Sorry, that's a whole another story.

Tittididii ja hyviä lomia kaikille!

Blogi on ollut taas vähän heitteillä täysin järjenvastaisesti, mut syy siihen on (melko) hyvä: olin keskiviikkona Sami Hedbergin stand up-keikalla (oli ihan mahtavaa!) ja sain torstaina uuden puhelimen!

Oon tapellut ton puhelimen kanssa nyt pari päivää, enkä oo kyllä todellakaan tottunut tohon. Käytin meinaan melkein 5 vuotta yhtä ja samaa Nokian 7390:aa, jota ikävöin vieläkin. Välttelin viimeiseen asti älypuhelimia ja muita vaikeita, uusia ja liian moderneja puhelimia, mut kun käsky kävi ja kallis liittymä piti vaihtaa edullisempaan, niin miksen sitten olisi ottanut kokonaan uutta puhelinta samaan syssyyn?

Mä päädyin sitten tähän. Anteeksi taas kuvien laatu, halusin ottaa nopeet kuvat.

Violetti teema, no onpa yllätys.

Say hello to my new Windows Phone, Nokia Lumia 710.

Tässä on monia hyviä ja vielä enemmän huonoja puolia:

+ netti on nopea, kätevästi saatavilla eikä maksa kuin parisen euroa kuussa

+ virtaviivainen, sulava ja kiva käyttää

+ nätinvärinen

+ HYVIÄ PELEJÄ

+ tekstareiden "ryhmittyminen" yhteen ja samaan paikkaan

+ Facebook, Twitter ym. helposti saatavilla

+ SPOTIFY ♥

+ tallennustilaa on huimasti

+ Youtube-videot pelittää loistavasti ja paljon paremmin kuin omalla koneella

+ Facebookista saa tallennettua omia suosikkikuvia puhelimeen

Ja sitten ne miinukset...

(VAROITUS: sisältää rankkaa ragettamista ja angstaamista)

- EI SAA ASETETTUA OMIA KIVOJA SOITTOÄÄNIÄ!!!!!!111 joudun käyttämään jotain vammasia Nokian omia merkki- ja soittoääniä, joihin kyllästyy heti

- Bluetooth-yhteys ei pelitä vanhempien mallien ja/tai Samsung-puhelimien kanssa (olisin halunnu Matiaksen puhelimesta videopätkiä Graciaksen keikalta ja Sami Hedbergin stand up show'sta!)

- musiikin lataaminen puhelimeen on tehty vaikeaksi: piti ladata erikseen joku Zune-ohjelmisto (tuli vahvasti taannoiset iTunes-raget mieleen) ja sitä kautta sai vasta ladattua, no jippijaijei...
- akku loppuu hetkessä (no okei, mä selaan USEIN Nassukirjaa, pelaan Fruit Ninjaa joka välissä, kuuntelen Spotifystä musakkia yyämjiiänee, että ohohups)

- vaikea puhelin, ärsyttävä, miks kaikki pitää tehdä niin vaikeaksi jnejnejne.

Noh, kyl mä tähän totun. Ja onhan tää kaunis ja kätevä puhelin. Tää on tätä tyypillistä alkukankeutta taas, vähän niinku mun iPodinkin kanssa.

Tässähän nää. Ja huomatkaa toki mun hieno taustakuva Graciaksen keikalta!

Onko siellä muitakin antiälypuhelinihmisiä?

NYT MUA VÄSYTTÄÄ.

Torstai oli tän viikon pahin mutta samalla ihan paras päivä. Se alkoi aamulla kahdeksalta matikantunnilla, jatkui historialla ja liikunnalla aina puoli neljään asti. Oli mulla onneks pari hypäriä välissä. Liikkatunnilta juoksin suoraan töihin n. 3 ja puoleksi tunniksi, josta kiiruhdin kahvin ja proteiinipatukan voimin vuoden tärkeimpään juhlaan. Vaikka päivä päättyi ankaran väsymyksen, turhautumisen, nälän ja naisten vaivojen aiheuttamaan itkuun (joka on muuten pahin kokemani olotilakombo ikinä), silti torstai-ilta oli paras pitkään aikaan. Jäljelle jäi kokonaisvaltainen ihana fiilis, joka tosin vähäsen rikkoutui itkun takia, mut... Ei se haittaa.

Onneksi seuraava päivä eli perjantai oli lomapäivä. Muuten olisin nyt ihan rikki. Olin kyl eilen (7.4.) töissä 6 tuntia, ja se kului yhdessä hujauksessa. Myös mun ihana rakas 4-vuotias serkkutyttö oli meillä kylässä koko päivän ja sen kunniaks mässäiltiin sipseillä, dipeillä, kanafetasalaatilla, suklaalla ja jätskillä. Tänään oon vaan ollut, plärännyt tota Lumiaa ja syönyt eilisen rippeitä sekä iltapäivällä käytiin kokouksessa, jossa oli ihana ja lämmin tunnelma kuten aina.

Mulla on myös ollut koko viikonlopun tajunnanräjäyttävä hammassärky. Asiaa ei auta yhtään se, että tekee mieli syödä ihan kaikkea mahdollista roskaruokaa, karkkia ja sipsiä mitä maa päällään kantaa...

A case in point, meen nyt syömään lättyjä. Illanjatkoja ja viikonlopunloppuja, ihanat! ♥