Keijon 3 viikon loma. Ollaan nukuttu pitkään, saunottu, syöty hyvin
H&M:n lahjakortti. Äidin ystävättäreltä sain valmistujaislahjaksi. Yritin metästää tietynlaista mustaa maksimekkoa, mutta en löytänyt kummastakaan Treen keskustan H&M:stä. Bongasin sitten kaikkee muuta: just mun näköset espadrillot löysin kesäkengiksi, kivan mustavalkoisen paidan vitosella ja mustavalkoraidallisen sifonkijuitsun. Mulla kyl on tämmösiä raitapaitoja jo 2 ennestään... Obsessed much? Okei mut IN MY DEFENSE yhdessä noista ei ole kaulusta, joka tekis tommosseesta paidasta just kivan ja napit on vaan koristeena, ja toisessa on raidat vaakasuorassa. Toi, jonka nyt ostin, on just sellanen minkä oon halunnut jo varmaan jotain 3 vuotta sitten, kun oli muodissa kaikki tommoset pystyraitajutut ihan housuja myöten. NI.
Äidin tekemä täytekakku ja kinkkupiirakka. Oli ihanaa pitkästä aikaa ja tuli ihan lapsuus mieleen. Aina oli kakkua ja piirakoita, kun äiti piti kaikenmaailman Tupperware/PartyLite/Friendtex-kutsuja. Ja mää vieläpä sain molempia kaksin kappalein! Ekan kerran kun porukat oli täällä äidin ystävän kanssa, ja toisen kerran kun mummo ja vaari tuli meille poronkäristykselle. Kyä nyt on juhlittu, sanoo äiti. Mä taas en halua ajatella näitä kertoja niinkään juhlina vaan mukavina illanviettoina. Saa nähdä saadaanko järjestettyä meillä kunnollisia illanviettoja niin, että kutsuisin serkkuja ja ystäviä tänne...
Viking Grace. Menossa oli mukana Keijo, Matias, äiti ja isä. Mulla ja Keijolla oli oma hytti. Mää vaihdoin asua joka käänteessä. No oli helppoo, kun pelkkiä mekkoja mukana! Ihanaa ruokaa ja juomaa, mahtavaa live-musiikkia powered by the awesome Redrama, tanssia, laulua, naurua, yösafkaa (se on ihan parasta ♥), buffettiöverit, Tax Free-shoppailukierrokset, hienot maisemat ja ennen kaikkea paras laivaseura. ♥ Kuvia lisää täällä.
MUSTAT CONVERSET. Mun Converse-perhe sai jatkoa! Porukat kyseli, että mitä haluaisin valmistujaislahjaksi ja heitin, että mustat Converset ois jees, jotta tää vahingossa muodostunut perinne jatkuisi. 7 vuotta sitten sain kymppiluokan päätteeksi tummansiniset Converset, 3 vuotta sitten mintunvihreät yo-lahjaksi ja nyt kokoelma täydentyi mustilla, joista oon haaveillut jo kauan, koska ne sopii kaikkeen ja Converset on täyttä rakkautta. ♥ Ja nyt ollaan myös veljen kanssa #conssisamixxia, koska molemmilla on nyt mustat. Matias onnekas sai omansa serkulta.
MUSTAT CONVERSET. Mun Converse-perhe sai jatkoa! Porukat kyseli, että mitä haluaisin valmistujaislahjaksi ja heitin, että mustat Converset ois jees, jotta tää vahingossa muodostunut perinne jatkuisi. 7 vuotta sitten sain kymppiluokan päätteeksi tummansiniset Converset, 3 vuotta sitten mintunvihreät yo-lahjaksi ja nyt kokoelma täydentyi mustilla, joista oon haaveillut jo kauan, koska ne sopii kaikkeen ja Converset on täyttä rakkautta. ♥ Ja nyt ollaan myös veljen kanssa #conssisamixxia, koska molemmilla on nyt mustat. Matias onnekas sai omansa serkulta.
Suits-maraton. Siis hyvänen aika, 4. & 5. kausi on ollut niin pahoja! Niin jännittäviä käänteitä, ettei oo aiemmin nähty. Ja Donna on paras. 5. kauden loppu on ollut ehdottomasti kaikista surullisin. Ja harvemmin mää oon itkenyt, kun joku on saanut sarjassa potkut. Oon kyl yks itkupilli, mitä tulee tiettyihin sarjoihin ja leffoihin. And while we're at it...
X-Men -saaga. Hyvänen aika. Siitä ei oo varmaan ku kuukausi, kun puhuttiin koulussa tyttöjen kanssa ja varmaan veljenkin kanssa, että mua ei kauheesti kinosta mitkään mutantit ja "eihän ne ees oo Marvel Studiosin leffoja ja lol *sassy finger snap and hair toss*". Vajaa kaks viikkoa sitten Keijo veti ässän hihasta ja halus kattoa mun kanssa Viaplaystä Days of Future Pastin ja se oli sitten menoa. James McAvoy ja Michael Fassbender ovat upeita näyttelijöitä ja saivat mut rakastumaan Charles Xavieriin ja Magnetoon. Magneton taustatarina ei olekaan niin yksinkertainen, toisin sanoen on ymmärrettävää miksi pahiksen tie oli helppo valita. Myöhemmin katottiin First Class ja 7.6 käytiin ex temporeesti Plevnassa kattomassa viimeisin teos, Apocalypse. Nää kaikki 3 on olleet aivan mahtavia, mutta tää viimeinen... Mää itkin varmaan puolet leffasta. Niin upea ja koskettava se oli. Nuoret mutantit Jean Grey, Nightcrawler, Quicksilver (HAA se hidastettu kohtaus, aivan mahtava ♥), Storm, Cyclops, Havok ja tietysti Raven. Kaikki aivan mahtavia. Xavier oli yhtä ihana kuin ennenkin ja Magnetolla ei menny hyvin. Ja Apocalypse oli kyllä tähän astisista pahiksista pelottavin.
20 kilometrin pyörälenkki. Keijon kanssa keksittiin ekalla lomaviikolla, että nyt sitten, jossain vaiheessa noustaan pyörien satulaan ja on the road. Päätettiin edellisenä päivänä, että pyöräillään 10 km:n päähän perheystävien luo ja takaisin. Jos he eivät olisi kotona, niin no biggie, sitten vaan takaisin. Kaikeksi onneksi he olivat kotona, kutsuivat sisälle ja laittoivat hyvän välipalan. Kotiinpaluu meni paljon nopeammin kuin menomatka. Ja kyllä sain melko extremesti tajuta, kuinka huono kunto mulla on. Mut en ajatellut sitä, pistin vaan ajaen. Kaikesta huolimatta oli ihana retki miehen kanssa. Huhkimisen jälkeen palkittiin ittemme makkaraperunoilla paikallisella grillillä ja kaikki pyöräilystä saatu hyöty meni sen siliän tien.
Poronkäristystä huippuseurassa. Mummo ja vaari tuli kylään kera mun perheen. Vaari ei ollut vielä kertaakaan käynyt täällä meillä, joten jo oli aikakin! Mummo kerto tarinoita, poronkäristys suli suussa ja punaviini maistui. Nauru raikas ja juttua riitti. Oli niin mukavaa viettää aikaa perheen kanssa pitkästä aikaa!
Pekoniaamiainen paistetulla kananmunalla. Koska laivalla en saanut pekonia ja jäi kaiveleen. Keijo yllätti mut yks aamu tällä ihanalla harvinaisuudella. Me ei laivalla viitsitty mennä aamiaisbuffettiin, koska haluttiin nukkua pitkään ilman mitään kiirettä, koska sehän tulee pikkutunneille venyneen illan jälkeen. Hirveellä höökillä aamupalalle ja sit paluu hyttiin liian pitkille päikkäreille ja loppupäivä vietetään koomassa ja tax freessä, nimim. kokemusta on ja ketutti rankasti. Mentiin muusibaariin katkaravuleiville ja se oli aivan riittävä aamupala.
Pekoniaamiainen paistetulla kananmunalla. Koska laivalla en saanut pekonia ja jäi kaiveleen. Keijo yllätti mut yks aamu tällä ihanalla harvinaisuudella. Me ei laivalla viitsitty mennä aamiaisbuffettiin, koska haluttiin nukkua pitkään ilman mitään kiirettä, koska sehän tulee pikkutunneille venyneen illan jälkeen. Hirveellä höökillä aamupalalle ja sit paluu hyttiin liian pitkille päikkäreille ja loppupäivä vietetään koomassa ja tax freessä, nimim. kokemusta on ja ketutti rankasti. Mentiin muusibaariin katkaravuleiville ja se oli aivan riittävä aamupala.
STEVEN WILSON ON NYT SPOTIFYSSÄ. Aiiivan siis AIIIIVAN mahtavaa! Vielä ku Princen koko tuotanto saatais sinne, niin my life is complete. Stevenin tuotantoon pääset käsiksi tästä.
HIMYM-maraton loppui, Frendit-maraton tuli tilalle. Ja kyllä, edelleenkin HIMYMin loppu ärsytti. Mä yritin kovasti ettei, anteeks niille, jotka tykkäsivät. Nyt ei niin paljoa kuin ekalla, but the damn kids of Ted. Miks niistä tehtiin niin ärsyttäviä, nenäkkäitä ja näsäviisaita? Rikkoi herkän tunnelman aivan totaalisesti. Muuten koko 9. kausi oli ihana ja mää itkin enemmän kuin ekalla kerralla. Ei oo kyllä Frendien voittanutta! I love Chandler and Phoebe and Ross. Toki kaikki kuus on ihania, mut noi kolme on nyt vaihteeks ne suosikeimmat. Rossin ne takeltelut ja vaivaantumiset, Chandlerin jutut ja Phoeben totaalinen outous on sarjan parasta antia.
Valoisat yöt. I love them. I mean, is it early in the morning? Is it noon? Afternoon? I can't tell. Ainoo vaan, että mä en saa helpolla unta, kun aurinko tunkee makkariin sälekaihtimien pikkuraoista. Toisaalta taas sitten niin mulla on töitä niin vähän, että välillä on mahdollisuus valvoa. Siihen valitettavasti jää koukkuun, joten ei ole välttämättä hyvä asia. Inspiraatio on parhaimmillaan, ideat lentää ja on niin valoisaa, että aivot luulee valheellisesti, että on päivä eikä muka väsytä yhtään. Ainoa ja tärkein asia, joka kärsii, on kunnollisempana kansalaisena pysyminen. Plus mulla on luvassa ens viikosta eteenpäin töitä välillä niin hups. Good luck with getting back on track, Ems.
KESÄN EKAT MANSIKAT. ♥ Ja oli meinaan MA-KEI-TA. Mua ei sais jättää yksin mansikkarasian kanssa, ne on meinaan hetkessä kadonneet eikä kukaan muu saa kun niitä pahoja ja kitkeriä puoliks vihreitä yksilöitä. #hups
Erikoiskonventti. Yli 30 000 kuuntelijaa 14 eri konventtipaikassa. Sama ohjelma, samat puheet, yhdessä ykseydessä. Aivan mahtavia puheita, videoita, lauluja ja ennen kaikkea ihmisiä. Paljon tuttuja, ystäviä ja tietysti oma perhe. Lisäksi appiukko ja anoppi olivat Ruotsista vierailulla. On itketty, naurettu ja oltu haikean onnellisia. Voiko mahtavampaa viikonloppua olla? EI. ♥
Täysin uudistunut blogi ja palannut innostus bloggaamiseen. VIHDOINKIN. Oon niin onnellinen! Ulkoasu vastaa nykyisiä mieltymyksiä lähes täysin. Täydellinen nimi sekä url-osoite pälkähtivät aivan sattumalta päähän ja uusi banneri muotoutui Picasalla veljen koneella, Linuxiin kun sitä ei saa ladattua. Postauksia on tullut kirjoitettua musahaasteenkin lisäksi. Tää kuukausi oli vieläpä melkoisen extreme, koska toukokuussa mää kirjoitin 4 postausta. Tässä kuussa niitä tuli yli 30, kiitos musahaasteen. Aikaa, energiaa ja inspistä riittää. Vähän kyl asiaa "auttaa" myös töiden väheneminen, mutta mää yritän varmana pitää saman tahdin, jos saan enemmän tunteja tai ihan kokonaan uuden paikan. Anyhoozels, mää jatkan tähän malliin niin kauan kuin vain voin!
Ja mikä tärkeintä, MUN BLOGISTA TULI TÄSSÄ KUUSSA 5-VUOTIAS PIENOKAINEN! Aika rientää, vuodet vierii and other clichés. Parasta tässä on juuri edellä mainittu asia, eli bloggaamisinto, ja oon yhdessä kuukaudessa onnistunut nostamaan postausmäärien keskiarvoa ja ottamaan kiinni aiempaa tahtia.
KESÄN EKAT MANSIKAT. ♥ Ja oli meinaan MA-KEI-TA. Mua ei sais jättää yksin mansikkarasian kanssa, ne on meinaan hetkessä kadonneet eikä kukaan muu saa kun niitä pahoja ja kitkeriä puoliks vihreitä yksilöitä. #hups
Erikoiskonventti. Yli 30 000 kuuntelijaa 14 eri konventtipaikassa. Sama ohjelma, samat puheet, yhdessä ykseydessä. Aivan mahtavia puheita, videoita, lauluja ja ennen kaikkea ihmisiä. Paljon tuttuja, ystäviä ja tietysti oma perhe. Lisäksi appiukko ja anoppi olivat Ruotsista vierailulla. On itketty, naurettu ja oltu haikean onnellisia. Voiko mahtavampaa viikonloppua olla? EI. ♥
 |
| Kaverini sai porukoista niin ihanan kuvan, että pakko laittaa tää. ♥ |
Ja mikä tärkeintä, MUN BLOGISTA TULI TÄSSÄ KUUSSA 5-VUOTIAS PIENOKAINEN! Aika rientää, vuodet vierii and other clichés. Parasta tässä on juuri edellä mainittu asia, eli bloggaamisinto, ja oon yhdessä kuukaudessa onnistunut nostamaan postausmäärien keskiarvoa ja ottamaan kiinni aiempaa tahtia.
Kaikesta alkukuun ressistä huolimatta tää kuukausi on ollut AIVAN MAHTAVA! ♥ Oon niin kiitollinen ja täynnä uskoa, että heinäkuusta ja loppuvuodesta tulee vähintään yhtä mahtava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti