Voi lapset kuulkaas, Emppu-täti ei voi uskoa tätä. Tajusin sen vasta.
Nimittäin tänään, today, i dag, tulee VUOSI täyteen My state of mind's all purplen taivalta. Nyt otetaan ISOSTI sille!
 |
| Nää oli näitä laivatuliaisia. |
Hehe, just kidding.
Miten mä saatoinkaan epäillä, että mun bloggausinto laantuisi heti alkuunsa tai etten kertoisi blogistani kellekään vaan pitäisin sen aina ikuisesti salassa ja paljastaisin tämän vain harvoille ja valituille. Tämähän on ollut mahtavaa!
197 tekstiä.
41 kommenttia.
7072 vierailua.
8 lukijaa.
THANK YOU, FROM THE BOTTOM OF MY HEART.
Kuten jo kirjoitinkin, olen saanut 8 lukijaa vuoden aikana (tuossa lukee 9, mutta yksi heistä on liittynyt sivustolle kahteen kertaan), ja yhden itse asiassa vasta hetki sitten (lämpimästi tervetuloa! :). Kukin teistä on hyvin arvokas mulle. Toivoisin silti enemmän vakkarilukijoita, enkä pelkkiä stalkkereita, kyylääjiä etc.
Blogiani on lukenut ihmisiä ympäri maailman ja olen pyrkinyt siksi kirjoittamaan joskus myös englanniksi. Kun olen uskaltautunut jakamaan blogitekstejäni FB-profiilissani, katsontakertojen määrä on kohonnut mukavasti. Pisteenä i:n päälle suosikkiartistini ja hieno mies Gracias jakoi hänen mahtavaa uutta albumiaan Globea ylistävän tekstini FB-promoprofiilissaan ja parissa tunnissa katsontakerrat hyppäs taivaisiin (no okei, vähän päälle sadalla kerralla, mutta moinen nousu on mulle hyvin suurta).
Thanks man, this is very much appreciated! ♥
Jaksan aina yllättyä iloisesti, kun kuulen kaverini kertovan mulle randomisti, että hän on lukenut mun blogia ja pitänyt siitä. Tulen hyvin iloiseksi, kun joku, anonyymi tai ei, kommentoi kivasti ja odottamatta johonkin tekstiini.
Olen kirjoittanut elämäni kohokohdista, mm. keikoista, festareista, mahtavista uusista biiseistä ja albumeista, Wanhoista, ihanista reissuista, juhlista ja hyvistä päivistä, ja jos olen vain halunnut ja uskaltanut, niin myös alamäistä. Niitä ei onneksi ole paljoa, mutta sekin on jo liikaa. Pyrin pitämään tekstini iloisina ja hieman nokkelina (en tiedä oonko tässä onnistunut), mutta silti omannäköisinä. En ole halunnut enkä halua jatkossakaan viljellä hymiöitä, vaan haluan teidän aistivan ilon ilman moisia turhakkeita.
Mun blogini on kehittynyt aika paljonkin paitsi ulkoasultaan myös ensimmäisistä postauksista lähtien, ainakin omasta mielestäni. Olen jättänyt kaikenmoiset tilpehöörit pois teksteistäni, mm. plussamiinusjutut, turhat yksityiskohdat ja tuonut rohkeammin omia mielipiteitäni esille. Kirjoitan kun kirjotuttaa, enkä väkipakolla yritä vääntää jokaiselle päivälle tekstiä vain koska on muka pakko.
Godspeed, wish me the best for another year creating the most awesome nonsense ever made! So long and thanks for all the fish! ♥
Kiitoksia kiitoksia tuhannesti ihanille lukijoilleni ja teille kaikille hiljaisille stalkkereille (pliis avatkaa suunne ja vuodattakaa vaikka koko sydämenne kommenttiboksiini, olisin enemmän kuin iloinen ♥)! Tyhjänpäiväisen mutta mahtavan hölynpölyn jauhaminen jatkukoon!
PS. Mitä otsikkoon tulee, niin tarkoitan tuolla pelkästään blogiani. Mun mieleni on ollut violetti jo varmaan... no, aika monta vuotta. Ja violetin hypettely ja hehkuttelu jatkuu aina ajan hämärään asti, niin, ikuisesti. ♥
PS. The title of this text literally means my blog and my blog only. My mind's been purple for about... well, quite a few years. And I shall continue being the purple freak that I have been, forever and ever. ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti