torstai 21. marraskuuta 2019

Heinäkuu 2019.


Aah, kesä. Tää kesä oli kyllä tosi chilli. Kelit olivat viime vuonna parempia, mutta olin niin stressaantunut, etten tahdo enää muistaa oikein mitään. Tää kesä meni tosi hienosti ja meininki hjyvä.


Pitkästä aikaa älysin napata pihan pioneja sisälle piristämään mieltä. Nämä ovat niin painavia, että tuppaavat tuupertumaan maahan. Niistä on silloin vaikeampaa nauttia, mutta tällä tavalla ei.


SPIDERMAAAN SPIDERMAAAN, DOES WHATEVER A SPIDER CAAAN! Oli muuten todella hyvä kuten voi Marvelilta odottaa!


Pro tip: jos haluat nättejä kuvia työmaiden täyttämästä Tampereesta: nappaa kuvia yöllä auringon laskiessa.


STRANGER THINGS KAUSI 3. VOI A P U V A .


Onneks seuraava kausi tulee jo ensi vuoden jouluna. Tätä kautta sai odottaa aikas paljon pidempään.


Poronkäristyspäivällistä ystävien kesken. Se on kyä semmonen ruoka, jota ei malta jäädä kuvailemaan, koska sen kimppuun haluaa päästä välittömästi. Parasta ruokaa ikinä.


Summer vibes in a nutshell.


Ah ja tosiaan. Endgame kolmatta kertaa serkun kanssa. Itkin ihan yhtä paljon kuin ekalla kerralla.


Harrastimme kovemman luokan nörtteilyä ja maalattiin porukalla Star Wars: Imperial Assaultin pelihahmot omin pikku kätösin. Oli muuten aivan sairaan hauskaa ja mielenkiintoista. Kaveri pisti vähä aika sitten tilaten lisää hahmoja, joten kohta pääsee maalaamaan lisää!


Porukoilla mösöjä kuvia ihastelin yks päivä. Siinä minä ja Matias vuonna ööö 1994-95 (?).


Tässä mun söpsö äitikulta vuonna 1969-70. Tulee mieleen mun serkut hänestä. Varmasti on samaa näköä mussakin ja veljessä, mutta en oikein osaa ite sanoa. Sitä on jotenkin vaikeampi itse nähdä.


Rohkelikko Matias kiipesi tonne ylös asti. Hyvä kun mää pääsin edes alimmalle köydelle. #pelkuri


Aaaaa, Teisko. Paljon muistoja, hyviä sellaisia.


Surffipoitsu suppilaudalla seilailee.


Täällä oli myös sellanen siisti cooleri, missä oli jääkylmiä Pepsejä. This is what I call life.


It's all in the details.



Pisteenä i:n päälle kuoharia ja mansikoita.


En ihan saanut ikuistettua auringonlaskua sellaisena kuin se oli. Toivottavasti tunnelma välittyy sinne kuitenkin.


Tunnelmia nuorisontäyteisestä viikonlopusta. Tässä sunnuntai-iltapäivän hiljaisuutta.


Karkkila-viikonlopusta kirjoitinkin jo aikoja sitten. Jos missasit sen, klikkaapa ihtes tästä sinne.


Tädin aarteista löytyi edelleen hyvin pelittäviä Oriflame-lakkoja todella vanhalla etiketillä. Mää nappasin ne tietysti itelleni.


Täältä alkoi syksyn 2019 kirppismyyntihommat. Tähän mennessä oon ollut yksin sekä porukalla myymässä Tarinassa kahdesti, Silinterissä sekä nyt Swapissa Hervannassa ja paikallisella kylän kirppiksellä.


Kelien salliessa suuntasimme joko ennen kirppistä tai sen jälkeen useimmiten torille nauttimaan huippuhyviä vohveleita.


Todiste nro 2 siitä, että kaupunki on kauneimmillaan yöaikaan.

Heinäkuun hienoimmat himaelukat:


Kilteimmät kisut Liitu ja Ume, joita meinaan aina sanoa Lumi-nimellä. Parhaana päivänä molempia.



Tämä tuntematon kaunokainen veljen naapurissa.


Mun lempparieewokki, Hertta.


Kauneimmat kissanpennut.


Cute Ume with a wide angle lens.


Ja viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisempänä: SKÄPÖRRI.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti