Huhtikuu.

Today I'd like to write in English and keep things short. Hope it's okay.

Pablo, one of my favourite puppers!

Loving my new rose patch. There was a rather big rip on that spot and the seamstress of my last workplace fixed my coat.

I just love the buildings where my brother lives. Such picturesque views and loving the colour.

Also Matias clearly loves it when I'm always taking pictures.

This was the day when I felt good about myself, both inside and outside. Happens quite rarely these days. Loving the accidental messy bun, loving the green Aztec earrings and loving my makeup.

Shirt - H&M | Skirt - Seppälä | Aztec earrings - Uhana Design

And most of all, loving and feeling myself. This picture of me isn't taken in the greatest place and lighting but I wanted a reminder of my good feeling for future purposes.

Coat - Object | Scarf & earrings - Pieces | Tote bag - Plugged Records

FINALLY. Got this lovely coat I've been dreaming of for 2 years, thanks to Bubbleroom and their part payment system.

SNOW IS MELTING.

Love is when you play Pokemon Go together and in a non-competitive manner.

The pictures above were taken by our best visionist, Matias.

20th of April: The proudest day for a bad diabetic.

This is what I wrote on my IG this day: "Today was the most pleasant endo appointment. A1C was 65 (= 8,1%, dropped from 74 in 5 months!!!) and the doctor said that I had a few beautiful blood sugar graphs. Never heard that before! It only took 20 years to get to this point. Tbh I’m quite shook from my weight gain, but I decided to not care about that today and ate chicken wings for lunch!"

Also had my first ice cream this spring/summer.

25th of April: Happy Death Day.

(not that movie though)

Here's me paying for our deaths.

And here's me before going to meet my death. It was a simpler time and I'd pay anything to go back in time. If I had a time machine I'd go back about 2-3 years, see the Russo brothers and SLAP THEM and then tell them to think twice before doing what they are gonna do.

The last meal. (also showing off my Dora Milaje-nails)

SPOILER ALERT!

SCROLL PAST THIS IF YOU HAVEN'T SEEN INFINITY WAR!

To normal people this might be another photo and may even cause confusion. "Why would you take a picture of the end credits?" To Loki fans, such as myself, this is the saddest picture in the world.

Just a few of my Google searches after seeing AIW. #ThanksRussoBrothers

27th of April: Life after death.

Visiting the new mall in Tampere with mama. Monki had some pretty cool clothes.

Stopping for a bit to get a bite to eat. That chicken sandwich was GOOOOD.

27th - 29th of April: BBQ with friends

We were lucky to have our fave pupper Pablo as our honorary guest with his parents.

Such food, very BBQ, much delicious.

This changes everything.

TÄNÄÄN. Päivä, jota olen odottanut viimeiset 4 vuotta ja samalla päivä, jota en haluaisi kokea.

Jos musta ei kuulu vähään aikaan huomisen jälkeen niin olen kotona sängynpohjalla sikiöasennossa, mitä todennäköisimmin itkemässä.

Maaliskuu.

Helmikuu vaihtui maaliskuuksi meidän ollessa perheen kesken laivalla. Aika mukava tapa startata kuukausi.

Koko reissu oli muutenkin meleko ex tempore mulle ja Matiakselle: sen piti alunperin olla pelkästään vanhempien oma reissu, mutta äiti sairastui kauheeseen räkätautiin vain pari päivää ennen reissua. Hytti oli jo maksettu ja vanhemmat ajatteli, että voitais mennä Tukholmaan joko niin että mää, isä ja Matias mennään kolmistaan tai että äiti tulee mukaan, mutta jää lepäämään hyttiin.

Noh, kuten kuvasta näkyy, äiti koki kuitenkin ihmeparantumisen ja päästiin koko perheen kesken.

Ei ollenkaan huono!

Ja siis, kuinka mää voisin kieltäytyä menemästä Tukholmaan? Paras tähän asti vierailemistani paikoista! Massiivisempi postaus tulossa myöhemmin, so stay tuned.

Se tunne kun on ystäviä, jotka kolaavat pihan pyytämättä.

Mun vanha työpaikka lopetti toimintansa. Sain sieltä kosolti vaatteita ilmaiseksi sekä todella halvalla. Ostin samalla myös tämän taulun. Oli meleko löytö!

Keijo teki ekaa kertaa elämässään karjalanpaistia. Oli muuten aika törkeen hyvää. Paras kokki ikinä.

Tämä on jäätelöä. Ja aika hiton hyvää sellaista.

Päivä jolloin lähdimme hakemaan saunapuita tutun pihasta. Asia, jota emme ottaneet huomioon, oli märkä loskakeli ja melko mäkiset seudut. Juututtiin lumeen ja Keijo joutui kolaamaan meidät vähitellen pois tuolta. Lähdimme hakureissulle klo 15 maissa ja olimme kotona klo 18. Best time ever.

Olin eräänlaisessa haastattelussa / työtapaamisessa, joka oli oikein onnistunut. Sen kunniaksi halusin herkutella.

Mulla, Keijolla, Matiaksella sekä kahdella kaverilla alkoi pitkän pitkä tie kohti Imperiumin tuhoamista.

Kävin jälleen tarkastuttamassa silmänpohjani. Ja nyt se tapahtui: Periferiassa vasemmassa pohjassa alanasaalisesti pari mikroaneyrusmaa. Paniikkigoogletus ja rauhoituin hieman, koska selvisi, että mikroaneyrusmat eivät vaikuta näköön ja niitä tulee 90 % todennäköisyydellä kaikille diabeetikoille, joilla on ollut 1-tyypin diabetes yli 20 vuotta. So... it was bound to happen.

Ei siis syytä huoleen! Seuraavan kerran pitäisi mennä vasta 1,5 vuoden päästä ja lääkäri sanoi myös, että aneyrusmat voivat hävitä seuraavaan kuvaukseen mennessä.

Maaliskuu oli kyä meleko väsynyt kuukausi. Oikeestaan tää koko vuosi on ollut todella väsynyttä. En oo jaksanut mitään enkä nähdä ketään. Asiat periaatteessa on ihan ok just nyt, koska on kesä ja mää saan työskennellä kotoota, mutta koko ajan on jonkinmoinen stressi ja kalvava tunne taustalla enkä edes osaa enää selittää mistä se johtuu. Kai se on jotain, että kun joutuu olemaan koko ajan valmiustilassa.

Sori kun oon ollut kovin negatiivissävytteinen. Mun blogin alkuperäinen tarkoitus oli välittää hyvää fiilistä ja iloa. En tiedä olenko onnistunut pysymään siinä edes vähän viime aikoina, mutta just nyt ei tunnu siltä.

Häiritsee myös sekin, ettei mun blogi ole kovin ajan tasalla kun yritän vain saada rästejä ulos. Mua itteäni se ei kuitenkaan niin paljoa haittaa, toivottavasti ei teitäkään. Ainoastaan se, etten jotenkin osaa vanhan muistelun sekaan heittää uutta asiaa.

Kesä on kyllä otollisempaa aikaa blogia ajatellen. Kaunis ulkoilma, lintujen laulu ja valoisat yöt innoittavat kirjoittamaan ja blogi on jälleen mielessä ainoastaan hyvällä tavalla. Haluaisin olla koko ajan koneella ja antaa sormien tanssia näppäimistöllä, mutta tietysti välillä täytyy viettää aikaa miehenkin kanssa.