Random acts of kindness.

Nyt oon niin upealla tuulella, etten koskaan!

Gracias jakoi ilmaisina ämpeetiedostoina pari uutta biisiä, Come On for Valtteri Filppula ja Open for Mikko Koivu. Suoriuduin oikein hyvin kakkosvuoden vikasta koeviikosta. Viime keskiviikkona tapahtui jotain hyvin extraterrestriaalia, sillä sain matikasta kaikesta huolimatta SEISKAN (7). VOIS BAILATA!

Kohta loppuu koulut, enkä ole vieläkään sisäistänyt sitä. Oon fyysisesti väsynyt, mutta henkisesti pirteä. Ja vaikka ulkona huikuu jäätävä tuuli ja mulla on ollut pitkään rahat loppu, niin ei se menoa haittaa. Tän päivän puolella tulee tili ja säät lämpenee taas!

Hyvästi pimeä, hyytävä ja kamala talvi...

... tervetuloa valoisa, kuuma ja ihana kesä! ♥

Tutustuin eilen myös loistavan Alaks Olee?-blogin kautta varsin mahtavaan ilmiöön nimeltä Random Acts of Kindness eli lyhyemmin RAK. Sen perusideana on toteuttaa satunnaisesti hyvää mieltä tuottavia tekoja, ei pelkästään omille ystäville ja tutuille vaan ihan täysin randomeillekin. Esim. Aliisan, Alaksin kirjoittajan, työkaveri oli kohdannut RAK:in periaatetta "noudattavan" pojan. Poika oli huomannut hänellä olleen kova kiire ja pyytänyt häntä ikään kuin rauhottumaan hetkeksi ja ehdottanut, että saisiko hän kenties tanssittaa tätä Aliisan työkaveria hieman. Työkaveri suostui, he pyörähtivät pari kertaa, poika kiitti kohteliaasti ja läksi tiehensä.

Itselle pompahti tosin välittömästi (ja valitettavasti) mieleen, että Suomessa tämä metodi ei välttämättä oikein toimi. Me olemme liian ujoja, pidättyväisiä ja arkoja, emmekä osaa käsitellä oikein tuollaisia yhtäkkisiä ilahduttavia tekoja, vaan epäilisimme kaikkea mahdollista. Näin ei pitäisi olla!

Itse voisin vallan mainiosti tuottaa edes hieman iloa, vaikka täysin tuntemattomille vastaantulijoille. Mikään ei ole parasta, kuin toisen aito hymy tai nauru, jonka on itse saanut aikaan. Fiilistelen itsekseni mm. töissä, kun olen voinut auttaa asiakasta parhaani mukaan ja hän kiittää lopuksi hymyssä suin avusta.

"Syytän" tästä omasta ujoudestani juurikin omaa kotimaatani ja sen tapa- ja käyttäytymiskulttuureja. Olisin ehkä rohkeampi ja heittäytyisin juttuihin, jos muutkin täällä olisivat sellaisia. Olen siis tässä tapauksessa melkolailla mainstreamia, vaikken edes oikeasti haluaisi.

Jaoin em. Alaksin linkin FB-aikajanalleni ja ihana ja viisas Ame kommentoi siihen seuraavasti:

"Toi on ihana idea ♥ munki piti joskus tehdä sellane muistilappu juttu että ois kiinnittäny hisseihin ja yleisten vessojen peileihin jotain söpöjä lappuja esim. "näytät hyvältä tänään" tai jotain muuta sellaista, pitää kyllä joskus se toteuttaa :>"

Viimeistään tästä inspiroituneena alan pikkuhiljaa toteuttaa itsekin tätä periaatetta, täydestä sydämestäni. Elämä on jo valmiiksi raskasta, haastavaa ja masentavaa. Maailmassa on nykyään paljon pahuutta ja monilla on mennyt usko toisiin ihmisiin. Itse kullakin on omat murheensa ja huolensa, joten ajoittainen ilahduttaminen, hauskuuttaminen ja piristäminen ei tekisi pahaa kenellekään. Päinvastoin! Itse olisin aivan haltioissani, jos törmäisin samankaltaiseen poikaan, josta alussa mainitsin tai näkisin söpöjä lappuja bussissa, vessassa tai muulla yleisellä paikalla.

Aloitan piristämisen siellä, missä sen parhaiten taidan: omassa blogissani. Alkaen tästä.

Niin. Me ihmiset olemme epätäydellisiä. Mutta se tekeekin meistä kauniita, omalla tavallaan. Kauneus kumpuaa sisältä: sydämestämme, ajatuksistamme ja tuntemuksistamme. Joten älä huolehdi liikaa painostasi, pituudestasi, finneistäsi, hiuksistasi, vartalostasi tai mistään ulkoisista "vioista". Ne tekevät meistä yksilöllisiä, uniikkeja. Sen, mitä me kaikki olemme. Ei ole olemassa toista samanlaista kuin sinä, etkä varmasti haluaisikaan, että olisi.

OLETTE KAUNIITA JUURI TUOLLAISINA. ♥ PITÄKÄÄ TOI, ÄLKÄÄKÄ MUUTTAKO MITÄÄN.