Vastoin kaikkia kirjoittamattomia sääntöjä ja luonnonlakeja tämä sunnuntai oli kerrassaan upea päivä.
Mää sain sen paikan! Olin kerrankin elämässäni oikeessa paikassa oikeeseen aikaan, mistä olin jo enemmän kuin innoissani, mutta nyt oon niin ilonen ja helpottunut taas, että ratkeen! Mikään ei voi pilata tätä.
Onnistuneen haastattelun jälkeen Keijo ja Emppa väsäs ihanat ruuat, joista en nälkäsenä ehtinyt ottaan kuvaa: kanafileepihvejä pestolla ja savujuustokastikkeella, riisiä ja fetasalaattia. Maha täynnä kaaduin sänkyyn ja sain nukuttua vähän viikolla kertyneitä univelkoja pois. Kun heräsin ja tajusin, että saisin kohta olla yksin koko talossa, näin mahdollisuuteni. Avasin koneen, kirjauduin Bloggeriin ja löin Spotifyn soimaan.
Eilinenkään ei ollut ollenkaan paha: veli kävi meillä taas hirmuisen peliarsenaalin kanssa, ja jätti jopa yhden konsolin jälkeensä. Syötiin jättimäärä siipiä ja sitten bättlättiin perinteisesti Metallican ja World Tourin biiseillä. Matiaksen ansiosta meillä on nyt myös Nintendo Wii ja vuonna nakki ostamani Michael Jackson: The Experience. Tanssittiin muutama biisi ja hikoiltiin pari(kymmentä) litraa. Kuviahan en muistanut ottaa, mut Matias otti salaa videota meiän tanssista, ja sitä ei näe kukaan. Koskaan. Piste.
Nyt liityn mieheni seuraan katsomaan ja jännäämään, mihin vaikeuksiin Michael Scofield veljineen taas joutuu. Upeeta alkavaa viikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti