Lokakuun lemppareita.

Morso tyypit ja tyypittäret. Suosikit ovat jälleen aikasta viime tipoilla, mutta ei oo sentään kuun viimenen vielä, amirite?

Porukat toi maailman ihanimpia tuliaisia. Äiti ja iskä lähti viettämään hääpäivää risteilylle ja sitä kautta Tukholmaan. Kävivätpä myös ekaa kertaa suuresti suosittelemassamme Sci-fi bokhandelnissa ja löysivät nämä aiiiiivan mahtavat kupposet meitille molemmille! Such pretty, very badass, 10/5!

Kun piha oli vielä ihnu. Vihriää oli näkyvissä kuin myös syksyn ihanata ruskaa. Lehtiä maassa ja omppuja puissa. Ainoa mikä hieman edelleen huolestutti, oli se, että luonto oli koko kesänä ja syksynä myöhässä. En tiedä olenko yksin tämän huoleni kanssa, kukaan muu ei tuntunut huomaavan samaa. Anyways, tykkäsin tästäkin syksyisestä maisemasta, 6/5.

Äiteen kanssa hissiselehviee syysvärityksissä. Äiti on aina huomattavasti värikkäämpänä ku mää jo ton ihanan violetin tukkansa kanssa, mutta on mullakin tässä vähän väriä viininpunaisen kaulahuivin muodossa. Parasta kyl on tajuta, kun taas meni koko kesä aikalailla taas mustissa (ei niin paljoa ku edelliskesänä), mutta syksyllä alan taas käyttää värejä paljon enemmän. Tummissa sävyissä mää kyl aina oon, mutta kuitenkin. Jotenkin sitä haluaa kompensoida syksyn armotonta pimeyttä ja harmautta. Ja tästä oli tulossa ihnu päivä, koska menimme katsomaan...

Kuvissa järjestyksessä vasemmalta ylhäältä alaspäin: Ume, Leevi, Uffe ja Liitu. Aika mösöjä, eikö?

KISUJA JA KOIROJA. Äidin kaverin kotona oli oikee eläintarha. Ihanan vanhan kunnon Uffen lisäksi kodin äitini kaverin luota on saanut valkoiset kissapojat Liitu ja Ume. Leevi on hoitokissana ja tykkäsi kovasti lepäillä parvekkeen keinun katoksen päällä. Liitu ja Ume leikki keskenään ja Ume vartioi mun laukkua Uffelta. Meleko koiro toi Uffe. Eläinterapia on paras asia elämässä, 11/5.

Kiitos biiseistä, Noah Kin ja Gracias. Gracias julkaisi pitkästä aikaa uutta musiikkia ja tällä kertaa suomeksi lingalalla höystettynä. Uutta musaa julkaisi myös Noah Kin, jonka uutuus oli hänen viimeinen rap-biisinsä. On todella jännä nähdä, millaista musiikkia hän aikoo vastaisuudessa tehdä!

Ja noista biiseistä, niin ei voi muuta sanoa kuin että on todella solid kamaa! 5/5.

1. Luumunvärinen huulipuna on nyt se juttu. 2. Välillä huulipunattomuus on myös ihanaa, samoin kun sotkunuttura onnistuu. 3. Syy miksi en harjaa hiuksiani laittaessani hiuksiani. #itsthehumidityyyy #bloginkirjoittamislookki 4. Kun kaikki vaan onnistuu. Kulmat, huulet ja HIUKSET. Se on harvinaista nykyään.

Tämä oli näemmä selfie-kuukausi. Naama on totellut pitkästä aikaa eikä oo puskenut mitään rumia ja kipeitä patteja tai finnejä, niin sellaset tilaisuudet täytyy käyttää hyväksi Asukuviakin sain hätäseen raapastua, änkeen ne jonoon tonne tuleviin postauksiin... Siihen tulee varmaan kaikki mun tän vuoden asut. Oon ollut tänä vuonna kyllä kaikin puolin yks laiska ja aikaansaamaton kakka.

"Mikäs tää on?"

Koska postaus oli kovin lyhyt (aka lokakuussa ei tapahtunut paljoo mittee), niin kerron vähän tulevista hommeleista.

Sanoin taannoisessa #siniranne-videossa moneenkin otteeseen, että en enää vähään aikaan pui blogissani näin suuressa mittakaavassa diabeteksesta ja keliakiasta. Saatanpa näissä suosikkihommeleissa jotain ohimennen fiilistellä, jos esim. saan hankittua mun sensoriini jotain kivaa koristetta (aatelkaa, semmosia tehdään varta vasten meille mm. täällä) ja semmottia toki. Anyway nyt kun tää viimeisin video editoitiin monen tunnin vaivalla verta, hikeä ja kyyneleitä vuodattaen, niin julistan täten, että videoitakaan ei tule piiiiitkään aikaan.

Onnistuin jostain syystä unohtamaan, kuinka kömpelöä ja HIDASTA on säätää pelkällä iPhonella ja iMoviella. Eihän kukaan mua tätäkään videota pyytänyt tekemään, mutta kunnnn kuulosti paperilla hyvältä ja siksi tein tän. Oi voi. Mutta joo, tämän sählingin ja säädön jälkeen saa aika hyvin taivutella mut tekemään videota, jotta suostuisin. En tee ainakaan ennen kun omistuksessani on oikea kamera 1 terabitin vaimikäolisvieläkinisompikoko tilavuudella varustettuna, kunnon editointiohjelmat ja kone, jota osaan käyttää. Niin kauan kuin käytössäni on iPhone liian pienellä muistilla ja vajaalla iMoviella varustettuna ja Applen laitteiden kanssa yhteensopimaton Linux-käyttöjärjestelmä, niin nope. #uusikonejapuhelinemilialle2018 #taivaikka2020 #ihasmaKUNHANTULEE

Porvoo 2017.

Tuskailin myös jälleen kerran mun vanhojen kesäkuvien kanssa, että kun en ole paljoa niitä laittanut vaikka on pitänyt laittaa ja haluankin edelleen. Keksin vihdoin mitä niiden kanssa teen, joten stay tuned!

#eyebrowsonfleek #lipstickgamestrong #andallthatjazz

Myös asukuvia on kertynyt koko vuoden edestä (tosin ei niin paljoa kuin aikaisempina vuosina) enkä ole saanut tehtyä yhden yhtä asupostausta. Joitakin asuja ja naamakuveja oon tänne laittanutkin randomisti sinne tänne tonne. Sain mielestäni kivan idean liittyen niihinkin, joten stay tuned for those too! Ensi vuonna yritän olla säntillisempi asujen kanssa ja yritän upata vaikka asu kerrallaan tänne eikä joka kerta sellasia jäätäviä kilometripostauksia.

Oon viime päivät ollut ihan täpinöissäni ja kärsimätön, koska KESKIVIIKKONA TAPAHTUU PARHAUTTA. Me lähdetään minilomalle Ruotsiin! Samaan aikaan en kunnolla tajua sitä, mutta samaan aikaan oon ihan !!!!! ♥♥♥♥♥ En oo oikeesti varmaan pitkään aikaan ollut näin innoissani mistään!

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

▶️ Tätä kirjoittaessa soi:

Led Zeppelin - Immigrant Song
Naughty Boy & Sam Smith - La La La
Studio Killers - Jenny
Daft Punk feat. Pharrell Williams - Get Lucky
Say Lou Lou - Julian
Koobra & Joanna - Something Real (Good Night Keaton Remix)
Disclosure - Latch
Lorde - Royals
Laura Welshin koko diskografia Spotifyssä
Noah Kin - Scapegoat
KASPERG feat. Noah Kin - Until U're Gone (Noah Kin Remix)

#siniranne 14.11.2017

Hyvvää kansainvälistä diabetespäivää kaikki!

#siniranne oli tämän päivän häshtägi.

Tämän hienon päivän kunniaksi halusin avata monisanaisen arkkuni ja kuvata pläjäytin asiavideon. Enjoy!

PS. Parempi lähikuva uudesta mittaristani!

#TYKKÄÄN

Diabetes Awareness Month.

November is Diabetes Awareness Month and I'd like to say a few words about it.

This is my day with diabetes. This is every single day of my life with diabetes. These are the things I need every day to keep myself alive and well. I forgot to add Glucagon to my first pic, but that's the shot I need when I hit a low so bad I become unconscious. Never had to use one and I hope that I never will. And I'm suuuuper excited because I'm gonna get Libre (non-stop blood sugar monitor-sensor-thingy, sorry I don't know the official definition) next week!

Diabetes is unpredictable. There is no good or bad kind of diabetes. It appears in so many ways. I have lows and I have highs. Mostly highs recently because of an ongoing stress and I have no clue what to do about it. Type 1 diabetics simply cannot live without insulin, even if they hit a perfect number and stop eating carbs. Because blood sugar can get high because of stress, adrenaline rushes, periods, infections, lack of sleep, skipping breakfast, dehydration and sometimes just for no freakin' reason.

Diabetes is needle caps and test strips in the most random places. Diabetes is a rollercoaster of highs and lows. Diabetes is carb counting with poor math skills (for me at least). Diabetes is forgetting to change your lancet (every 6 months is NOT enough, man I tell you...) Diabetes is battling against your own body that is attacking you every single second.

There are no breaks. There's no needle-free day. I have to inject myself every day at least once and even that is not nearly enough for my health and well-being.

However, there’s a little bit of positivity in all this. Diabetes has given me some great qualities. Strength. Empathy. Endurance. Courage. Forgiveness towards myself. Self-awareness. Maturity. Appreciation. Enlightenment. Compassion. Bravery. Fortitude. Substance. Personality. Daring. Grit. Guts.

Yeah. This sounds about right. Meme copyright: Type 1 Diabetes Memes.

I also LOVE the memes and other clever jokes about diabetes. Because I don't want to be all serious and sad about this all the time. The best days in life are the ones that all this, the injecting, carb counting and all that jazz, I can do without trying and thinking. When diabetes just IS. The days when I feel quite normal and even if I don’t, my mood is not affected.

I don't want pity. I just want to be understood and people being patient with me. My sudden mood swings when I'm low and my crankiness when I'm high (pun intended). My Facebook shares and blog posts about diabetes. I promise I'll lay low when November ends, or at least we're past Nov 14th. Because that's THE DAY and here in Finland we have this thing called Sinirannepäivä (engl. Blue Wrist Day?). I might have something special for you guys that day, if my motivation, and mood and technology are all in sync at the same time.

A random pic of me with Iivari, my bro's hippo friend.

For now I just have to deal with all this because there is no cure. Yet. #hope