Tää on jännä, miten mun blogin "konsepti" on muuttunut. Aluksi päivitin lähes joka päivä, vaikkei mitään tärkeää sanottavaa olisi ollutkaan. Kuvailin aina sen yhden biisin, listasin aina päivän positiiviset ja turhat negatiiviset jutut, mitkä olisi voinut jättää pois. Höpötin kaikkea mahdollista musiikista ja omasta elämästäni.
No, niinhän mä teen nytkin, paitsi etten mä listaa enää niitä (toisaalta melko vammasia) plussia ja miinuksia. Enkä kuvaile biisejä enää. Mä en vaan jaksa. Kuvailen toki joskus myöhemmin, jos vaan on jotain kuvailtavaa ja suositeltavaa, mutta just nyt ei se kuuluisa runosuoni kuki. Jos semmonen on mulla koskaan edes kukkinutkaan.
Ehkä tää mun nykyinen tapa on paras. Kirjotan, kun kirjotuttaa, kun on inspiraatiota, kun se runosuoni kukkii edes vähäsen.
Mä haluaisin osata kirjottaa kantaaottavia tekstejä. Pitkiä, purevia, osuvia, iskeviä sellaisia. Mä osaisinkin ehkä, jos vaan jaksaisin keskittyä ja paneutua siihen aiheeseen, mihin haluan ottaa kantaa. Jos jaksaisin, siinäpä se. Musta tuntuu, etten jaksa nykyään oikein mitään. Henkisesti kyllä ja näin, mutta fyysisesti en. En välillä jaksa tehdä koulujuttuja kunnolla, en jaksa tehdä kotitöitä. En välillä jaksa mitään, mikä vaatii täysipainoista keskittymistä.
Jee, nyt tää kuulostaa siltä, kun mulla olis joku paha keskittymis/tarkkaavaisuushäiriö. Eiei, siitä ei oo kyse. Mä oon vaan niin VÄSYNYT.
Toivon, että tää on vaan taas yks kevät"masennus"väsymysjuttu. Se menee ohi, viimestään sit kun kevät lähestyy, koulu helpottuu ja loma alkaa.
Mä oon nyt koko illan kuunnellut vaihteeks Michael Jacksonia. "No sä varmaan kuuntelet sitä aina", joku mut hyvin tunteva saattaa ajatella. "Ei se vaan niin mee, Pesusieni!" (- Patrik Tähtönen, hehe, sori multa tulee nyt tosi väsynyttä juttua :D) Mä pidän itse asiassa melko usein kuuntelutaukoa Jacksonista. En tee tätä tietosesti, mut kun mä kuitenkin kuuntelen ja digailen yli sataa muutakin artistia, eikä mun korvat pysty repeemään joka paikkaan vaikka mä kuinka haluaisin. Nyt tuli vaan suuri pakonomainen tarve kuunnella tuota aikamme mahtavinta artistia ja musiikintuottajaa. ♥
Vai keksittekö jonkun toisen artistin, joka saa reilu kymmentuhatpäisen yleisön kiljumaan, tuulettamaan, (itkemään) ja huutamaan suosionosoituksia vain seisomalla paikallaan ja saa huudon yltymään vain heilauttamalla päätään toiseen suuntaan ja ottamalla aurinkolasit pois päästään?
No, niinhän mä teen nytkin, paitsi etten mä listaa enää niitä (toisaalta melko vammasia) plussia ja miinuksia. Enkä kuvaile biisejä enää. Mä en vaan jaksa. Kuvailen toki joskus myöhemmin, jos vaan on jotain kuvailtavaa ja suositeltavaa, mutta just nyt ei se kuuluisa runosuoni kuki. Jos semmonen on mulla koskaan edes kukkinutkaan.
Ehkä tää mun nykyinen tapa on paras. Kirjotan, kun kirjotuttaa, kun on inspiraatiota, kun se runosuoni kukkii edes vähäsen.
Mä haluaisin osata kirjottaa kantaaottavia tekstejä. Pitkiä, purevia, osuvia, iskeviä sellaisia. Mä osaisinkin ehkä, jos vaan jaksaisin keskittyä ja paneutua siihen aiheeseen, mihin haluan ottaa kantaa. Jos jaksaisin, siinäpä se. Musta tuntuu, etten jaksa nykyään oikein mitään. Henkisesti kyllä ja näin, mutta fyysisesti en. En välillä jaksa tehdä koulujuttuja kunnolla, en jaksa tehdä kotitöitä. En välillä jaksa mitään, mikä vaatii täysipainoista keskittymistä.
Jee, nyt tää kuulostaa siltä, kun mulla olis joku paha keskittymis/tarkkaavaisuushäiriö. Eiei, siitä ei oo kyse. Mä oon vaan niin VÄSYNYT.
 |
| Yhtä väsynyt ku mun serkkujen kissa Sakke tässä. |
Mä oon nyt koko illan kuunnellut vaihteeks Michael Jacksonia. "No sä varmaan kuuntelet sitä aina", joku mut hyvin tunteva saattaa ajatella. "Ei se vaan niin mee, Pesusieni!" (- Patrik Tähtönen, hehe, sori multa tulee nyt tosi väsynyttä juttua :D) Mä pidän itse asiassa melko usein kuuntelutaukoa Jacksonista. En tee tätä tietosesti, mut kun mä kuitenkin kuuntelen ja digailen yli sataa muutakin artistia, eikä mun korvat pysty repeemään joka paikkaan vaikka mä kuinka haluaisin. Nyt tuli vaan suuri pakonomainen tarve kuunnella tuota aikamme mahtavinta artistia ja musiikintuottajaa. ♥
Vai keksittekö jonkun toisen artistin, joka saa reilu kymmentuhatpäisen yleisön kiljumaan, tuulettamaan, (itkemään) ja huutamaan suosionosoituksia vain seisomalla paikallaan ja saa huudon yltymään vain heilauttamalla päätään toiseen suuntaan ja ottamalla aurinkolasit pois päästään?
Check this out.
Mä en hirveesti jostain syystä tykkää Paul McCartneyn äänestä enkä muutenkaan Beatlesien musiikista (mikä ei merkitse sitä, ettenkö arvostaisi heidän työtään ja uranuurtoaan), mut halusin linkata tän. Michael on tässä niin ylisuloinen ja biisi sekä video ovat omaa laatuaan.
Tänään oli ihan jees päivä töissä. Oli tosi kivoja asiakkaita, tuttujakin näkyili. En sekoillut mitenkään, mut ainoo vaan, mikä mua naurattaa vieläkin ihan kamalasti, kun sanoin kassalla asiakkaalle kiitoksen sijasta kovaan ääneen "TERVE!", kun hän maksoi sirukortilla ostoksensa. Olin kai siinä kohtaa jo vähän poikki. :D
 |
| Lähde: quotesindesign.com |
Koko päivä oli ihan jees, paitsi että mulla unohtu aamulla töihin lähtiessä insuliini kotiin, joten olo oli aika kauhea, kun pääsin töistä. Keli oli todella tylsä ja harmaa, mut en antanut sen haitata. Ostin töistä poistokorista kaksi kivaa värikästä Fireflyn pipoa (molemmat maksoi yht. 10 e) ja mustat hanskat (2 e). Ilmat kyllä saattaa lämmetä pikkuhiljaa, että en ees välttämättä tarvii kohta niitä enää, mut mistä sitä tietää jos takatalvi iskee... Mitä en kyllä todellakaan toivo. Ja tuleehan se ensi talvikin sitten taas!
Tässä vielä kuvat pipoista:
Mulla ei ollut nyt(kään) mitään varsinaista asiaa, mutta halusin vain kirjottaa edes jotakin. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, KAUNIITA UNIA! ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti