Nämä Graciaksen OD Cumulus -biisistä mukaillut sanoitukset kertovat mun lifestoorin just nyt:
Momma, I'm growing up to be a slacker slash blogger
and it don't matter if you don't like the looks of it.
Momma, I slacked at being a blogger
so now I'm just a slacker and umm... that ain't what you wanted.
Viimeksi päätin, että heti kun tulee fiilis, niin oli mikä paikka ja tilanne hyvänsä, niin avaan läppärin ja kirjoitan. Nyt tuli sellanen fiilis.
Mää mokoma loppasuu en mm. ole muistanut kertoa, että kauppis ja liiketalouden perustutkinto kutsuvat ensi maanantaina! Oon siis lomanainen enää vain 4 PÄIVÄÄ. KÄÄKSISTÄ. En osaa niinkun yhtään ajatella, että ensi maanantaina mää ihan aikuisten oikeesti palaan kahdeksi vuodeksi koulunpenkille homehtuun. Lukionjälkeiset opiskeluahdistusnegatiivisuusfiilikset vellovat vahvoina takaraivossa, mutta ei auta.
No okei, se on vaan sen 2 vuotta ja that's it. Mulla on koulukaverina mm. ihana nuorempi serkkuni Sankku sekä vanhemmat ja ihana mies tukena, jos alkaa taas ahistaa ja ressailen liikaa. Ja toisaalta parempi tääkin kuin taas toinen puolivuotinen ilman mitään, eh? Mää olen myös naiivi ja toiveikas optimisti, koska luulen pääseväni koulun lusittuani työelämään ja haluamiini töihin paljon helpommin kuin pelkillä lukionpapereilla, joilla siis en päässyt niin mihinkään. Toivotaan parasta! Toivokaa tekin?
Delfin Basket Tournament tuli ja meni. Tää oli kuudes ja viimeinen kerta tätä laatua. Ensi vuonna siellä on ihan muut tyypit myymässä ja kassatyttöilemässä. Mun pitäis tuntea haikeutta, mutta oon itse asiassa aika helpottunut. Tulin todenneeksi, että vaikka tää onkin tosi hauskaa ja kivaa, niin oon oikeestaan aika väsynyt tähän. Ensi vuonna mää osallistun Delfin Basketiin muulla tavoin, mm. menemällä pitkästä aikaa viiteen vuoteen kattomaan vanhoja kunnon paikallispelejä iskän kanssa.
Teimme myös perheen kanssa toisen reissun Yyteriin tänä kesänä. Merivesi oli vielä kirkasta ja ihanan raikasta toisin kuin Tampereen ihmisten- ja helteenpilaamat järvet. Tuuli helpotti korventavaa kuumuutta enkä mää polttanut ihooni tälläkään kertaa. Viimeks kun oltiin, mun vilustuminen yltyi tuulisen sään takia 38 asteen kuumeeksi ja kuolemanräkätaudiksi. Tällä kertaa mua pisti ekaa kertaa yli 10-15 vuoteen ilkeä raidallinen paholainen eli amppari. Ja vieläpä KAKSI (2) kertaa. Tästä lähin kannan Raid-pulloa mukana kaksneljäseittemän!
Keijo yöpyi meillä viime yön. Viime näkemisestä oli ehtinyt kulua melkein viikko ja ikävä oli ainakin mulla melkoinen. Me pulahdettiin Mältinrannan kylmään veteen ja siinä ainakin virkistyi! Suunnitelmissa oli myös hakea Sticky Wingersistä kevyttä iltapalaa ja syötiin 80 siipee curly friessien kera Ocean's Eleveniä katsellen. Loppuilta meni hääjuttuja suunnitellessa ja haaveillessa. ♥
Tänä aamuna nousin aikaisin ja lähdin ystävän kanssa käppäilemään ympäri Herwoodia juttelemassa ihmisten kanssa tärkeistä asioista. Nyt aurinko paistaa ja vettä sataa, ja äsken vielä ukkosti ihan kivasti. Taustalla soi The 1975, päällä on lempparimaksimekko, tukka pikkumyynutturalla ja fiilis on väsynyt, mutta aika ihana. It's really just the little things, honestly.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti