keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Melonology - a study of guys named Mel.

Eli nyt on asiat sillä tavalla, että mun pikkunen pikkuveli (joka noiden allaolevien kuvien perusteella näköjään tykkää vihreästä) täyttää tänään 18!



Voi ei-i. Tulee oikeesti ihan vanha olo. Itse täytin tossa just 19, enkä oo vieläkään oikein sisäistänyt sitä.

Älkää kertoko sille, mutta mä aion laittaa kohta sen FB-seinälle (tai timelinelle, whatever) tämmöisen hassunhauskan tekstin. Jos joku hoksaa, mistä (mun ja veljen mielestä) kamalasta biisistä se on mukailtu, saa tikkarin. Tai no siis, ei toi biisi oo niin kovin kamala, vaan toi bändi, joka sen on viimeks esittänyt.
Niin ne vuodet vierii ja pikkusista tulee täysikäsiä. Muistakin pysyä aina PIKKUveljenä, äläkä koskaan miehisty! Mä en meiän taloon lisää aikuisia halua...
Eikä bro nyt niin pikkunen ole: onhan se nyt jo parikolme vuotta ollut mua ainakin yli 10 cm pidempi hujopinalku!

Sinänsä hassua kirjottaa tästä aiheesta, koska me ei edes vietetä synttäreitä... Mutta menköön!

Voin muuten vannoa, ettei KUKAAN MUU ymmärrä tän tekstin otsikkoa, paitsi mää ja velipoika. Tajuttiin meinaan tänään, että mun ja Matiaksen huumori on niin outoa, pimeetä ja epäkypsää, MUTTA WHO CARES? Meitä esim. harmitti enemmän kuin vähän, kun Kari "Köli" Rautiainen putosi Putouksen hahmokisasta. Sen huumori ei uponnut tarpeeksi moniin, mut meihin se suorastaan osu ja uppos, ja Jussi Vatanen on muutenkin meidän mielestä iha huipputyyppi, ainakin näyttelijänä ja uskon että on muutenkin.

Me ollaan päädytty jo ehkä liian monta kertaa tilanteeseen että ajatellaan täsmälleen samaa juttua samalla hetkellä ja ollaan sanottu se samaan aikaan ääneenkin. Ja se juttu saattaa olla vielä niin kaukaahaettu että me vaan revetään molemmat ihan täysillä. Välillä edes äiti ja iskä ei tajua meitä ja meiän juttuja.

Me tykätään molemmat samasta musiikista. Mä oon opettanut veljen kuunteleen mm. Kanye Westiä, Commonia, Lupe Fiascoa, Chamillionairea ja Fintelligenssiä/Elastista. Matias vuorostaan on opettanut mua kuunteleen mm. Avenged Sevenfoldia, Huge Ällää ja muita monspilaisia, Stepaa, KRS-Onea, Immortal Techniquea, Urbaanilegendaa ja Are & Krisoa.

Me tykätään myös samoista tv-sarjoista ja samasta huumorista. Meillä ei mee päivääkään ilman edes yhtä South Park/Kummeli/Mankeli/Ihmisten Puolue/Paavo Pesusieni/Ketonen & Myllyrinne/Tankki Täyteen/Reinikainen/Putous/Vedetään Hatusta/Sami Hedberg/André Wickström/Jim Carrey/Frasier/Frendit/Home Improvement-siteerausta. AINA edes yks joku noista sarjoista kytkeytyy meiän juttuihin, tavalla tai toisella. :D

Mä voisin ylistää mun veljeä vaikka maailman ääriin asti, mut ei vaan ole olemassa tarpeeksi sanoja. Se on todella uniikki persoona, erittäin hauska ja sanavalmis kaveri. Omantienkulkija ja antimassaa sanan koko merkityksessä. Hän ei meinaan voi sietää kaupallisuutta ja massailmiöitä (kuten en minäkään, mutta Matiaksella se on kokonaisvaltaisempaa). Se piti blogiakin jonkun aikaa, jopa 4 merkinnän verran eli se innostus tyssäsi heti alkuunsa. Hän omien sanojensa mukaan "haluaa etsiä musiikkia, ei arvostella sitä".



Mä oon tässä jotain 1-3 vee ja Matias 0-1 vee. Tässä kohtaa oli vielä hyvät välit, mä hassuttelin ja nauratin Matiasta minkä kerkesin, mut sit jotain tapahtui kun veli pääs uhmaikään...




Välillä mä olen ilonen siitä, että ollaan näinkin isoja jo, koska me ei tapella enää juuri koskaan. Mitä ny pientä kinastelua ja muuta vammasta ja turhaa. Pieninä ja varhaisteineinä me ei muuta osattukaan. Nykyään me ollaan ku parhaat kaverit. Me ollaan jossain määrin hyvin erilaisia ja toisistamme poikkeavia (VARSINKIN ulkonäöllisesti, nimim. mua on luultu Matiaksen tyttöystäväksi), mutta taas toisaalta ollaan ihan samanlaisia.


"Ei kai ihminen voi saada ku yhen nuhan kerrallaan..." - Juhana Vilén.

Voihan ny kökkö, minkälaiseksi herkistelyksi tämäkin meni. Toivottavasti Matias ei lue tätä, se kuolis nolouteen. Ei vaan, tää oli tässä ja ei muuta kun I ♥ U, lil' bro! Kohti autokoulua ja sen yli!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti