Mielleyhtymät ovat jänniä.
Äsken kuuntelin Noah Kinin nine:fingersiä pitkästä aikaa, ja kun Noah riimitteli kohdan "why's reality hard to deal with?", muistin että mullahan on teksti (ja nyt teiän hiiristä kuuluu *klik*) tuollaisen otsikon alla. Muistelin, että se on ainakin vuoden vanha ja luin sen for old times sake.
Masentaavahan tää on, mutta tajusin, että tunnen juuri nyt samalla tavoin (paitsi että viisaudenhampaat ei enää vaivaa, JEE) kuin 10 päivää vaille vuosi sitten. Eipähän tarvitse kirjoittaa uutta mokomaa eikä kukaan jaksa lukea liikaa melankolisia tekstejä. Se vaan mua harmittaa, että miten saatoin unohtaa, että näinhän mulle käy joka ikinen syksy. Ehkä se on liian kiva ja kiireinen kesä ku tän unohduksen aiheutti... Oh well, it happens.
Huomenna ja ihan viimeistään ylihuomenna selviää sekin, että tarvitsenko taas viime vuoden tavoin rautakuuria, c-vitamiinia ja mitä kaikkee boostatakseni fyysisesti yliväsynyttä oloani. Onneksi sain viime sunnuntaina ladattua akkuja ja olla ihanien ihmisten ympäröimä. Ilman perhettäni, tilanteeni ymmärtäviä ystäviäni ja musiikkia en selviäisi.
 |
| © |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti