maanantai 16. kesäkuuta 2014

Alohas and high fives.

Mää en tajua, miten töissäkäyvät ja muutenkin jatkuvasti menossa olevat jaksavat ylläpitää blogia samaan aikaan ja laatia pitkiä, laadukkaita tekstejä, joissa on myös upeita kuvia. KYSYNPÄ VAAN. Ja mää nyt en edes ole kovin kiireinen ihminen, päinvastoin! Mun elämään vaan on ilmestynyt ihminen jos toinenkin, jotka saavat lähes jakamattoman huomioni... Mut parempi se on julkaista postaus tai pari kuussa kuin ei mitään, eh?

Kesä on alkanut aika lupaavasti lukuunottamatta sitä, että jouduttiin kuulemaan suru-uutisia eikä kesätöitä ole (vielä) kuulunut. Enkä oo ainut.


Mitäs viime päivinä on tapahtunut? No ainakin sain aivan liian ihanan ja kauniin serkkupojan 20. toukokuuta. ♥ Me NIIN hemmotellaan se piloille.





EN. KESTÄ. ♥


Ja luonnollisesti riensin riemusta kiljuen Äxäiseen ja ostin Elengin.


Oon myös tuttuun tapaan ravannut Matiaksen kanssa Orivedellä hoivaamassa flunssaista miestäni ja viime viikonloppuna vetästiin kolmessa päivässä Suits-maraton. Kolmoskautta odotellessa... Naureskeltiin myös Netflixin sarjakuvauksille, joista on muodostunut meille oma inside-läppä.

Tästä lähtee huvittavat tunnelmat, eiku...
Nähtiin maanantaina illalla Teijan ja Elinan kanssa ja lähdettiin ajeleen ympäriinsä ja huomattiin päätyneemme ensin Siivikkalaan, sitten Viljakkalan kautta Ylöjärvelle. Sit mentiin Teijalle ja tuttuun tapaan katottiin pari leffaa. Yleensä me ollaan katottu kaikkia ihania Disney-klassikoita, mutta nyt viimeksi oli vuorossa mulle nostalginen Thumbelina eli Peukalo-Liisa, jota Elina ja Teija ei ollut nähnyt aiemmin, ja sen jälkeen katottiin Jali & Suklaatehdas.


Matias hankki vihdosta viimein pitkän pohdinnan jälkeen Doctor Who-boksin, joka sisältää kaudet 1-4. Kun oon ollut kotona Tampereella, niin lahnapäivät on kulutettu Tohtorin parissa muistellen ja kerraten vanhempia jaksoja. Myös äiti on innostunut kattomaan Tohtoria meiän kanssa, ja saatiin jopa iskäkin innostumaan "varma nakki"-jakson avulla, ja se jakso on tietysti Blink. Katottiin eilen Matiaksen kanssa pitkästä aikaa Doomsday, ja kyllä se niin on, että KYLLÄ. Sitä kyynelten ja feelssien määrää... Billie Piper tekee kyllä ihan loistavan ja koskettavan roolisuorituksen!

Meillä oli suunnitelmissa matkata heinäkuun puolivälissä laivalla Ruotsiin, mutta edellä mainittujen suru-uutisten takia ajankohta aikaistui kuukaudella ja lähdetäänkin vajaan viikon päästä! Luvassa on PALJON kuvia ja asiaa tuttuun tapaan. Stay tuned, my comrades.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti