keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

#9. Count your blessings.


I live for the small things. Details. Minimalism. When it comes to life in general, I always look at the bigger picture in every situation and struggle to think about the details. But in the concrete world we see all around us, I love them.

Even though this photo is very grim, dark, grey, melancholic even, I love those two little birds chirping and singing up there on the electric line. I don't look at the bigger picture, I look at the signs of life.

(picture taken on April 8th.)

tiistai 11. kesäkuuta 2019

Musical frissons: Jesse Markin - FOLK.

JESSE MARKIN - FOLK

@ Olympia-kortteli 22.3.2019.

Mun piti kirjoittaa taannoisesta Jesse Markinin keikasta, mutta se pikkasen viivästyi ja sitten se viivästyi ihan liikaa. Kunnes tajusin, että sieltähän on albumi tulossa toukokuun lopussa, joten voin ihan yhtä hyvin viivästyttää postaukseni kesään asti.

Kuten aiemmassa postauksessa Jessen singleistä jo totesin, Jessen uusi indie-tyyli on D A  B O M B. Siis aivan upeaa. Tällaista musiikkia ei ihan joka pojalta tai tytöltä löydy. Mun on ollut vaikea kuvailla mun musamakua viime aikoina, koska en halua sanoa sekalainen, sillä se implikoisi kuitenkin, että kaikki käy, koska ei todellakaan muuten käy. Tästä lähin sanon, että kuuntele Jesseä, niin tiedät mun musamaun. Mun musamaku on Jesse Markin. Ja Michael Jackson. It's a fifty-way tie.

Heti kun FOLKin älppärit lähti myyntiin, mää klikkasin itteni välittömästi Katin Tavaraan ja pistin tilaten. Sitten lähti liian monen päivän mittainen kärsimätön odotus.

Kun perjantai 31.5. vihdoin koitti, oli albumi jo klo 00.00 Spotifyssä. Pikkasenko teki mieli kuunnella FOLK läpi, mutta ei. Järkeni ääni sanoi mulle: "Nyt vielä pieni hetki kärsivällisyyttä, Ems. Kuuntelet sitten illalla kun se on tullut Postiin, haet sen sieltä, veli tulee kylään ja laitatte soimaan LP-soittimella, kuten kuuluu."

Matias sanoi, että toi logo näyttää ihan multa. I'll take it!

Pikakelataan tähän päivään. Olen kuunnellut FOLKia vähintään kaksi kertaa päivässä putkeen viimeisen viikon ja 3 päivää. (Oikeastaan tätä ja iki-ihanaa Rosie Lowea, jolta myös tuli toukokuussa uusi albumi). Tietysti ne ehdottomat lempparit ovat sieltä muotoutuneet, joita kuuntelen enemmän kuin muita, mutta tältä albumilta löytyy joka mielialaan oma biisinsä. Kun olen iloisen chilli, kajarissa soi Sunshine. Kun kropassa riittää energiaa ja tanssituttaa, pistän Treatin soimaan (ja vedän lihasmuistista Didin koreoo). Kun raivostuttaa, rauhoitun ja laitan jonoon Peelin, Run (One Dropin) ja Firen. Kummasti auttaa, vaikka kaikissa biiseissä vallitsee tietty kaoottisuus. Kaoottinen musiikki rauhoittaa mua, kun olen vihainen. Kun olo on melankolinen, Jericho ja Hope auttavat ja tuovat toivoa.

Nyt laitan levyn soimaan ja tunnelmoin. Kirjoitan ajatuksiani ylös. I'll let myself flow.


Driving Ms. Daisy in Millennium Falcon. Jesse lentää haukan lailla syvistä vesistä. Miles away / miles away from all I've known / apply the pain / inside my veins, I might explode. Ihmiset ovat vihanneet ja heittäneet lokaa niskaan, mutta Jesse ei menetä kontrollia ja nousee ylös kaikesta huolimatta. Soundi on rosoisen chilli ja kotoisan akustinen.

All I wanna do is drop these and Peel. Biisi, jonka Jesse esitti myös Olympian keikalla. Kuulosti jo siellä aivan timanttiselta. Rakastan tämän biisin äänimaailmaa. Tämä on just sitä parasta bestii. Jo biisin alku puhuttelee: You gotta lotta s*** up on your mind / that I can tell / trying to hide it, so they wouldn't find / when you might as well / let it out / like a pressure valve, all the tensions out / like what you vexed about, see when you breaking down / I knew how you felt / basic human nature, stay alive and well. Ain't that the truth. Paljon mielessä kaikkee, mutta ei halua sanoa mitään. Välillä kyllä tekis mieli päästää kaikki ulos, muttah niin. Jesse on kuitenkin just siellä asian ytimessä.

Run it how you run it as long as the shoe fit. AAAAA tässäkin kyä sellasta ääntä ja meininkiä, etten kestä. Ja mitä riimejä. All black way before Son of Odin / The freshest prince with the peppermint. Thor ja Will Smith mainittu. You got my vote. Tämä soi myös keikalla livenä ja painui mieleen. Punaisia strobovaloja. Täydellisyyttä.

Oh, I'll Treat you so right. Tähän upeaan biisiin reenattiin koko kevään, mutta suureksi harmiksi tämä ei koskaan päässyt esitykseksi asti. Tunneilla kävi niin vähän väkeä, ettei tästä oikein olisi saanut kunnollista esitystä aikaan. Reenipätkiä on kuitenkin olemassa ja koreografia tuoreessa muistissa, että kyllä tästä jotain sais kasaan. Didin koreografia ansaitsisi tulla nähdyksi ja kuulluksi!

But no, from the Root we can start again. Jesse latoo suoria totuuksia mustien omista kokemuksista tässä maailmassa. Todella kaunis äänimaailma. Jessen räppi ja kertsien laulu sulautuvat huikeasti yhteen. Vaikka Jesse käyttää rajua kieltä, tässä on jotain todella herkkää ja traagista. Puhutaan kokemuksen syvällä rintaäänellä. Ja hei, Jesse, jos satut ehtimään lukemaan tätä, niin kerropas viittaako "going out like Tony just to become a legend" juuri siihen mihin mää luulen? Terveisin MarvelFanGirl92, joka tykkää lukee liikaa rivien välistä. Vaikkei viittaisikaan, niin mää tulkitsen sen tästä eteenpäin omalla tavalla.

I ain't playing with this Fire, try to hold what it require. Tässä taas sitä kunnon indiehyvää. Tässä musan hienossa lajissa voi yhdistää eri musiikkityylejä samassa biisissä. Verset on yhtä kaoottista elektropunkkia ja kertsi iloista akustista kitaraa. Nopeaa räppiä ja sanojen havinaa. Tulella ei leikitä. Tuli on hyvä renki, mutta hyvin huono isäntä.


Tähän väliin sanon, että mää diggailen ihan kybällä näitä interludeja biisien väleissä. Näitä ei paljoo nykypäivänä näe eikä kuule. Ne nivoo biisejä hienosti yhteen.

I Will Shoot. Ehdottomasti lempparein versenpätkä koko maailmassa on tässä biisissä: Tell em that their brain is an app and they'll start using it. Ja edelleen, tämä biisi oli mun viime vuoden kuunnelluin biisi Spotifyn mukaan. En ole vieläkään kyllästynyt. Biisin lopussa kikkaillaan kivasti: ihan kuin biisi loppuisi, mutta eipäs lopukaan. Se jatkuu vielä muutaman sekunnin. Myös piano on täyttä rakkautta.

To get to our promised land you gotta start with Jericho. Täydellistä. Aivan uskomattoman kaunis. Muistan kyynelieni valuneen vuolaina, kun kuuntelin tätä ensimmäisen kerran. Piano, äänimaailma, lyriksit. It's a maze what we face everyday / I ain't afraid no more. Siltä on tuntunut viime kuukaudet, ellei jopa viimeiset kaksi vuotta. Mutta niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin aina, uskon oikeasti että asiat järjestyy. Let it stand for hope / that we redesigned / so we see the skies / I believe it's close / do believe it's time / get some peace of mind. 

Day's long, oh my Sunshine. Rakastan kertsiä, soundeja, biittiä, sanoja. Biisissä käsitellään elämän huolia, murheita, epäuskoa, vääriä ihmisiä elämässä. Kuitenkin valo pilkahtelee elämään sumupilvien välistä. Perhe kannustaa ja uskoo suhun.

A Quiet Place. Tämä ei ole biisi vaan pätkä kahden nuoren pojan keskustelua kuinka on rauhaisaa istua hiljaisessa paikassa. Pätkä on Freshin ja Chuckyn keskustelusta, joka käydään elokuvassa Fresh. Voin samaistua tähän myös aika vahvasti.

Chucky: It's quiet here.
Fresh: Yeah, I like to come here.
Chucky: It's lonesome. You know what's whack. When I'm down with the posse or at home and everybody be screaming and yelling, it gets real lonesome. It be like crowded and noise and screaming. And suddenly it feels like I'm the only one there.
Fresh: The more people there is, the lonelier it get... I have this dream.
Chucky: Yeah, like what?
Fresh: Nothing, sometimes I have it, that's all.

Big Mood.

Hope. Albumin viimeinen biisi. Loistava valinta albumin loppukaneetiksi. Tässä on nimensä mukaisesti sitä toivoa ja tsemppiä. Elämässä tulee vastoinkäymisiä: ystäviä lähtee elämästä, koska eivät ymmärrä, lapsuuden haasteita erinäisistä syistä ja ihmiset eivät usko suhun ja sun kykyihin. Sää voit kaatua seitsemän kertaa ja nousta kahdeksan. The ground is breaking / I'm impatient / off the pavement / towards our haven / walls are caving, overtaking palpitations / thoughts are racing / still can not turn away / cos I feel it down in my bones / something I haven't been feeling before / they told me I should be letting it go / let it all go / what do they know? Yup, what do they know?


This dude right here. Man/amazing. Kiitos musiikista. Since 2012.

maanantai 10. kesäkuuta 2019

Kihara tyttö.

Kuten varmasti kaikki minut kauan tunteneet tietää, minulla on luonnonkihara tukka.

Lähes käsittelemätön kikkura v. 2007 VS. miljoona kertaa värjätty ja suoristettu epätoivoinen lettilaine v. 2017.

Kiharani ovat geeniperimää isän suvun puolelta. Teinivuoteni ja vähän sen jälkeenkin meni kiharoitani inhotessa ja niitä suoristaessa. Sehän on se peruskuvio: kiharatukkaiset haluavat suoran tukan ja suoratukkaiset kiharan. Hiusteni pehmeys on saanut monet huokailemaan ihastuksesta eivätkä he pysty lopettamaan hiusteni hipelöimistä. Vaikka hiuslaatuni on ohut, saan halutessani hiukseni näyttämään todella paksuilta ja ihmiset ovatkin monesti yllättyneet kun olen todennut, että mun hiukset ovat oikeasti todella ohuet. Välillä olen ollut sitä mieltä, että tukkani on ohentunut kovan ressin myötä.

Tanssiesityksen jälkeiset hikikikkurat.

Kuitenkaan muutamaan vuoteen kiharoita ei ole ihan kauheasti näkyillyt. Olen saanut ne kyllä jotenkuten taivuteltua ihmisten ilmoille letittämällä hiukseni iltasuihkun jälkeen yön ajaksi ja päivällä pitämällä matalalla nutturalla maksimoidakseni kihartumista. Tuossakin ekan kollaasin kuvassa näkyy aikas nätit mustat lainekiharat (kuin myös tässä alemmassa kuvassa), mutta tuostakin kuvasta on parisen vuotta eikä mitään muistikuvaa mitä tuotteita tuossa kohtaa käytin. Kyllä ne menevät kiharalle, mutta jossain kohtaa päivää lässähtävät ja menevät tuhannen takuille. Ironisesti asia on nyt niin, että haluaisin kiharan tukkani takaisin, mutta pitkään olen tuskaillut, että miten ihmeessä sen teen. Välillä löydän vahingossa oikeanlaisia tuotteita ja ne tuntuvat toimivan vähän aikaa, kunnes taas palataan kuivaan ja lässähtäneeseen pehkoon ja lähmäiseen rasvalettiin.

Sitten kuulin Curly Girl-metodista. Tai kuten mieheni sanoisi: Kihara Tyttö-menetelmästä.


Ensin satuin näkemään tuon sanaparin Instagramissa pariin otteeseen ja ihmettelin että mikä juttu. Kysyin asiasta suht luotettavalta kaveriltani Googlelta ja kiinnostuin metodista välittömästi.

Te, jotka ette tiedä mistä ihmeestä on kyse, Sokoksen blogissa sanotaan seuraavasti: Curly Girl-metodi on hiustenhoitotapa, jolla korostetaan ja hoidetaan luonnonkiharia hiuksia. Internetissä isoksi ilmiöksi nousseella metodilla monet ovat saaneet kiharansa näyttämään kuin ammattilaisen kihartimella tekemiltä. Metodissa hiuksia pestään ja käsitellään tuotteilla, joissa ei ole silikoneja (poikkeuksena vesiliukoiset silikonit), kuivattavia alkoholeja tai haitallisia sulfaatteja. Huomioi, että metodia noudattamalla suorat tai hieman taipuisat hiukset eivät kiharru, vaan tarkoituksena on korostaa hiuksiin luonnollisesti syntyviä kiharoita!

Lue lisää Sokoksen blogista täällä. Googlettamallakin löytyy paljon tietoa. Ja multa saa aina kysyä myös kaikkea ja varsinkin jos kiinnostaa itsekin kokeilla metodia!

Tutkin asiaa, luin, opiskelin, opettelin ulkoa. Tallensin kirjanmerkiksi kaikki mahdolliset tarpeelliset artikkelit ja CG-botit. Ja esim. Tokmannin sivuille on jopa kerätty Curly Girl-metodiin sopivat tuotteet yhteen ja samaan välilehteen! Se helpotti omaa tutkimustyötä suunnattomasti. Liityin lopulta myös paria viikkoa ennen oman proggiksen aloitusta Curly Girl Suomi-ryhmään Facebookissa ja sain sieltä muutamia hyviä tärppejä sekä varmistuksia sopivista tuotteista.

Parasta tässä metodissa on, ettei tähän tarvitse välttämättä käyttää paljoa rahaa. Tärkeintä on, ettei tuote sisällä kuivattavia sulfaatteja, silikoneja eikä alkoholeja.

Livetunnelmia CG-tuotteiden metsästyksestä ja metodin aloituksesta (26.5.2019)

Tänään kävin mieheni kanssa kylän kaupoilla metsästysreissulla. Tavoitteenani on pitää oma metodi mahdollisimman kukkaroystävällisenä eli pääasiassa pyrin ostamaan mm. edullisen kotimaisen XZ-sarjan tuotteita. Tässä listaa tuotteista, joita olin jo etukäteen suunnitellut ostavani ja jos en kyseistä tuotetta löytänyt, niin mitä ostin tilalle:

Final wash:

ERITTÄIN HIENO SUOMALAINEN Plus Värjätyille hiuksille


Tätä ei ollut Löyttärissä, josta ensin kävin metsästämässä tuotteita. Tilalle tuli  EHS:n Mustikkashampoo 300 ml, joka on tarkoitettu kuiville ja käsitellyille hiuksille. Se oli itse asiassa vielä parempi vaihtoehto, koska hiukseni ovat paitsi käsitellyt myös todella kuivat. Olen myös kyseistä shampoota joskus äidiltä lainannut heillä ollessani ja se on toiminut todella hyvin tukkaani. Miksen tätä ollut tajunnut aikaisemminkin käyttää?

Sulfaatiton shampoo / co-wash:

XZ Shampoo ja Hoitoaine Persikkanektari

Molemmat olivat Suomen CG-ryhmän mukaan olleet monista kaupoista loppu. Päätin silti katsoa kaikki kylän kaupat läpi, jos jostain löytyisi kyseiset tuotteet, koska niiden pääfunktio on ylläpitää väriä eli olisivat nappivalinta mun värjätylle kuontalolle. Kerron myöhemmin miten sulfaatittoman shampoon ja co-washin kanssa kävi...

Fun fact: mää en ole tykännyt XZ:sta yhtään sen jälkeen, kun joskus kauan sitten kokeilin niiden suklaantuoksuista shampoota ja hoitoainetta ja ne takutti mun hiukset lähes kauttaaltaan. Kuitenkin mieheni, joka ei tiennyt tätä faktaa, osti minulle kerran XZ:n persikkanektarishampoota sekä hoitoainetta. Moitin häntä ensin, että nyt meni todella väärin, mutta kun jouduin kerran pakon edessä niillä pesemään niin olinkin positiivisesti yllättynyt! Hiukseni alkoivat hieman paremmin niiden ansiosta. Olipas mieheni jälleen kerran vahingossa oikeassa.

Condition / mask:

Garnier Hair Food Nourishing Banana


Mitä vanhat silmäni näkivätkään! Kyllä, Löyttärissä oli kuin olikin HAIR FOODIA! Awww yisss! Banaani oli loppu (siellä oli testeri jäljellä ja teki mieli kysyä, että saanko ottaa sen, mutta en kehdannut), joten matkaani tarttui Smoothing Macadamia, joka on kuiville ja vallattomille hiuksille. Tuoksu on myös aikas herkku!

Leave-in conditioner:

XZ Hiushuuhde Omena
XZ Kauraöljy
XZ Kampaus- ja muotoilusuihke
Garnier Fructis Aloe Air-Dry Cream


Kaikki nämä ovat olleet suosittuja tuotteita Curly Girl Suomi-ryhmässä. Yritin vertailla näiden käyttäjien hiuslaatuja omiini ja löytää just ne oikeat tuotteet. Näistä tuotteista tällä hetkellä hyllyyni ovat löytäneet tiensä kaikki paitsi XZ:n kampaus- ja muotoilusuihke.

Styling:

Osis Grip -muotovaahto

Ainoa tuote mikä ei ole edullisimmasta päästä, mutta jonka ehdottomasti halusin ostaa, on Garnierin Hair Food. Eikä sekään siis kallis ole, vajaa 7 eurolla sai Löyttäristä ja on tosi iso ja riittoisa purnukka. Moni sitä niin kovasti hehkutti Facebookin CG-ryhmässä, että oli aivan pakko ottaa kokeiluun.

Odotukseni kylän valikoimia kohtaan eivät olleet kovin korkealla. Kuten sanoinkin jo aiemmin, paikallisen Löytötexin hyllyistä oli XZ:n molemmat Persikkanektarit loppu, kuten on myös kaikista muistakin kaupoista kuulemma. Berner tiedottikin valmistavansa pikaisesti lisää sitä.

Seuraavaksi menin metsästämään sopivaa shampoota, hoitista ja muotovaahtoa Tokmannilta. Osiksen muotovaahto osoittautui melko kalliiksi, joten vaihdoin sen edullisempaan Wellaflexin Flexible Ultra Strong Holdiin. En oikein osannut katsoa mikä olisi ollut paras mun hiuksille, koska en ole ollut kova muotovaahtojen fani, joten nappasin hyllystä vain äkkiä jonkun, joka sopii metodiin.


Persikkanektaria ei ollut Tokmannilla eikä K-kaupassa ja menetin epätoivoni. Kävin vielä ihan muuten vain katsomassa S-Marketissa valikoimaa ja ottavani sieltä sitten mitä vain sattuu olemaan.

Arvatkaapas pojat ja tytöt mitä?

Keijo uskoi, minä en. Ja sain ostaa kaksin kappalein! Also kukas se siellä kurkkii?
HEHEHEHEEE! On muuten paras tunne ikinä kävellä kaikessa rauhassa kassalle syli täynnä tavaraa, jonka tiedät olevan aikalailla kaikkialta muualta loppu.

Nyt on kaikki tarvittava. Ei muuta kuin kotiopäin!


Ja nyt on kamat nätisti hyllyllä ja on Final Washin aika! Toivottakaa tsemppiä!

SUIHKUN JÄLKEEN

Okei. En nyt tiedä teinkö tätä ihan oikein, mutta pesin hiukseni nyt sillä EHS:n mustikkashampoolla ja hoitoaineena käytin pelkästään sitä hair foodia. Katsoin metodin ensiaskeleet CG-ryhmään laaditusta yksinkertaistetusta ohjeesta, joten pitäisi olla kaikki ok. Saattaa kyllä olla, että lähmäkerhossa ollaan aamulla, koska laitoin sekä öljyä että hiushuuhdetta, ja tapojeni vastaisesti lätkäisin hoitoainetta myös päänahkaan, joka on aina vikatikki... Saa nähdä. Jos jostain olen iloinen, niin ploppausturbaanin laitto onnistui ensiyrittämällä ja vieläpä pimeässä saunassa!

Nyt menen avaamaan turbaanin ja katson mitä on tapahtunut.

PLOPPAUSTURBAANI AUKI

Kyllä edelleen kiharaa jokseenkin on, mutta saatoin ehkä laittaa vähän liikaa kaikkee eikä tää jaksa vetää kiharaan. Kello on vaan nyt sen verta paljon, etten varmaan voi alkaa enää kauheasti kuivaajalla kuivata, koska muuten mies herää. Ehkä mää otan riskin ja laitan tän aika märkänä ananakselle ja katson aamulla uudestaan. Onneks en oo menossa huomenna mihinkään, ettei sen puoleen tarvi pelätä tukan epäonnistumista.

JA NIIN, SEURAAVANA AAMUNA...

Voihan sanonko mitä. On aivan järkkyhirvee rasvaletti ja castista eli hoitoaine-muotovaahto-koppurasta ei tietoakaan. Tukka ei tietenkään ollut kuivunut ananaksessa, kuten varmasti sen pystyi arvaamaankin. Ei kauheeta.

Noh, mun pitää lähteä käymään lääkärissä niin tukka menee nyt hätäponnarille ja ei ku pyörän selkään! Menen suihkuun heti kun tuun lääkäristä.

... JA UUSI YRITYS

1. Tukka ennen final washia. 2. Vastaplopattu kihara. 3. Ilmakuivausta. 4. Eka onnistunut koppura puristeltu!

NO NYT. Kunnollinen cast saatiin luotua ja kuivattelin ensin pahimmat kosteudet pois diffuuserilla, jonka jälkeen ilmakuivasin loput. Puristelin vanhalla Keijon t-paidalla koppuran ja siitähän kuoriutui ihanaa kiharaa! MINÄ ONNISTUIN.


Nyt on kaksi viikkoa metodia takana ja olen tehnyt vakaan päätöksen pitäytyä tässä pysyvästi. Alkukankeuksien ja vaikeuksien jälkeen tämä alkaa sujua melko vaivattomasti ja olen ehkä onnistunut löytämään jo nyt oikeat tuotteet. Kai niitä parempia ja laadukkaampiakin (eli kalliimpia) olisi, mutta pärjään toistaiseksi näillä.

Joitain muutoksia tuotteisiin olen jo ehtinyt tehdä. Tilasin Cocopandalta Big Sexy Hairin litran pönikän volyymishampoota mun ohkoiselle tukalle ja on toiminut oiken hyvin. Ja mikä parasta, se sopii myös värjätylle tukalle eikä haalista väriä yhtään. Ja se on muuten -50% tarjouksessa just nyt, käys kattoo tästä!

Myös omenahiushuuhteen vaihdoin Garnierin Aloe Air-Dry Creamiin, joka on jätettävä hoitoaine, ja se on aivan ihana! Kannattaa siis aina kuunnella kokeneempia siä CG-ryhmässä. Hiushuuhde oli ehkä liian öljymäinen, mutta kokeilen sitä ehkä joskus taas. Tuolla se säilyy hyllyssä hianosti.

1. Vastapuristellut hiukset ja otsis ilman lakkaa. 2. Kunnon ilmakuivausta lenkillä. 3. Tokan päivän kiharat.

Öljyn taidan jättää pois kokonaan. Se ei jotenkin sovi mulle tai sitten en osaa laittaa sitä tarpeeksi vähän. Ja minä entinen muotovaahtovihaaja käytän nyt Wellaflexiä kuin vanha tekijä. Katsotaan myös jaksanko keitellä pellavasiemengeeliä (tutummin meille CG-nörteille PSG). Se kuulemma on Se Juttu, joka tekee tosi hyvää kiharalle.

Vaikeinta aluksi oli tavallisten pyyhkeiden hylkääminen ja HIUSHARJASTA LUOPUMINEN. Siis kyllä, luit aivan oikein. En saa enää käyttää harjaa. Se pörröttää tukkaa turhaan, kun sitä kuivana harjailee. Jos ja kun takkuja tulee, tulee ne selvittää harvalla kammalla tai silikonisella hiussukalla märkänä suihkun yhteydessä. Ymmärtääkseni myös Tangle Teezer käy märkänä harjaamiseen. Olen kerran kokeillut ja toimi ihan hienosti, paremmin kuin kampa.

Pyyhkeestä luopuminen ei ollut edes paha, koska Keijo oli just lahjoittamassa pois kasan vanhoja t-paitojaan, jotka pääsivätkin nyt mun hurlikurlien ploppausturbaaneiksi. Ja kuten todettua, niin ploppaus onnistui kerrasta.

Jos oikein laiskottaa ja kikkurat eivät tottele, sotkunuttura ja halpis-invisibobblet pelastaa!

Tähän loppuun vielä yleinen kysely (ja koska tänne asti päässeet ovat varmaan metodilla itsekin tai kiinnostuneita siitä): jos tiedätte CG-metodiin sopivia hiuslakkoja, niin olisin todella kiitollinen! Mää en ole vielä sellaista löytänyt ja kun otsiksestani en ajatellut luopua, niin siihen tarkoitukseen tarttisin ehdottomasti hiuslakkaa, ettei otsis lennä koko ajan paikoiltaan kesätuulessa. Joku ehdotti kotitekoista sokerivettä, mutta pelkään ampparien makeanhimoisia hyökkäyksiä naamalleni. Tekis silti mieli kokeilla ja jos yksikin amppari tekee lähempää tuttavuutta sen takia, niin metsästän kyseisen ehdotuksen antajan käsiini ja mottaisen naamaan, ja sen jälkeen itseäni, että menin ottamaan moisen kuolemanriskin. (vitsi vitsi)

Ja emmää näin kesällä yleensä hirveesti laittele otsistani, kun tuppaa hikoiluttaan aika kauheesti ja otsis menee heti pilalle ja liimautuu mun naamaan. Hyi. Mut juhliin tykkään otsiksen laittaa, kun ei sitä oikein muuten juhlavasti kuriin saa.

Viimeisimmät hurlikurlit ja kuluneet punat 8.6.
Tämä oli nyt taas yks superpitkä jaarittelupostaus, mutta Curly Girlistä en ajatellut enää hirveästi täällä blogin puolella kirjoitella. Toki kun selfieitä tänne laitan, niin niistä voitte ihailla mun alati paranevia hiuksiani ja ihania kikkuroitani. Ja jos jotain sulle uusia termejä unohtui selittää tässä matkan varrella, niin pistäpä kyselyä kommenttiboksiin joko täällä blogissa tai Instagramissa!

Jos tässä jotain loppusanoja täytyy sanoa, niin jos olet kärsimätön hiustesi kanssa etkä ole valmis kokeilemaan eri tuotteita ennen kuin Ne Oikeat löytyvät, en voi tätä metodia oikein suositella. Tämä on hiustenhoitoa siinä missä muutkin eikä tee mitään erityisiä taikoja hiuksillesi. Se ainoastaan parantaa hiusten vointia ja kuntoa vuosien värjäyksien, tupeerauksien, harjaamisten ja lämpökäsittelyiden aiheuttamia vahinkoja. Siinä kestää se 1-2 kuukautta ennen kuin tuloksia oikeasti alkaa näkyä. Minäkin olen siis vasta siirtymävaiheessa. Ja jos hius ei millään parane, ainoa pelastus on sakset. Itsekin olen harkinnut, jos leikkaisin reippaammalla kädellä näitä mun kuivia latvoja. Aika näyttää.

Myöskään täysin suoraa tai vain hieman laineikasta tukkaa tämä metodi ei kiharra. Jos kuitenkin haluat parantaa hiustesi kuntoa, tämä metodi on siihen ihan ehdoton!

MUTTA jos olet kärsivällinen ja kiharaiset kutrit omaava yksilö kuten minäkin ja haluat päästää kiharasi valloilleen samalla hoitaen niitä ja ehkä parantaen mahdollista viha-rakkaus-suhdettasi kiharoihisi, on tämä menetelmä siihen ihan TÄYDELLINEN. Voin suositella lämpimästi!