The passion, the pain.

Aivot tuhannen solmussa. Silmät ristissä. Jalat pettää alta. Kummallinen olo. Käsi ei kramppaa, mutta melkein.

Nämä ja tuhat muuta fyysistä ja psyykkistä tunnetta jylläsi koko kropassa, kun astuin ulos ruotsin yo-kokeesta.

But... I made it! Jag gjorde det! Mä tein sen!

Se oli kyllä melkonen kokemus. Vietin 5-tuntisen, astetta rankemman eväsretken Vaparilla. Olin onneksi varannut tarpeeksi eväitä, jopa aavistuksen liikaa. Mut diabeetikolla ei voi koskaan olla liikaa eväitä, eiks niin? Oli pari proteiinipatukkaa, suolapähkinöitä, viinirypäleitä, muumilimsaa, Maxipepsiä ja yks jogurttijuoma. Toinen protskupatukka, muumilimppa ja jogurttijuoma jäi kokonaan syömättä/juomatta. Viinirypäleet ja suolapähkinät taas osottautui ihan loistaviksi eväiksi! Napostelin kumpiakin vuorotellen läpi kokeen. Sain nyt onneks vähän osviittaa, että miten paljon tarviin tuleviin kirjotuksiin eväitä ja mitkä eväät toimii.

Limsapullot näyttää muuten aika orvoilta ja alastomilta ilman etikettejä.

Mun olo on ollut nyt ton koitoksen jälkeen jostain syystä tosi kummallinen, ehkä vähän pahoinvoiva. En tiedä, johtuuko kaikesta kauheasta urakasta vai oonko vaan syönyt vahingossa jotain epämäärästä. Ja väsynythän mä olen aina. Nukuin ihan inhimillisenpituiset päikkärit tällä kertaa, 1,5 tuntia.

Itse kokeesta sen verran, että se oli odotettua helpompi. Ainakin joiltain osin. Haluaisin sanoa, että ihan hyvin meni, mutta mä en uskalla. Sitten vasta kun saan sen lopullisen arvosanalappusen kätösiini 20. marraskuuta, niin voin sanoa että mitenkö meni. Ja monivalintojen oikeat rivit tulee Abitreenien sivuille huomenna. Se on asia erikseen, uskallanko edes vilkaista oikeita vastauksia...

Onneks saan huomenna muuta ajateltavaa, kun illalla on paljon kaikkea kivaa tekemistä, mm. keikka, mistä olen varmaan viidessä viime merkinnässä puhunut:

STUNTS, BLUNTS & HIP HOP PRESENTS: THE MEGAPHONE STATE + NOAH KIN LIVE @ YO-TALO!

Tulee parasta!

Noah Kinin 9fngrs tuli muute vihdoin Spotifyyn, kuunnelkaapas tekin! Tää on mullekin eka kerta, kun kuuntelen (except the:passion ja thend:blues). Oon nyt päässyt vikaan, nine:fingersiin, ja näin ensikuulemalta voin sanoa, että hyvältä kuulostaa. Ihan autenttista ja timanttista Noah Kiniä. ♥ Onneks ehdin tän illan tutustua ko. kiakkoon ennen huomista!

PS. Meiän abivaatteet tuli!

Meiän logo.

Ottokin vilahtaa tuolla mun "kädenjatkeena". :D Päätin viime hetkessä jättää naamallisen kuvan julkaisematta, koska opiskelut ja kokeet tekee mun naamalle pahaa jälkeä... Ja anteeks taas kuvan laatu ja päläpälä.

Veikkaan vahvasti, että seuraava postaus tulee olemaan melkolailla The Megaphone State & Noah Kin-painotteinen, joten until next time, stay tuned.

Illanjatkoja muruseni! ♥