Out of sight, out of mind, safe and sound.

EMPPU ON TÄÄLLÄ TAAS TEIDÄN KIUSANA!

No koko ajanhan mä oon täällä ollut, mut nyt palasin normaaliin päiväjärjestykseen tuon vaikean ja aivonystyröitä vaatineen 30 päivän biisihaasteen jälkeen.

Tähän väliin pientä retrospektiä:

Lukion kakkosvuoden VIIMENEN koeviikko pärähti käyntiin maanantaina. Miettikää, viimenen! Yayy, glitter glitter glitter... Abivuosi, penkkarit, kirjotukset ja lakki, HERE. I. COME.

Koitos alkoi kevyesti terveystiedolla. Panikoin sen takia kyllä aika kiitettävästi koko viikonlopun ja maanantaipäivän, koska en ollut ehtinyt lukea, mut ei se ollut (onneks) ees paha. Kyl mä siitä ainakin sen kasin nappasen.

Matikan koe tosin meni tutusti ja turvallisesti penkin alle, mites muutenkaan... Kismittää vaan, kun mä oikeesti KERRANKIN osasin tehdä tunneilla tehtäviä, osasin läksyt ja tajusin ja ymmärsin jajajaja. MUT EI.

Matikan ja terve(hd)ystiedon opettajat oli oikein kivoja, kun antoivat meidän pitää koepaperit, jotta mä voin sitten hakata päätäni erittäin lujaa seinään, kun tarkistan kirjasta, miten noiden laskujen, käsitteiden selitysten ja esseiden piti oikeasti mennä.

Paitsi etten tarkista. Mä en uskalla. Eikä se estä mua silti hakkaamasta päätäni seinään.

Nyyh, miksei kokeessa ollut tälläsiä tehtäviä enemmän? Olihan siellä lukujonotehtäviä, mut ei tälläsiä helppoja!

Perjantaina on vielä historian koe, joka toivottavasti menee ihan kohtalaisesti. On siis todella löysä koeviikko tiedossa, koska mun tarvii palata kouluun vasta ens viikon torstaina. Eli lähes viikon kestävät vapaat koulusta, tittididiididii... Torstaina on kokeidenpalautukset, stipendienjaot ykkösille ja kakkosille, perjantaina uusinnat, jos siis tarvii uusia ja YO-juhlaharjotuksia. Ja sitten lauantaina... upeat yo-juhlat ja KAUAN ODOTETTU KESÄLOMA! ♥

Tää on niin absurdia. Mä en voi uskoo tätä. Mä jaksan koko ajan päivitellä, että miten aika on mennyt nopeesti. Justhan me alotettiin kakkosvuosi ja nyt se on ohi. Ensi syksynä me ollaan abeja. Ensi syksynä on ekat yo-kirjoitukset. Ensi vuonna saamme viettää penkkareita ja bilettää abiristeilyllä (tai siis noi muut bilettää, mä en tule koska ei paljo kinosta). Ensi vuonna saamme painaa päähämme kovalla raadannalla ja kunnialla ansaitut yo-lakit.

Hurrdurr ja herpderp. En voi muuta sanoo.

Oli mulla muutakin asiaa. Mainitsinkin jo yhden päivän biisin yhteydessä, että oon abitoimikunnassa mukana, ja viime tiistaina pistettiin abivaatetilaukset menemään C.L. Seifertille. Harmi kyllä, että ne vaatteet saapuu vasta syksymmällä, joten mitään kuvia niistä ei ole pitkään aikaan odotettavissa.

Kaverini Saara tosin otti musta pari kuvatusta, ja nyt PLEASE, älkää järkyttykö...

Seifertilta oli nimittäin mahdollisuus tilata Jumpin-haalareita oman lukion logolla varustettuna. Ja tietysti mun oli pakko kokeilla! Silläkin uhalla, että mä en voi ihan oikeesti sietää noita ja muutenkaan koko muoti-ilmiötä.

Pakko myöntää sekin, että toi oli mukava päällä. Mä en vaan tajua mitä varten noilla mennään julkisesti ympäri kyliä. Noh, toisaalta ymmärrän yskän: eihän kukaan halua ostaa 140 euron haalaria pelkästään kotikäyttöön.

Asiasta kukkaruukkuun, kyllä se on kuulkaa niin, että kesä on täällä. ♥ Mielialakin on sen mukanen: aurinkoinen, lämmin ja valoisa. Ainakin useimmiten. Viime torstain harmaus ja painostava keli heijastui kyllä oloonkin: olin koko päivän haukottelevainen, nuutunut ja tylsä.

Ihaninta tässä säässä on kuitenkin se, ettei tarvitse pakkautua tuhanteen villapaitaan, toppatakkiin ja pipoon, vaan voi painella menemään t-paidassa ja kapreissa!

Kuten viime kesänäkin tuli todettua, mitä lähemmäksi kesää mennään, sitä enemmän alan himoita kauniita, kukkakuosilla varustettuja tunikoita, paitoja ja kesämekkoja, ja ETENKIN maximekkoja. Siveämmistä helmoista pitävänä ne on ihan mun juttu. Omistan yhden ainoan, minkä ostin viime keväänä Tukholman H&M:stä ja nyt HALUAN LISÄÄ.

Toki mä rakastan myös ihan vaan polveenkin asti ulottuvia helmoja, mutta maxit on rakkaus. ♥ Mäpäs tiedän, mitä lähden metsästämään kun seuraava palkka tulee.

No menipä tää nyt muotibloggaamiseksi. Lupaan ettei toistu liian usein.

Speaking of which, ostin (taas) parit kengät!

Farkkukankaiset kiilakorkotennarit. Nää on alunperin ostettu Skopunktenista, ja ovh tais olla 29,90. Ite maksoin noista 20 €. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. ♥

Kiiltävänahkaiset Vagabondin avokkaat. Näistä pulitin vaivaiset kolmisen euroo. Myyjä oli ennestään hyvä tuttu, niin anto vähän vielä alennusta.

Perjantaina ostin myös parit paidat! Seppälässä kun oli once in a year opportunityna 30 % alennus kaikista normihintasista kuteista. Mä en jaksanut ottaa kuvaa näistä, kun mun ärsyttävä kamera ihan tahalleen vääristää mun violettien vaatteiden sävyt päin juttua ja repisin peliverkkarini turhan päiten.

Jepjep. Mä en osta enää yhtäkään vaatetta ennen seuraavaa tilipäivää. Enkä sorru muotiblogeiluun... ainakaan kovin usein.

PS. SIIS MÄ EN TIÄ MIXXX, mut...

http://ylex.yle.fi/sites/ylex.yle.fi/files/imagecache/gs_5col/migrated/articleliftups/jussimanty_40316/zengerpieni.jpg

... Felix Zenger on aika ihana.

Siis mä en tiä miks (hehe), mut esim. aina kun katon Jokaiselle Jotakin-videota, niin meen ihan tälläseks, kun Felixin naama vilahtaa siinä loppupuolella. Tai okei, meen tälläseks aina kun sen naama vilahtaa ikinä missään.

Vitsi vitsi. Mut siinä on semmosta kivaa boy next door-henkistä suloisuutta sekotettuna valloittavaan karismaan ja hauskaan tyyliin. ♥ Jos meinaan tiiätte nää Costo-merkkiset hassut tupsulipat, niin nehän on Felixin tavaramerkki.

Lopuksi läväytän vielä hyvän chillailubiisin á la Zenger. Enjoy!

  Felix Zenger - Clap Trap (feat. P-Love) by Felix Zenger

Jooh sortsit vaan, mun jutut heitteli nyt ihan minne sattuu, mut aloin laatia tätä tekstiä varmaan jo viikko sitten ja oon muokannut tätä moneen kertaan. Kai saan anteeksi? ♥

In case I don't see ya, good morning, good evening and good night. ♥