Spring, where are you?

Hei te, jotka ootatte kevättä, tuota ihanaa tekonahkatakkien, pyöräkelien ja tennareiden kulta-aikaa, huutakaa HEP.

HEP!

Kevät on kirkkaasta ja jopa koko huonetta kuumottavasta auringonvalosta ja raikkaan viileästä ilmastaan huolimatta melko rumaa aikaa. Eläinten jätökset paljastuu, ruohikot ovat suurimmaksi osaksi ruskeata kuraa muutamia hassuja keltavihreitä ruohontynkiä lukuunottamatta. Siellä täällä ruskeavalkoisia lumikasoja ja kuralätäköitä.

Silti mää odotan kevättä. Ja kesää, tietysti, mutta tykkään keväästä enemmän. Tai enemmänkin kevätvaatetuksesta. On lämmintä mutta kuitenkin viileää. Aamulla voi ulos lähtiessä heittää vaikka pelkän paksun hupparin niskaan toimittamaan ulkotakin virkaa eikä farkkujen alle tartte tunkea sen tuhannetta sukkahousua, legginssiä ja villasukkaa. Voi tallustella elämää nähneissä lempparitennareissa jäädyttämättä varpaita tai kuumentamatta jalkoja. Tuubihuivin paksuus ohenee. Cykkelin voi kaivaa esiin talviteloilta.

Lopulta se hetki pieni, ennen kuin ulkoilmassa vallitsevaa luonnontilaa voidaan kutsua kesäksi, on hyvin miellyttävä ja kaunis. Lumi on sulanut kokonaan ja muuttunut pieniksi vesinoroiksi jalkakäytävien vierelle, ja ruoho on tummanvihreää. Kuiva asfaltti kutsuu tennarijalkoja luokseen, koivun lehdet ovat lähes täysikasvuisia ja kevyt tuulenvire hyväilee kasvoja. Hyväntuulenmusiikki tulvii kuulokkeista, kun jalat rullaavat pyöränpolkimia.

Nythän on jo kevät, mutta musta eikä varmaan monesta muustakaan tunnu siltä. Aurinko lämmittää ja paistelee nätisti iltaseiskaan asti, mutta lumisuus ja märkä jää pilaavat kevätfiiliksen. April and May, I have my faith in you!

Onko teillä jo kevättä rinnassa vai jumitatteko kans hyisessä talvifiiliksessä?