Who am I supposed to pull my pants up for?

Joo en ole lökäpöksy. Olen vielä ihan Adam Tenstan keikkaeuforiahöyryissä, niin halusin laittaa mun yhden lemppariversenpätkän otsakkeeksi. Kyse on tästä biisistä:

Välillä noiden euforiantäyteisten keikkojen jälkeen käy mielessä, että oonkohan mä sittenkin ihan teini vieläkin? Ajatuksia, kuten "mä en sitten ikinä pese mun kättä" ja "mä en ikinä pese näitä mun vaatteita/itteäni" vilahti mielessä suoraan lavalta ojennettujen kädenpuristuksien ja lämpöä täynnä olleen halauksen jälkeen. Mutta vain vilahti, eikä jäänyt pysyvästi takaraivoon kutkuttelemaan.

Jos jostain artistista voi rehellisesti sanoa, että SIINÄ on todella symppis ja jalat maassa pysyvä tyyppi, niin se on Adam Tensta jos joku. That's wassup!

Unohdin muuten yhden merkittävän pointin mun taannoisesta obsessioinfopostauksesta. Nimittäin mun yhteiskuvaobsession ja eturivipakon. Toisin kuin eturiviin pääsy, joka on ihan ehdotonta, yhteiskuvan ottaminen ei oo mikään pakkopakko. Mutta tottakai, jos tarjoutuu hieno tsäänssi, esim. artisti randomisti kulkee siitä suoraan sun nenän edestä, niin sillonhan rynnätään pää kolmantena jalkana nykäsemään hihasta ja kiittämään keikasta! Ja ellei artistilla oo kiire mihkään, niin pyydän sitä yhteisfotoo without any second thoughts.

Huolimatta siitä, kuinka hianoo on päästä smalltalkkaamaan oman suosikkiartistin kanssa ja ylistämään hänen työtään maasta taivaisiin (koska kyl mäkin tykkäisin kehuista, jos tekisin yhtä upeeta taidetta), niin myöhemmin iskee pienenpieni häpeä. Mähän oon jo valmiiks aika socially awkward penguin, mutta artistin lähettyvillä oon semmonen kertaa 347684769:llä. Mää puhua pölötän tai sitten mun pää lyö totaalisen tyhjää enkä keksi tarpeeksi järkevää sanottavaa ja toistelen itteeni. Silly me.

Oh well, no can do. I just can't help it. :D

Paras keikkakaverini ja mahtiveljeni Matias sai selville, että Tensta olisi ehkä mahdollisesti tulossa Blockfesteille tänä vuonna! VOI KYLLÄ KIITOS, WE WOULD LOVE THAT. One does not simply get enough of Adam Tensta and his music. Ja mixtape TJ 12, can't wait!

Me oltiin kyl jo tehty Matiaksen kanssa pyhä lupaus, että joo ei kiitos enää Blockeille. Syystä, että meininki on mennyt jo liikaa massan puolelle. Vai miksikä muuksi Mac Miller-kiinnitystä voi kutsua? Lippujen hinta vaan nousee ja nousee (vrt. kahden päivän lippu - v. 2010: 50€ ja 2013: 69€) ja tapahtuma on paisunut ärsyttävän suuriin mittoihin. Adam Tenstan kiinnittäminen esiintyjäkaartiin sais mut miettimään uudestaan, definitely.

Eniten mua tässä harmittaa, että vaikka Pakkahuoneella back in 2010 ahtaus ja soijasuus haittasi melkoisesti, niin SILTI tunnelma oli aitoakin aidompaa. Mut ei enää, ainakaan tällä menolla.

Huoh. I rest my case.

Yo-kirjoituksiin on vajaa viikko. Äikän esseekoitos ei pelota mua niin paljoa kuin sen pitäisi. Psyka pelottaa taas sitten niin maan perusteellisesti. Menetin jo viime torstaina mielenkiintoni lukemiseen kokonaan. Paniikkisoijaa pukkaa...

Enough of that. Tässä loppukevennyksenä ne mun iihhanat Marvel-paidat!

Olipahan tääkin taas sekalaista sössötystä! Sitä tää keikanjälkeinen euforisen haikeuden täyttämä mielentila teettää. Adam Tensta, Gracias, The Megaphone State, Noah Kin, Felix Zenger, Elastinen. Some of the dudes who have caused all this throughout the years of attending hiphop gigs and events. I put the blame on them and their great work!

Kai teitä on muitakin, jotka sekoaa pahasti keikoista?

PS. Mää loin uuden sivun, joka sisältää 3 mun lempparia playlistiä Spotifystä! Toivottavasti bongailette omia suosikkejanne tai löydätte uusia biisejä tai artisteja kuunteluun! Kysymys kuuluu, että miksi en ollut tajunnut tätä aiemmin?