More musical frissons.

Jeejee, nyt ollaan melkein kokonaan jo henkisestikin elävien kirjoissa. Silti stressi ja ahdistus ei ole vielä ihan kokonaan kaikonnut, joten tässä lääkkeeksi lisää musaoivalluksia, vassakuu ja silvuplee!

Nyt jos koskaan kannattaa ja PITÄÄ suositella mulle jotain artistia/bändiä, koska just nyt oon todella utelias ja halukas kuuntelemaan lähes mitä vaan! Paino sanalla 'lähes', joudun nimittäin sanomaan mainstreamille (= lähes kuka tahansa artisti & mikä tahansa bändi, joka on viime aikoina hallinnut ihkuteinien ja ES-jonnejen iPodeja ja topkymppihittilatauslistojen kärkeä akselilla Voice-NRJ-YleX-Spotify), häröille räppäreille (mm. Eevil Stöö ja Julma-Henri-tyyliset, no offense, jos tykkäät, but not my cup of tea) ja raskaalle metallille ja heville ei kiitos.

Tätä Huge L:n albumia oon fiilistellyt jo pidemmän aikaa. Huge L on hauskojen sanaleikkimäisten lyriksien mestari! 

"Sä oot liian nuori tähä

ymmärrä vähä, ymmällä jäbä, ynnätä plus"

"Sun mielipiteet kääntyy ku pöllön pää

sun tiedon tie vie suoraan hölmölään

Se on ihan sama mitä sä maailmast sanot

Sä oot tuuliviiri yllä talon katon"

"Maanantaimaanikko, muu maa muusikko

Maailman aavikko, muualla on kuusikko

Vikan puun poltan nuotiolauluna

Voit pitää mun naamaa sun naamatauluna"

"Mä tahon tahon tahon

raudast uuden Tao Taon taon

Rakennan halost talon katon

katon maisemaa halogeenivalol"

Ei Toivottu Lastenlaulu on myös Huge L:n biisi, vaikka onkin tehty Herra Huu-nimikkeen alla. Huge on nääs monen artistinimen mies. Tämä on yksi niitä biisejä, joiden lyriksit osuu ja uppoaa. Tämä nyt ei niinkään sisällä mitään yhteiskunnallista, mutta muuten vaan totuuksia.

"Laita aamuin illoin laput silmilles

ettei naapurin savut tuu sun grillilles

(ny rillataa)

Elä vaan omaa elämää

ei oo juopolla selvää emäntää

Ketä tääl on muita parempi?

Ei ollu häpeetä ennen Talenttii

Sä pelkäät et nolaat ittes,

pelkäät olla oma ittes

Ja mitä *** ja mitä sitte?

Ei ketään kiinnosta, ku oot oma ittes."

Sain tuossa eilen sisäpiirin tietoa ja varmistuksen siitä, että The Undeniable Tape on kuin onkin maistiainen ja sillai lil' sumthin sumthin ennen syksyllä julkaistavaa albumia! AAARGHH CAN'T WAIT! Mutta jooh, Loki Laufeysonin sanoin: "Let them gird themselves". I guess I have no choice.

Aiemmin mainostelin ja suosittelin Raindropsia ja Young Black & Famoussia, ja jos olet tehnyt hyvin ja kuunnellut kummatkin, siinä tapauksessa The Fog olisi paikallaan.

Tämä biisi ja monet, itse asiassa kaikki Adam Tenstan biisit ovat osoitus siitä, että hänellä on paljon asiaa ja suursuosiostaan huolimatta (tai jopa sen vuoksi) hän pysyy nöyränä eikä tuota pettymystä uskollisille faneilleen. Hänellä on jalat maassa ja sydän paikallaan. Sydän on mukana myös jokaisessa biisissä, jonka hän tuottaa, ja tämä on ensiarvoisen tärkeää musiikissa. Siksi en kuuntele mainstreamia lähestulkoon ollenkaan, koska monista sitä edustavista biiseistä suorastaan kuultaa dollarinkuvat ja euronmerkit suoraan läpi, aitouden ja uniikkiuden sijaan.

Monia sisällökkäitä biisejä, sekä yleisesti kantaaottavaa että omasta elämästä. Raskasta, kevyempää, syvällistä, monipuolista, uniikkia, AITOA. Tästä kaikesta on Adamin biisit ja albumit tehty. Kaikissa biiseissä on myös vähän jokaselle jotakin, sillä vaikka et sanoituksien syvemmästä kuuntelusta ja analysoimisesta perustaisikaan, monipuoliset ja huikeita yksityiskohtia vilisevät biitit tarjoavat riittävästi korvakarkkia aivojesi mielihyväkeskukselle.

Huoh ja voih. Määhän voisin kehua Adamin musiikin maasta taivaisiin ja ties kuinka monella eri adjektiivilla, mutta sanat ja aika loppuisivat kesken, joten lopetan hyvän sään aikana. Adam is frickin' awesome and I LOVE him and his music.

Ame kertoi saaneensa poikaystävältään lahjaksi Hurtsin uusimman albumin, joka kulkee nimellä Exile. Ame kertoi myös, että albumin kansilehtisen keskiaukeaman paikkeilla on suomenkielinen teksti "Onnellisuus maanpaossa", eli siis suomennos molemmista Hurtsin julkaistujen albumeiden nimistä. Hurtsin keulakuva Theo Hutchcraft on kertonut lehdille tämän olevan kunnianosoitus uskollisille ja innokkaille suomalaisfaneille, ja tästä tiedosta innostuneena ja halusta löytää uusia artisteja näpyttelin Spotifyn hakukenttään 'hurts' ja tadaa - yhdessä hujauksessa kuuntelin koko albumin alusta loppuun. Hurtsin musa on kovin erilaista verrattuna siihen, mitä yleensä kuuntelen, mutta tykkäsin kovasti. And talk about timing, way to go Ame! Näin ensalkuun Miracle ja Sandman ylsivät oitis suosikeikseni.

Mää tykkään kovasti myös Exilen kansikuvasta. Yksinkertaista ja mystistä tyylikkyyttä klassisilla mustavalkoväreillä eikä mitään ylimääräisiä krumeluureja. Me likey a lot!

Tykkäättekö näistä musical frisson-postauksista? Tulen melko varmasti jatkamaan näitä sitä mukaa aina fiilispohjalta, ku kuuntelen uutta musaa tai fiilistelen vanhoja lemppareita. Kuunnelkaahan linkkaamani kappaleet, ja suositelkaa omia lemppareita! Jos tykkäilen kovasti niistä, niin saatan nostaa ne esille seuraavassa tekstissä.

Huippua viikonloppua ihmiset!