valkkasin.


NÄÄ ON NIIN I H A N A T. Vai pitäskö sanoo U H A N A T. Pisaroista aloin haaveilla heti kun tähän kauppaan tutustuin ja tää väriyhdistelmä oli tietysti heti mieleisin.


Seinäjokeilua parhaiden ihmisten ja koiran kanssa. Vierailimme Islandersseilla viikonlopun verran ja en oo muuten elänyt viikonloppua, joka olis mennyt niin nopeesti kun tää. Ja se on hyvien aikojen merkki se. Oli ihanaa ruokaa, ihmissiä, juttutuokioita, saunaa ja ihanin koira ikinä. Nostatti koirakuumetta aikasta korkialle. Paplo on semmonen mösö, etten oo toista samankaltaista tavannut.


Ekaa kertaa Tuuriin. Jeh, en oo ikinä aiemmin ollut Tuurissa, ja kun homegirl J tästä kuuli niin hän halusi ehdottomasti mut tänne viedä ja voi pojat. SE ON MAHTAVA PAIKKA. Varsinkin jos olis ollut enempi rahhaa reissun aikaan. Siellä oli siis kaikkeeeee ja aika edullisestikin. Punaiset korkkarit lähti mukaan, koska väri, Marco Tozzi ja hinta. Bongasin myös mun ja serkkuni vanhat puhelimet vierekkäin Nokia-nostalgiahyllystä. Vallila-osastolla oli kaikkee ihanaa kanssa. Jos osaisin ommella niin tuolta olis lähtenyt vaikka mitä ihnua kangasta mukaan. Niillä on niin paljon nättiä kaikkee.


Siellä oli myös NIINKU KAIKKI lempparimerkkieni osastot. Vero Moda, Only, Vila, Esprit ja Noisy May. Olisin voinut mm. pökertyä. Kokeilin huvikseni muutamia vaateparsia, joka oli virhe. Ylempi jakku oli meinaan niinku ME WRITTEN ALL OVER IT, että meinasin itkeä. Hinta oli kuitenkin budjettiin nähden liian kova ja sydän verta vuotaen jouduin jättämään sen Tuuriin. Toi kuvio ja mustavalkoisuus ja noi liepeet ja leikkaus ja istuvuus ja AAAAAA. Jos osaisin tehdä vaatteita tekisin itelleni just tollasen, koska ei että. Alempi tyyli oli myös ah niin tyylikkään mukava, että ahhhh. Ja noi väriyhdistelmät. Harmaa ja viininpunainen on to die for. Miksi vaatteet on liian ihania ja liian kalliita ja miksi mun pitää olla köyhä?

Näihin filosofisiin tunnelmiin jätän tämän maaliskuumuistelon. Huomenna viikonloppuna PIAN jatkuu huhtikuun parissa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti